Moraali on yleinen keskustelun aihe uskonnollisten ihmisten kanssa ja silloin kun tämä aihe nousee esiin yleisesti esitetty teistinen kysymys on: Kuinka joku voi olla moraalinen ilman jumalaa??
Tämä konsepti on ongelmallinen hyvin monella tapaa ja siihen on olemassa eräs todella hyvä vastaus, joka esitettiin noin 400eaa, Euthyphoran dilemma. Tämä muodostuu kysymykseksi näin:
"" Onko jokin mitä jumala käskee moraalista, koska se on moraalista vai onko jokin moraalista koska jumala käskee niin. ""
Jos moraali on jotakin jonka jumala/ jumalat ainoastaan kertovat, koska se on moraalista, on moraali riippumaton jumalien olemassaolosta.
Jos jumala/ jumalat kertovat mitä moraali on, on moraali subjektiivista, eikä kyseessä ole silloin muuta kuin tämän jumalan mielipide siitä mikä on moraalista.
Näin ollen jumalat, oli niitä olemassa taikka ei, eivät voi olla absoluuttisia auktoriteetteja sille mikä itseasiassa on moraalista. Samalla mikäli jokin on moraalista ovat jumalat, mikäli niitä on olemassa myös näiden samojen sääntöjen alaisia, taikka nämä jumalat ovat moraalittomia.
Yleinen teistinen argumentti tähän on se että me emme voi sanoa Jumalalle mikä on moraalista ja koska Jumala on kaikkivoipa, on se automaattisesti oikeutettu auktoriteetti kaikesta.
Tämä puolestaan on vetoomus argumenttiin: Vahvimman oikeus.
Jossa se että joku omaa raa’an voiman toteuttaa jotakin, oikeuttaa tämän toteuttamaan mitä tämä ikinä sitten toteuttaakin.
Tämä on totaalisesti korruptoitunut ja moraaliton konsepti ja tekee tästä olennosta moraalittoman.
Se että valtiolla X on laki ja voima laittaa tuo laki käytäntöön, ei tee laista moraalista.
Esim; se että Sudan tuomitsee 13-vuotiaita raiskauksen uhriksi joutuneita lapsia kuolemantuomioon, koska nämä ovat tehneet islamin mukaan aviorikoksen, on moraaliton laki eikä se että tällä valtiolla on voima toteuttaa se, tee tästä teosta yhtään sen oikeutetumpaa taikka moraalisempaa.
Toinen ongelma on: Mistä joku henkilö tietää että mitä tämä jumala/ jumalat sanovat on moraalista. Mikäli joku voi tehdä näin, on hänen vähintäänkin hyväksyttävä että tämä jumalolento omaa absoluuttisen auktoriteetin kertoa mikä on hyvää ja mikä ei.
Tämä ei puolestaan ole missään mielessä moraalia, sillä se mikä on hyvää ja mikä ei, ei enää riipu siitä mitkä tekojen seuraukset ovat, vaan siitä mitä tämä auktoriteetti sanoo. Tämän kaltainen käsitys moraalista ei ole moraalia ollenkaan, se on sokeaa käskyjen noudattamista, huolimatta siitä mitkä näiden käskyjen moraaliset seuraukset ovat.
Tästä päästäänkin siihen mistä moraali todellisuudessa muodostuu. Kyse on sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tästä syystä johtuen moraali jonka kaikki tietyn yhteisön jäsenet omaavat on pääpiirteittään samanlainen riippumatta tämän yhteiskunnan ideologisesta jakaumasta.
Moraalin kohdalla nämä ideologiat pääsääntöisesti eroavat siinä, mikä näiden moraalisten tavoitteiden oikeutus on, ei siitä mikä yleisesti katsotaan moraaliseksi.
Poikkeus tähän on ääriuskonnolliset ja ääripoliittiset liikkeet ja henkilöt, joidenka sisäiseen rakenteeseen ja käsitykseen kuuluu aktiivinen oman moraalisen järjestelmän pakottaminen toisten osaksi. Tässä pakottaminen on nimenomaan avain sana, sillä mikä tahansa ryhmittymä tai henkilö joka omaa minkäänlaisen mielipiteen mistään asiasta ja tuo sen julkisesti esiin, pyrkii jollakin tasolla vaikuttamaan yleiseen käsitykseen.
Toisin kuin uskonnolliset ihmiset siis väittävät, moraali jota he myös itse harjoittavat on kulttuurin tulos jossa he ovat kasvaneet, eikä heidän pronssikautisen uskontonsa.
Henkilö jolla ei ole tällaisia uskonnollisia ennakko olettamuksia siitä mikä on oikein ja väärin, on vapaa arvioimaan näitä moraalikysymyksiä sen mukaan mikä niiden varsinainen lopputulos on.
Näin moraalista muodostuu malli jossa moraalista on se mikä saavuttaa suurimman hyvän, suurimmassa mahdollisessa mittakaavassa ja moraalitonta on se mikä aiheuttaa suurimman haitan suurimmassa mittakaavassa, toisin kuin uskonnollinen käsitys jossa moraalin määrittää se, mitä jokin auktoriteetti sanoo, riippumatta seurauksista.
Tästä syystä johtuen sekulaari moraali joka perustuu sille mitkä varsinaiset vaikutukset ovat, on uskonnollista käskymoraalia huomattavasti parempi tapa erotella moraaliset ja moraalittomat toimet toisistaan.
Tämä konsepti on ongelmallinen hyvin monella tapaa ja siihen on olemassa eräs todella hyvä vastaus, joka esitettiin noin 400eaa, Euthyphoran dilemma. Tämä muodostuu kysymykseksi näin:
"" Onko jokin mitä jumala käskee moraalista, koska se on moraalista vai onko jokin moraalista koska jumala käskee niin. ""
Jos moraali on jotakin jonka jumala/ jumalat ainoastaan kertovat, koska se on moraalista, on moraali riippumaton jumalien olemassaolosta.
Jos jumala/ jumalat kertovat mitä moraali on, on moraali subjektiivista, eikä kyseessä ole silloin muuta kuin tämän jumalan mielipide siitä mikä on moraalista.
Näin ollen jumalat, oli niitä olemassa taikka ei, eivät voi olla absoluuttisia auktoriteetteja sille mikä itseasiassa on moraalista. Samalla mikäli jokin on moraalista ovat jumalat, mikäli niitä on olemassa myös näiden samojen sääntöjen alaisia, taikka nämä jumalat ovat moraalittomia.
Yleinen teistinen argumentti tähän on se että me emme voi sanoa Jumalalle mikä on moraalista ja koska Jumala on kaikkivoipa, on se automaattisesti oikeutettu auktoriteetti kaikesta.
Tämä puolestaan on vetoomus argumenttiin: Vahvimman oikeus.
Jossa se että joku omaa raa’an voiman toteuttaa jotakin, oikeuttaa tämän toteuttamaan mitä tämä ikinä sitten toteuttaakin.
Tämä on totaalisesti korruptoitunut ja moraaliton konsepti ja tekee tästä olennosta moraalittoman.
Se että valtiolla X on laki ja voima laittaa tuo laki käytäntöön, ei tee laista moraalista.
Esim; se että Sudan tuomitsee 13-vuotiaita raiskauksen uhriksi joutuneita lapsia kuolemantuomioon, koska nämä ovat tehneet islamin mukaan aviorikoksen, on moraaliton laki eikä se että tällä valtiolla on voima toteuttaa se, tee tästä teosta yhtään sen oikeutetumpaa taikka moraalisempaa.
Toinen ongelma on: Mistä joku henkilö tietää että mitä tämä jumala/ jumalat sanovat on moraalista. Mikäli joku voi tehdä näin, on hänen vähintäänkin hyväksyttävä että tämä jumalolento omaa absoluuttisen auktoriteetin kertoa mikä on hyvää ja mikä ei.
Tämä ei puolestaan ole missään mielessä moraalia, sillä se mikä on hyvää ja mikä ei, ei enää riipu siitä mitkä tekojen seuraukset ovat, vaan siitä mitä tämä auktoriteetti sanoo. Tämän kaltainen käsitys moraalista ei ole moraalia ollenkaan, se on sokeaa käskyjen noudattamista, huolimatta siitä mitkä näiden käskyjen moraaliset seuraukset ovat.
Tästä päästäänkin siihen mistä moraali todellisuudessa muodostuu. Kyse on sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tästä syystä johtuen moraali jonka kaikki tietyn yhteisön jäsenet omaavat on pääpiirteittään samanlainen riippumatta tämän yhteiskunnan ideologisesta jakaumasta.
Moraalin kohdalla nämä ideologiat pääsääntöisesti eroavat siinä, mikä näiden moraalisten tavoitteiden oikeutus on, ei siitä mikä yleisesti katsotaan moraaliseksi.
Poikkeus tähän on ääriuskonnolliset ja ääripoliittiset liikkeet ja henkilöt, joidenka sisäiseen rakenteeseen ja käsitykseen kuuluu aktiivinen oman moraalisen järjestelmän pakottaminen toisten osaksi. Tässä pakottaminen on nimenomaan avain sana, sillä mikä tahansa ryhmittymä tai henkilö joka omaa minkäänlaisen mielipiteen mistään asiasta ja tuo sen julkisesti esiin, pyrkii jollakin tasolla vaikuttamaan yleiseen käsitykseen.
Toisin kuin uskonnolliset ihmiset siis väittävät, moraali jota he myös itse harjoittavat on kulttuurin tulos jossa he ovat kasvaneet, eikä heidän pronssikautisen uskontonsa.
Henkilö jolla ei ole tällaisia uskonnollisia ennakko olettamuksia siitä mikä on oikein ja väärin, on vapaa arvioimaan näitä moraalikysymyksiä sen mukaan mikä niiden varsinainen lopputulos on.
Näin moraalista muodostuu malli jossa moraalista on se mikä saavuttaa suurimman hyvän, suurimmassa mahdollisessa mittakaavassa ja moraalitonta on se mikä aiheuttaa suurimman haitan suurimmassa mittakaavassa, toisin kuin uskonnollinen käsitys jossa moraalin määrittää se, mitä jokin auktoriteetti sanoo, riippumatta seurauksista.
Tästä syystä johtuen sekulaari moraali joka perustuu sille mitkä varsinaiset vaikutukset ovat, on uskonnollista käskymoraalia huomattavasti parempi tapa erotella moraaliset ja moraalittomat toimet toisistaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Elä ihmisiksi.
Sillä tosin on eri aikoina ja eri paikoissa tarkoitettu eri asioita, mutta minä ymmärrän tuon siten, että elä niin ettet satuta ketään, puolusta heikompia ja ole oikeudenmukaisuuden puolustaja.
Jokaisessa Kössönömissä asuu pieni wicca.
Siitä voi tulla nyky-yhteisunnassa hiukan vaikeaa, kun televisio suoltaa kokoajan seksiin liittyviä ohjelmia ja niiden ihannointia. Tulevat nuoret katselevat paljon televisiota ja ottavat oppiansa sieltä, kun he ihailevat televisiossa esiintyviä näyttelijöitä ja kuuluisuuksia. Muoti ja ulkonäön korostaminen on nostettu televisiossa tärkeäksi asiaksi, ja seksuaalisuus ja seksisuhteiden vaihteleminen omien mielitekojen mukaan. Myös väkivalta on lisääntynyt, ja leikkauksetkin näytetään televisiossa sellaisenaan, vaikka hyvin väkivaltaisten ja mielenterveyshäiriöisten ihmisten ei missään tapauksessa pitäisi saada katsella sellaisia, ja vielä kaikki selitetään ja on erittäin hyvät kuvat television katselijalle joka pystyy sellaista katsomaan. Jopa rikosten tekotavat kerrotaan kaikille, ja uudet rikollisen alut laittavat niistä asioita korviensa taakse sen kuin vain ehtivät oppia uutta. Rahalla saa melkein mitä vaan, eikä sitä salailla televisiossa. Miten olisit moraalinen yhteiskunnassa ilman Jumalaa? Kyllä pitää olla paljon nuorella tulevalla aikuisella voimia että jaksaa olla, kun televisiot ja kaikki muutkin laitteet kehittyvät kokoajan...!
Aika kipeän mielen aikaansaannosta, jos tämä ei ollut sarkasmia?
Miten minulle tuli mieleen, että kirjoittaja ei olisi kauheasti telkkua katsellut, vaan puhuisi vain mitä hänelle on kerrottu? Outoa...
Joka tapauksessa on varmaan parempi ettei kerrota tuolle kirjoittajalle että netistä löytyy paljon pahempaa materiaalia kuin telkkarista. Nettiä kun se näköjään saa käyttää, niin se voisi innostua etsimään sieltä, ja sitten mikään ei enää pidättelisi sitä: se alkaisi tehdä hillittömästi rikoksia, kirurgisia toimenpiteitä ja korostaa ehkä jopa ulkonäköään!
Simpanssitkin adoptoivat orpoja:
Moraalia ilman jumalallisia lakeja evoluution kehittäminä.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Simpanssitkin adoptoivat orpoja/1135252529509?ref=rss
Karjalainen 31.1.2010
Olemmeko korjaamassa tapojamme?
"Väkivaltarikoksissakin voi nähdä tapojen siistiytymistä. Vaikka vuosikymmenen viimeiseen kolmeen vuoteen mahtuu kolme useita kuolonuhreja vaatinutta joukkosurmaa, siitä huolimatta Suomessa tapettiin tai murhattiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 150 ihmistä vähemmän kuin 1990-luvulla."
http://www.karjalainen.fi/scripts/edoris/edoris.dll?tem=lsearchart&search_iddoc=5921312
tyhjänpäiväistä yksinpuhelua jota kukaan ei viitsi edes luke. Palsta on keskusteluu ei mihinklään monolokiin.
Minä en juurikaan vastaa viesteihin, joissa kerrotaan että vastaaaja on samaa mieltä, sillä minua kiinnostaa pääasiassa mielipiteet jotka eroavat omistani. Ei niin että en arvostaisi mielipiteitä jotka ovat saman suuntaisia kuin omani, vaan siitä syystä että keskutelu jossa kaikki osapuolet ovat samaa mieltä, ei välttämättä ole kovinkaan rakentava.
Muutamia muitakin syitä löytyy sille minkä takia minä en useinkaan vastaa kommentteihin.
Kommentit ovat täysin sisällöttömiä, eivät mitenkään liity aiheeseen, eivät esitä argumenttia johon voi vastata taikka sitten siitä syystä että ne ovat täysin absurdeja.
Miksi sitten vastaan tähän.
Koska se nostaa tämän aiheen keskustelujen kärkeen ja mahdollisesti saa jonkun esittämään eriäviä mielipiteitä joilla on oikeasti jotakin merkitystä.
Kirjoituksesi mukaan Jumala toimii moraalittomasti kertoessaan moraalista. Eikö pelintekijä saakaan kertoa pelin sääntöjä?
Perustele.
Huomioi silti tämä:
"Jos moraali on jotakin jonka jumala/ jumalat ainoastaan kertovat, koska se on moraalista, on moraali riippumaton jumalien olemassaolosta.
Jos jumala/ jumalat kertovat mitä moraali on, on moraali subjektiivista, eikä kyseessä ole silloin muuta kuin tämän jumalan mielipide siitä mikä on moraalista."
Sovella.
Jos perustelu on jotakin jonka Alfa-Omega ainoastaan kertoo, koska se kuuluu perusteluun, on perustelu riippumaton Alfa-Omegan olemassaolosta.
Jos Alfa-Omega kertoo mitä perusteet ovat, on perustelu subjektiivista, eikä kyseessä ole silloin muuta kuin tämän Alfa-Omegan mielipide siitä mikä on perustelu.
>>> Kirjoituksesi mukaan Jumala toimii moraalittomasti kertoessaan moraalista. Eikö pelintekijä saakaan kertoa pelin sääntöjä?
"Tästä päästäänkin siihen mistä moraali todellisuudessa muodostuu. Kyse on sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä."
Eikö moralilla mielestäsi ole biologista komponenttia vai sisältyykö se sosiaaliseen kehitykseen?
>>> Eikö moralilla mielestäsi ole biologista komponenttia vai sisältyykö se sosiaaliseen kehitykseen?
"On toki, mutta en ottanutkaan kantaa siihen miten ihminen on kehittynyt moraaliseksi, vaan siihen miten ihmiset tekevät ihmisinä päätöksiä moraalin suhteen nyt, niiden ominaisuuksien kautta joita meillä on käytössämme. "
En viitannut pelkkään kehitykseen vaan ihmisen olemassaolovevana biologisena ominaisuutena. Varmaankin ajattelet niin, että moraaliin liittyy tunnekomponentti. Jos nyt ajatellaan ihmisen empatiakykyä (esiintyy erilaisina versioina kultaisesta säännöstä monissa kulttuureissa), voidaan sillä ajatella olevan kulttuurista riippumaton komponentti. Neurofysiologiassa huomaamme, että voimme mukautua toisen ihmisen tuntemuksiin. Kun näemme, että toista ihmistä sattuu, aktivoituu aivoissa alueet, jotka tuossa toisessa ihmisessä aktivoituvat todellisen ärsykkeen toimesta. Me siis ikäänkuin tunnemme toisen ihmisen kivun vaikka meihin itseemme ei kipua saa aikaan tuo todellinen kivun aiheuttaja toisin kuin havaitsemallamme ihmisellä.
Ja mistä sinä puhut minä katson lähtökohtaisiksi, perus ominaisuuksiksi, joidenka kautta näitä malleja ja rakenteita lähdetään muodostamaan. Evoluutio ei saa aikaan muutoksia niin nopeasti kuin moraaliset konseptit ovat muuttuneet vallitsevissa yhteiskunnissa.
Nämä ominaisuudet ovat olleet jo olemassa, mutta se miten niitä käytetään ja mitä ominaisuuksia painotetaan on muuttunut kulttuurin, yhteiskunnan ja sosiaalisen kehityksen myötä.
Infrastruktuuri jonka me olemme itsellemme rakentaneet, on pää vaikuttaja sille mitkä ominaisuudet ovat arvostettuja ja mitä yhteisöt kokonaisuudessaan katsovat olevan arvokasta taikka merkityksellistä saavuttaa.