Arkeologi Hannu Takala on suorittanut arkeologisia kaivauksia Karjalan kannaksella useiden vuosien ajan ja selvittänyt suomalaisten juuria. Hän on siis liikkunut arkeologina runonlaulajien maisemissa.
Moni ajattelee suomalaisuuden ja Suomen kielen juurien löytyvän Karjalasta pitkälti Kalevalan ansiosta. Vieläkö näistä juurista löytyy jälkiä?
- Kun mennään ajassa taaksepäin ja puhutaan 1800-luvusta ja vaikka varhaisemmistakin ajoista, on jälkiä vielä olemassa, mutta silloin asiaa täytyy lähestyä myös ihmisten ja perimätiedon kautta.
Karjalan kielihän on vielä elossa ja esimerkiksi sotia edeltäneen Suomen itärajan itäpuolella vanhat perinteet elävät yhä. Osa näistä perinteistä siirtyi siirtoväen mukana Suomen puolelle, eli silloin puhutaan vaikka itkuvirsistä, joten tällaista tietoa löytyy edelleen, selventää Takala.
Suomalaisille myyttinen runonlaulajien Karjala on hyvin aistittavissa vielä tänäkin päivänä.
- Se maisema, josta nämä perinteet on ammennettu on hyvin säilynyt etenkin rajavyöhykkeellä, jossa liikkumista rajoitettiin voimakkaasti. Siellä luonto on monin paikoin säilynyt koskemattomana ja siellä voi edelleen aistia sen tunnelman, josta tämä kulttuuri on lähtöisin, muistuttaa Takala.
Miten Suomessa elettiin 10 000 vuotta sitten?
Takalan todellinen tutkimuskohde vie kuitenkin esihistorialliselle ajalle, noin 10 000 vuoden taakse ja kyse on Etelä-Suomen varhaisimman jääkauden jälkeisen asumisen selvittämisestä.
- Tärkeintä olisi saada selville mistä ja minne ensimmäiset asukkaat tulivat ja tietoa alkaa olla jo paljon, sillä nykyaikaisilla tutkimusmenetelmillä voimme saada paljon tietoa vaikkapa palaneesta luupalasta tai kvartsisirpaleista, kertoo Takala.
Moni ajattelee suomalaisuuden ja Suomen kielen juurien löytyvän Karjalasta pitkälti Kalevalan ansiosta. Vieläkö näistä juurista löytyy jälkiä?
- Kun mennään ajassa taaksepäin ja puhutaan 1800-luvusta ja vaikka varhaisemmistakin ajoista, on jälkiä vielä olemassa, mutta silloin asiaa täytyy lähestyä myös ihmisten ja perimätiedon kautta.
Karjalan kielihän on vielä elossa ja esimerkiksi sotia edeltäneen Suomen itärajan itäpuolella vanhat perinteet elävät yhä. Osa näistä perinteistä siirtyi siirtoväen mukana Suomen puolelle, eli silloin puhutaan vaikka itkuvirsistä, joten tällaista tietoa löytyy edelleen, selventää Takala.
Suomalaisille myyttinen runonlaulajien Karjala on hyvin aistittavissa vielä tänäkin päivänä.
- Se maisema, josta nämä perinteet on ammennettu on hyvin säilynyt etenkin rajavyöhykkeellä, jossa liikkumista rajoitettiin voimakkaasti. Siellä luonto on monin paikoin säilynyt koskemattomana ja siellä voi edelleen aistia sen tunnelman, josta tämä kulttuuri on lähtöisin, muistuttaa Takala.
Miten Suomessa elettiin 10 000 vuotta sitten?
Takalan todellinen tutkimuskohde vie kuitenkin esihistorialliselle ajalle, noin 10 000 vuoden taakse ja kyse on Etelä-Suomen varhaisimman jääkauden jälkeisen asumisen selvittämisestä.
- Tärkeintä olisi saada selville mistä ja minne ensimmäiset asukkaat tulivat ja tietoa alkaa olla jo paljon, sillä nykyaikaisilla tutkimusmenetelmillä voimme saada paljon tietoa vaikkapa palaneesta luupalasta tai kvartsisirpaleista, kertoo Takala.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.