http://www.oikeuson.com/sivut/blogi?avaa=472#comments
Politi teoksen alussa käsitellään perheen, tilayhteisön ja valtion historiaa ja suhdetta toisiinsa. Tämän jälkeen esitellään Aristoteleen näkemys ihannevaltiosta. Aristoteles käsittelee myös erilaisia valtiomuotojen tyyppejä ja kansalaisuutta. Keskeisenä kysymyksenä on erityisesti se, kuinka valtiomuoto tulisi järjestää ihannevaltiossa.
Kirjassa III, luvuissa 6-7, Aristoteles esittää tunnetun perustuslakityyppien jakonsa. Hän jakaa perustuslait kuuteen lajiin ja edelleen toisaalta hyviin ja turmeltuneisiin, ja toisaalta sen perusteella, kuinka monella hallitsijalla päätösvalta on: yhdellä, muutamalla vai monella. Hyviin hallintomalleihin kuuluvat monarkia, aristokratia ja politeia, turmeltuneisiin puolestaan tyrannia, oligarkia ja demokratia eli "väkijoukon" tai "roskaväen valta". Hyvät hallintomallit toimivat yhteiseksi hyväksi kun taas huonot vain niiden hyväksi, jotka hallitsevat.
Politi teoksen alussa käsitellään perheen, tilayhteisön ja valtion historiaa ja suhdetta toisiinsa. Tämän jälkeen esitellään Aristoteleen näkemys ihannevaltiosta. Aristoteles käsittelee myös erilaisia valtiomuotojen tyyppejä ja kansalaisuutta. Keskeisenä kysymyksenä on erityisesti se, kuinka valtiomuoto tulisi järjestää ihannevaltiossa.
Kirjassa III, luvuissa 6-7, Aristoteles esittää tunnetun perustuslakityyppien jakonsa. Hän jakaa perustuslait kuuteen lajiin ja edelleen toisaalta hyviin ja turmeltuneisiin, ja toisaalta sen perusteella, kuinka monella hallitsijalla päätösvalta on: yhdellä, muutamalla vai monella. Hyviin hallintomalleihin kuuluvat monarkia, aristokratia ja politeia, turmeltuneisiin puolestaan tyrannia, oligarkia ja demokratia eli "väkijoukon" tai "roskaväen valta". Hyvät hallintomallit toimivat yhteiseksi hyväksi kun taas huonot vain niiden hyväksi, jotka hallitsevat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikähän ero on monarkialla ja tyrannialla. Eikös kumpikin ole kontrolloimatonta yksinvaltaa, minkä seuraukset riippuvat vain sen yhden henkilön mielihaluista.
Nykyään voisi ymmärtää, että roskaväen demokratia toimii samanmielisten poliittisiksi puolueiksi järjestäytyneiden ihmisryhmien etujen ajamiseksi. Onko parempaakaan keksitty. Joka tapauksessa tämä puoluesysteemi johtaa eri intressiryhmien ajatusten huomioonottamiseen ja kompromissina kohtalaisen hyviin ratkaisuihin.
Jumalallisen viisaita yksinvaltiaita kun syntyy harvoin.
Onhan demokratiassa pulmansa, suurin ehkä ne että valittu joukko päättää muiden asioista ja toinen että vähemmistö kärsii lähes aina. Mutta kuka haluaisi olla jonkun kuninkaan tms alamainen? Kaikissa kuningaskunnissa kuningas on ollut muita korkeammalla tasolla ja voinut itse riitää alamaisiaan ja elää rikkauksissa.
Toki jos voisimme valita kansan keskuudesta yhden joka olisi yksinvaltias tietyn ajan se olisi demokraattisesta valittu diktaruuri. Mutta koska ihminen on heikko, noin suuri valta yleensä korruptoi mielen ja siitä ei seuraisi kuin huonoa. Ihminen kuitenkin pääasiassa pyrkii parantamaan omia ja perheen oloja, joten voisi hyvin käydä kuten Irakissa Saddamin aikoina - vain puolue, suku ja perseennuolijat pärjäävät - muut elävät huonosti tai tuhotaan.