Tällä palstalla on monenlaisia stereotypioita.
Minä mukaan lukien....
Mutta se virtahepo olohuoneessa
tuntuu olevan se,
kellä on oikea usko.
Onko se Isä Poika ja Pyhähenki.
Siitä käy veli veljeä vastaan.
Sitten on se sisäinen lapsi.
Se on usein pienempi kuin ihmisen sanat,
ne suuret sanat....
Täällä on puhuttu rakkaudesta ja anteeksiannosta.
Mutta kuitenkin sanoilla revitään se toinen.
Niin kauan että tämä hajoaa..
Korotetaan omaa minää.
Ja suurilla sanoilla sitä kasvatetaan.
Olisi se kiva nähdä se päivä,
että kaikki hyväksyisimme
toinen toisemme,
edes yhden päivän ajan!
Minä myös....
Emme riitelisi,vaan siunaisimme toisiamme.
leahim
Minä mukaan lukien....
Mutta se virtahepo olohuoneessa
tuntuu olevan se,
kellä on oikea usko.
Onko se Isä Poika ja Pyhähenki.
Siitä käy veli veljeä vastaan.
Sitten on se sisäinen lapsi.
Se on usein pienempi kuin ihmisen sanat,
ne suuret sanat....
Täällä on puhuttu rakkaudesta ja anteeksiannosta.
Mutta kuitenkin sanoilla revitään se toinen.
Niin kauan että tämä hajoaa..
Korotetaan omaa minää.
Ja suurilla sanoilla sitä kasvatetaan.
Olisi se kiva nähdä se päivä,
että kaikki hyväksyisimme
toinen toisemme,
edes yhden päivän ajan!
Minä myös....
Emme riitelisi,vaan siunaisimme toisiamme.
leahim
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ajattelin kertoa tähän kohtaan yhden keinon parantaa yhteiseloa eri piireihin kuuluvien uskovaisten kanssa:
Tein seuraavan uuden vuoden lupauksen:
-Yritän olla kertomatta ääneen tai kirjoittamatta julkisesti pahaa toisista uskovaisista.
-Jos minun täytyy sanoa mielipiteeni jostakusta niin sanon sen, mikä hänessä on hyvää.
Tämä ainakin parantaa lähelläni olevien ihmisten kanssakäymistä keskenään, kun mielipiteeni, vaikka vain se yksi ainoa pienikin sana voi muuttaa paljonkin lähelläni olevien ihmisten käsitystä muista ihmisistä.
Tämä on se asia, josta olen huomannut, että minun on tehtävä ISO parannus.
vaihtaminen on hankalaa siinä mielessä, että maailmassa on uskonnollisia ryhmittymiä vaikka kuinka paljon. Heillä on omat oppinsa ja tulkintansa, ja sitten on Jeesuksen sana Raamatussa. Mikäli keskustelemme niistä eroista, joita näiden välillä on, niin siitä voi syntyä erimielisyyksiä.
Mikäli ihminen on lukkiutunut ajan saatossa uskonnollisen liikkeensä oppiin, silloin voi tulla se vanha "aatami", jonka arvovalta ei anna myöten tunnustaa, että hänen usko perustuukin uskonnollisuuteen eikä SANAN totuuteen.
taas sen oman "vapaan" kaikkialla olevan, toistaan hajallaan olevan seurakunna ylistyksen hetki. Asia on kuitenkin niin, että Jeesus on SEURAKUNNAN PÄÄ! Ja tämä seurakunta kokoontui alkuakoina lähinnä koteihin, kokouksia pidettiin turuilla ja toriella. Niin se ei nyt kuitenkaan enää olemahdollista.
* Ja kun meitä ihmisiä on yhtä paljon samanmielisiä kuin meitä on! Kuitenkin ollaan niin erilaisia, ja siksi on hyvä, että lampaille on kaillle omat karsinat, jossa saa määkiä kaikki samalla äänialallaan. Ja sopu on silloin todennäköisempää, kuin jos vaikka luerilaiset ja helluntailaiset olisvat samankaton alla, ei siitä mitään tulisi!
* Joku on joskus sanonut, kylässä on kiva käydä ja vierailla, mutta yöksi kotiin!
* Ja taas kokonaan hajallaan, ilman uskovien yhteyttä, sitä ei ole olemassakaan. Voi olla sellaisia vaeltaja uskovia, mutta he ovat vain hyvin pieni osa kokonaisuudesta, että Herra varmaan heitäkin ymmärtää, ja kasvattaa uskossa sitten muulla tavoin. Mutta kyllä kokonaisvaltaisesti paikallis-seurakunta on ehdottomasti uskovaisen hengellinen koti. Siellä ihminen toistansa hioo, siellä opitaan elämään yhdessä ja rakkaus on se , joka yhdistää, ja voidaan rakentua yhtesestä uskosta. Kyllä apostolit saivat Jeesukselta täyden koulutuksen rakaentaa seurakuntia, missä sitten he kulkivatkaan. Tämä on Raamatullinen totuus seurakunta totuudesta.
jos sen saisi viihtymään! :)))
mieluummin kissa kuin virtahepo. Syy: Kissa on helpompi hoitaa.
Mohikaani tavallaan sanoit myös totuuden, sillä jotka ovat Jeesuksessa, he ovat vapaita. Ja näitä vapaita on todellakin ympäri maailmaa, joiden seurakunta on hengellinen Jeesuksen seurakunta. Ei siis mikään uskonnollinen järjestö, rakennus tai helluntailainen liike, vaan hengellinen uskovien seurakuntayhteys Jeesukseen.
että jos sanon jostakusta uskovaisesta pahaa, niin lähelläni olevat ihmiset eivät näe hänessä enää välttämättä sitä, että hänessä on hyvääkin, vaan ainoastaan sen pahan/synnin/virheen minkä hänessä näen.
kaukana siitä vapaudesta johon Jeesus vapauttaessaan sitoi ihmisen.
Ajatelkaapa se lantin toinen puoli.
Vapaa ihminen synnin orjuudesta on juuri vapaa sitoutumaan rakastamaan Jumalaa, Jeesusta, lähimmäisiä...
koska silloin kun oli synnin orja, ei ollut vapautta antaa Jeesuksen hyvyyden, rakkauden, arvostuksen, Pyhyyden ja totuuden virrata lähimmäisiinsä...hyvien tekojen ja kainelaisen palvelemisen kautta...ja se on sellaista palvelemista ja auttamista, joka on sopusoinnussa jumalan sanan kanssa...eli sitoutuminen myös palvelemaan Jumalan seurakunnassa,,, paikallisesti,,,diakonina, paimenena, evankelistana,
opettajana, profeettaja, jne nehän kaikki annettiin seurakuntaa varten....
Niin, täällähän sitä on helppo kasvottomana sanoa ja kirjoittaa asioita, joita ei ehkä muuten sanoisi tai kirjoittaisi. Mutta sitten kun sinne kokoukseen mennään, niin vedetään kirkkonaamari päälle eikä välttämättä edes tiedetä, että juuri se, ketä täällä tuli parjattua, istuu kahden penkin päässä samassa salissa.
Muutamien täällä pitäisi tulla itsessään pienemmiksi, jotta Kristus saisi enemmän sijaa...