Muistaako joku Terijoen hallituksen loppua? Erosiko se jossain vaiheessa vai häipykö se hiljaisuudessa unholaan?
sama kysymys kansanarmeijasta, miten sen lopputaival sujui?
Kuusinen armeijoineenhan hallitsi muodollisesti suurempaa valtakuntaa kuin kukaan suomalainen, mitä nyt neljä miljoonaa suomalaista ei häntä hallitsijaksi hyväksyneet.
sama kysymys kansanarmeijasta, miten sen lopputaival sujui?
Kuusinen armeijoineenhan hallitsi muodollisesti suurempaa valtakuntaa kuin kukaan suomalainen, mitä nyt neljä miljoonaa suomalaista ei häntä hallitsijaksi hyväksyneet.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sen keskeiset ministerit, Katainen, Häkäpäämies, Linden, Sika Anttila ja Pekkaroinen jatkavat nykyisessä Uuuniperuna69-Vanhasen hallituksessa.
Itse pidän outona sitä että iivana pisti Kansanarmeijaan valkovenäläisiä koska nämä olivat "ulkoisesti riittävän suomalaisen näköisiä"
Molotovin ja Stalinin mielestä ehkä. Valkovenäläiset ovat baltteja. Näkyyhän se jo presidentti Lukašenkan naamasta.
tammikuussa -40, kun se muodostui rasitukseksi NL:lle. Kansanarmeijan joukot liitettiin puna-armeijaan tai lakkautettiin.
Kuusinen hallitsi jotenkuten Terijoen upseerikerhoa. Sen pitemmälle valta ei missään vaiheessa ulottunut, ei muodollisesti, eikä käytännössä. Se oli surullinen esimerkki epäonnistuneesta propagandasta.
Kuusinen valittiin Karjalan Neuvostotasavallan johtoon. Hän onkin ainut suomalainen, joka on valittu vieraan vallan presidentiksi.
Hallitus ilmoitti lakkauttavansa itse itsensä, kun rauha Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin. Kuusinen siirtyi tämän jälkeen Karjalan Neuvostotasavallan johtoon. Tätä on joskus pidetty yhtenä merkkinä Stalinin halusta hoitaa Suomen kysymys loppuun myöhemmin.
Kansanarmeijan osastot osallistuivat taisteluihin Suomen rintamalla ainakin Viipurinlahdella ja Pitkärannassa. Kuhmon Lentiirassa olleet miehitysjoukot kuuluivat Kansanarmeijaan, ja ilmeisesti polttivat sodan viimeisinä päivinä Lentiiran kirkon lämmitelläkseen. Petsamossa oli myös kansanarmeijan osasto, jonka tarkoituksena oli huolehti Suomen Kansantasavallan ja Norjan välisen rajan valvonnasta. Se ei siis osallistunut Petsamon suunnan taistelutoimintaan. Yleensä osastoilla oli kova pyrky rintamatehtäviin, mutta neuvostojohto pyrki pitämään ne poissa taisteluista, sodan loppua lukuunottamatta.
Talvisodan päätyttyä myös kansanarmeija demobilisoitiin, mutta karjalaiset osat muodostivat jatkosodan aikana Anttilan komennossa olleen divisioonan.
NL:n korkein neuvosto perusti 30.3. 40 Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan (KSSNT). Siihen liitettiin Karjalan autonominen alue ja Suomelta otetut alueet. Myöhemmin osa niistä liitettiin Venäjän SNT:hen ja Leningradin oblastiin, johon ne kuuluvat vieläkin.
KSST oli varattun osoitteeksi lopullekin Suomelle. Siltä pelastuimme torjuntavoitolla kesällä -44. KSSNT lakkautettiin vasta 1956, jollon siis uhka NL:on liittämisestä vasta väistyi.
Jos Ryti hallitsi nykyistä Suomea ja Kuusinen Terijokea eikä venäläisiä kiinnostanut Terijoen miehitys. Ulkomaillakin vaadittiin, että neuvottelut käydään Suomen hallituksen kanssa vaikka Hitler olisikin tunnustanut Kuusisen hallituksen.