Leikitäämpä että pääsisin töihin, ns. hanttihommiin, ammattikoulu aikoinaan jäi kesken, nyt ikääkin jo yli 30 vuotta. Palkka olisi vaikka kympin tunti eli kuukausipalkka olisi 10x7,5x21,5 bruttopalkka olisi 1612,5 euroa kuussa. Tästä verot, vaikka en kirkkoon enkä liittoon kuulu niin 20% verottaja ottaisi, jäljelle jäisi 1290 puhtaana käteen kuussa.
Tällä luulisi elävän mutta kun maksan siitä vuokran, 560 euroa kuussa, elatusmaksut kahdesta lapsesta 300 euroa jää 430 euroa. Siitä työmatkat, sähkölasku, jäljelle jää alle neljä hunttia.
Nyt työttömänä ollessani jää vuokran ja sähkön jälkeen 417,45 euroa, lisäksi saan harkinnanvaraista toimeentulotukea 80 euroa kuussa lasten tapaamiskuluihin ja heidän matkakuluihin. Jos menisin töihin joutuisin siis hakemaan toimeentulotukea!
Tuskin lienen ainoa joka on kaltaisessani tuloloukussa, joillakin on vielä huonommin asiat. Ylivelkaantuneet jotka eivät ole päässeet velkasaneeraukseen, heiltä ulosottomies ottaisi kolmasosan nettopalkasta. Tämä syö aika tehokkaasti työmotivaatiota.
Saiko sata-ryhmä mitään aikaiseksi, onko tarkoitus muuttaa systeemiä siten että työssäkäynti aina kannattaisi, nyt se ei sitä tee!
Tällä luulisi elävän mutta kun maksan siitä vuokran, 560 euroa kuussa, elatusmaksut kahdesta lapsesta 300 euroa jää 430 euroa. Siitä työmatkat, sähkölasku, jäljelle jää alle neljä hunttia.
Nyt työttömänä ollessani jää vuokran ja sähkön jälkeen 417,45 euroa, lisäksi saan harkinnanvaraista toimeentulotukea 80 euroa kuussa lasten tapaamiskuluihin ja heidän matkakuluihin. Jos menisin töihin joutuisin siis hakemaan toimeentulotukea!
Tuskin lienen ainoa joka on kaltaisessani tuloloukussa, joillakin on vielä huonommin asiat. Ylivelkaantuneet jotka eivät ole päässeet velkasaneeraukseen, heiltä ulosottomies ottaisi kolmasosan nettopalkasta. Tämä syö aika tehokkaasti työmotivaatiota.
Saiko sata-ryhmä mitään aikaiseksi, onko tarkoitus muuttaa systeemiä siten että työssäkäynti aina kannattaisi, nyt se ei sitä tee!
Vastaukset 44
Vanhimmat
Raksalla on 8 tunnin päiviä, ei 7,5 eli työaika on 7-15.30, josta 30 min omaa aikaa. Itse olen tehnyt n. 10 euron tuntipalkalla töitä ja jäi rahaa säästöönkin, nyt ei jää vaikka liitonliksoilla vielä olen. Voit maata tietenkin kotona, jos tosiaan haluat, toimeentulotuella jne. elää. Muistan silloin kun itse piti vielä hakea toimeentulotukea kyllä oli rasittavaa.
Ei minulla ole tietokonetta kotona, nytkin olen kirjastossa. Miksi makaisin kotona kun voi käydä mm. kirjastossa netissä? Säästää parikymppiä kuussa ja mitä parhainta koneet aina toimivat!
miettinyt sitä, että sinäkin vanhenet ja tulet aikanaan eläkeikään? Jos ei tee työtä ei kerry eläkettä. Olet samassa köyhyysloukussa sitten kun olet 60v... itse jo eläkkeellä ja tein nurkumatta työtä aina 15 alkaen ( eläke kertyi ennen 23 jälkeen vasta, nykyään jo 18v...) ja opiskelin vielä työn ohessa. Nyt passaa nauttia yli kahden tonnin eläkkeestä...Ei tullut mieleenkään miettiä mitään tuloloukkua ja eipä niitä sos.etujakaan ollut ennen...
Eläkkeen lisäksi ajattele pitkittyneen työttömyyden sosiaalisia seurauksia itsellsi. Töissäkäynti ehdottomasti kannattavampaa, vaikka tuloissa ei suurta muutosta tapahtuisikaan.
samaa mieltä, vaikka eläkkeeni olen tienannut. Työ ja sen tuoma sosiaalinen elämä on/oli niin kiintoisaa, että olisin töissä vaikka saisin vähemmän tuloa kuin kotona maaten. Tunnetusti monet huonot lieveilmiöt tuppaavat mukaan, kun on liian jouten. Työtä kyllä on nykyäänkin kun ottaa sitä vastaan ja etsii aktiivisesti.
Moni tekee kahta työtä nykyäänkin jos vaan olot sallivat. Esim viikolla säännöllisessä päivätyössä ja viikonloppuisin jonain päivänä muuta. Työ on se, mikä pitää yhteiskunnan pystyssä. Kaikenlainen työ on minulle arvokasta. En ole koskaan kumarrellut titteleitä. Työ tekijäänsä kiittää.
Eläke on kuutisenkymmentä prosenttia bruttopalkasta. Jos palkka olisi ollut vaikka 1700 euroa kuussa olisi bruttoeläke reilu tonni. Siitä kun menee verot ja maksaa vuokran joutuu silti hakemaan toimeentulotukea!
Tietysti voisi ostaa oman osakkeen. Tämä on ainakin pk-seudulla noilla liksoilla utopiaa!
Kerro ihmeessä mitä ne sosiaaliset seuraukset ovat, minä kun olen luullut että töihin mennään siksi että voi nostaa elintasoaan.
Ehkä nyt vielä nuorena löytyy kaikenlaisia ihmisiä ympäriltäsi, mutta usko pois, 10 vuoden kuluttua tuttavapiirisi koostuu lähinnä syrjäytyneistä ja vastakkainen sukupuoli alkaa hylkiä sinua. Kun sinulla on jo lapsia, niin tiedät varmaan, miten he matkivat vanhempiaan ja myös aikuistuttuaan helposti omaksuvat samat elämäntavat? Siis oma työttömyytesi antaa lapsillesi roolimallin, jonka seurauksena todennäköisyys, että he syrjäytyvät, kasvaa.
Työttömyys itsessään myös lisää työttömyyden uhkaa tulevaisuudessa. Kuka tahansa työvoima-asiantuntija voi kertoa sinulle, että työttömäksi leimaudutaan. Tänään ehkä vielä teet valinnan sen välillä, käydäkö töissä vai ei. Myöhemmin tätä valinnan mahdollisuutta ei enää ole, vaan et yksinkertaisesti enää kelpaa työnantantajille. Silloin 'vapaus' voikin maistua aika karvaalta.
kannattaa. Ajattelepa vaikka palkallisia vuosilomia, työterveyshuoltoa sekä eläkekertymää. Ja verokertymää, jolla sinunkin makoilusi kustannetaan.
Työikäisen ja -kykyisen ihmisen ei ole hyväksi maata kotona muutenkaan.
Itse olen ollut töissä yli 40 vuotta, siitä suurimman osan kahta työtä tehden. Eläkkeelle en jää ennen kuin äärimmäisen pakon edessä.
Tuloloukun saa puretuksi niinkin, että tuet ja avustukset poistetaan. Sekin voi olla vielä edessä tällä menolla.
En mäkää töihin mee. Ei ole koulutusta ja jos tonni jää käteen duunsta verojen jälkeen ni ei kiitos. Mul on ainaki vilkas sosiaalinen elämä ilman duuniiki
sitä sosiaalielämää kyllä on vaikka omaisi minkä yhteiskunta statuksen tahansa. Huomaat vaan sitten iän myötä että työssäkäyvät perheelliset pikkuhiljaa jäävät pois tuttavapiiristäsi. Ja kohta oletkin yksin...
On työssäkäyviä, työttömiä, sairaseläkeläisiä. Ystäviä ja tuttuja on aivan riittämiin, sitäpaitsi määrä ei korvaa laatua.
On paljon perheitä, joissa toinen on töissä...
Saat siihenkin vuokratukea, mutta se tulee omaksi. Lisäksi saat vähentää korot. Työttömänä et saa lainaa. Ja lapsillesi sinun pitäisi ostaa myös asunnot, koska ne tänne olet tehnytkin.
ilmiselvästi ole lapsia ja eikä niitä saa tuolla asenteella. Kukaan järkevä nainen ei edes harkitse perheen perustamista aloittajan ja hänen asenteensa kanssa. Oli minullakin hyvin lyhen hetken 90-luvulla samat ajatukset aloittajan kanssa. Tulin onneksi järkiini nykyisen vaimoni kautta.
on lapsia :
Nyt työttömänä ollessani jää vuokran ja sähkön jälkeen 417,45 euroa, lisäksi saan harkinnanvaraista toimeentulotukea 80 euroa kuussa lasten tapaamiskuluihin ja heidän matkakuluihin. Jos menisin töihin joutuisin siis hakemaan toimeentulotukea!"
Minulla on kaksi alaikäistä lasta kahden eri naisen kanssa, molemmat ovat töissä. Lapsiani tapaan säännöllisesti, saan siihen harkinnanvaraista toimeentulotukea 80 euroa kuussa. Jos olisin töissä joutuisin kolmisensataa euroa kuussa maksamaan elatusmaksuja.
Kuka tässä on perheen perustamiseta mitään puhunut, mitä tekemistä sillä on lapsien kanssa? Lapsia voi periaatteessa tehdä vaikka kuinka monta kun ei tarvitse elatusmaksuista huolehtia.
Jos asuisin työssäkäyvän naisen luona joutuisi hän minua elättämään, näin sanoo laki. Kun en ole kenenkään naisen luona kirjoilla vuokra maksetaan ja saan taskurahaa reilu neljä hunttia kuussa. Voin silti majailla jonkun naisen luona, toki hyvä on olla oma kämppä jos nainen alkaa komentelemaan. Välillä on muutenkin hyvä olla yksin, oma tupa, oma lupa!
Tämähän se on ongelmana suomessa, kun rahaa jaetaan kaikille pelkästä kotona lojumisesta. Työkykyisiä suomalaisia istuu kotona perse homeessa, kun saman rahan saa niinkin. Mutta homma on helposti ratkaistavissa; poistetaan ne tuet ja vot... Johan alkaa työntekokin kiinnostamaan.
maksi aika pitää olla.
Työttömyystuki/raha/korvaus vain yhdeltä kalenteri vuodelta sitten enää 6,1 €/ päivä ruokaan ja asumistuki.
Toimeentulotuki ei saisi koskaan olla muuta kuin ruokaraha.
Kun niitä töitä ei yksikertaisesti ole, ei edes paskan levitystä, paitsi te levitätte katteetonta paskaa näillä palstoilla. Onneksi suomi on hyvinvointivaltio ja täällä saa tukia jos ei ole töitä.
Itse olen ollut aloittajan kaltaisessa tilanteessa aikoinaan ja minulle kävi tosielämässä samalla tavalla kuin aloittajan kuvitteellisessa tilanteessa; palkkaa jäi vähemmän kuin työttömyyskorvausta ja jouduin hakemaan Sossusta ns. erotuksen että sain perustoimeentulon.
Juu kyllä, järjestin itselleni lopputilin ja siirryin takaisin sosiaalietuuksille joita sain itsekin enemmän kuin pelkät perusrahat.
Okei te työssä olevat. Kuvitellaan nyt tilanne: Firmanne ilmoittaa että heidän taloustilanteensa on sellainen, että ensi kuun alusta lähtien teille maksetaan käteen saman minkä työtön saa, 410 euroa ja matkat. Mutta vaihtoehtoisesti voitte jäädä kotiin ja saatte Kelasta saman 410 euroa. Te varmaan menette edelleen töihin riemusta kiljuen, eikö totta. Nykyisin jotkut voivat saada tuon 410 euron päälle 9 euroa päivässä ruokarahaa kun käyvät tekemässä firmoille ilmaistöitä.
Luulenpa että tuon tosiasian edessä työllisetkin miettivät olisivatko mieluummin kotona vai töissä.
"Kun niitä töitä ei yksikertaisesti ole, ei edes paskan levitystä, paitsi te levitätte katteetonta paskaa näillä palstoilla."
Puhut paskaa. Olen itse vaihtanut työtä 22 vuoden aikana 5 kertaa. Aina löytyi uusi työ heti, ilman sen suurempaa ongelmaa. Kyllä osaaville ihmisille on aina kysyntää.
Oletko käynyt kouluja ja hankkinut ammatin?
Jos oman alan töitä ei löydy, niin kouluttautunut uudelleen johonkin toiseen ammattiin?
Jos kotinurkilta ei töitä löydy, oletko muuttanut jonnekin muualle, missä töitä on tarjolla?
Jos vastasit yhteenkin kieltävästi, niin se on ihan oma vika, ettei ole työtä.
Kaikille ei muuttaminen ole vaihtoehto.
Itselläni on työkokemusta noin 5 vuoden verran. Se on hankittu 7 eri työnantajan kautta. Yksi pidempiaikaisin työnantaja meni konkurssiin, ja palkkasi kyllä heti uudestaan kun sai uuden firman pystyyn. Vaan siinä olikin sitten vuoden päästä sama homma edessä. 4 edellisen työpaikan välillä on työttömyyspäiviä sen verran, että ne voi laskea kahden käden sormilla. Maine työntekijänä hyvä, vaan tuuri helvetin huono. Kenelläkään ei ole ollut tarjota kovin pitkäksi aikaa töitä, vaikka olisivat halunneetkin.
Ja sitten tuli tämä lama. Hanat meni kiinni. Ei ole mitään. Oman alan hommiani en ole tehnyt päivääkään, kun alalle ei meinaa päästä suhteillakaan jollei ole työkokemusta. Hain kuitenkin kurssille jo ennen työttömäksi joutumistani, joten kotona ei tarvinnut lojua kuin muutaman viikon verran. Nyt kurssi loppui, ja tutkimisen ja tiedustelujen jälkeen voi vain todeta, että uusi kurssi kutsuu. Ei ole tarjontaa, ja työllistymisen mahdollisuudet ovat perin huonot, kun vapaisiin työpaikkoihin on kokeneempia kavereita tulossa ovista ja ikkunoista.
Alkaa pikkuhiljaa korpeamaan koko touhu.
"Kaikille ei muuttaminen ole vaihtoehto." Aivan. Juuri tuosta syystä olen iloinen, että aikanani valitsin vaatimattomamman asunnon, mutta sijaintinsa puolesta keskellä Suomen suurimpia työmarkkinoita. Kurssikavereita muutti suuremman asumismukavuuden (omakotitalo ja piha) perässä pitkänkin matkan päähän ympäryskuntiin. Toki ratkaisu oli hyvä sen hetken, kun työpaikat olivat työmarkkina-alueen reunalla ja n. 40 km ajomatkan päässä. Nyt tilanne toinen, kun uusia töitä pitäisi löytää.
Ei mulle oikein tunnu töitä löytyvän tulottomuudesta ja tuettomuudesta huolimatta..käyn vain kursseja toisensa perään ja välillä hankin turhan amk-tutkinnonkin, sain sentään opintotukea siihen.
Kaikille muuttaminen ei ole vaihtoehto perhesyistäkään, ei se aina asunnosta ole kiinni. Itsellä oli erityislapsi ja reissutyötä tekevä mies. Nyt kun lapsi on kasvanut täysi-ikäiseksi, todettu että pystyy huolehtimaan itsestään, nuorinkin on jo 17 ja oma-toinen ja puolisokin on vaihtanut työpaikkaa, missä on vain kotimaan reissu kerran kuussa, niin nyt sitten minulla ei ole työkokemusta enkä pääse mihinkään. Koulutusta on, koulua oli helppo käydä erityislapsen hoidon yhteydessä, kun olen nopea oppimaan ja koulusta pystyi olemaan pois eikä se läheskään aina edes ollut 8-16. Erityislapsen kanssa muutto ei tullut kysymykseen, sillä hän pääsi ensin huippuhyvään päiväkotiin, sitten huippuhyvälle erkkaopelle ja lopulta siirryttyään taviskouluun, huippuhyvään luokkaan. Lapsi kun ei ole mikään häirikkö, vaan enemmänkin vetäyvyä ujo ja hiljainen lievä autisti. Mutta arkuuden takia häntä ei voinut jättää yksin, vaan siihen piti opettaa vähitellen, toisethan oppivat sen itsestään kuten meidän tavislapsi. En todellakaan halunnut, että arka lapsi joutuu muuttamaan koulua ja kiusatuksi, kun kotikunnassa ei niin ollut. Itsellä ei kyseessä ole edes mikään kotiseuturakkaus, kun en
Nyt voin tehdä mitä tahansa, tämä lapsikin lähtenee jatkamaan opintojaan kun on niin hyvin kehittynyt ja pärjännyt. Mutta minä en pääse mihinkään, kun tämän ikäisellä pitäisi olla työkokemusta, "hanttihommiin" olen liian koulutettu kuulemma. Tuetkaan eivät ole liian isot, kun niitä ei tule ollenkaan, puoliso tienaa juuri ja juuri rajan yli. Tällä rahalla sitten elämmekin kaikki neljä. Erkkalapsesta ei tule mitään tukia enää, edes lapsilisää ja hänen on vaikeampi saada kesätöitäkään, kun moni homma on pois tuos erityisyyden takia. Häntä ei voi ajatellakaan esim. kaupan kassalle, sillä hän menee ihan lukkoon jos sinne tulee joku räyhäävä asiakas. Jos olisi pelkällä liukuhihnalta vetoa, hän pärjäisi erinomaisesti sillä on tavattoman nopea rutiineissa. Nuoremmasta lukiolaisesta tulee lapsilisää vielä muutama kuukausi, sitten loppuu. Käytettyjä lukiokirjoja on helkkarin vaikea saada eikä niistä edes kummoista alennusta saa, 20 euron kirjan saa suunnilleen viidellätoista.
Emme me köyhiä ole, mutta olen huomannut, että moni, jolle jää nettona enemmän/henkilö, pitää itseään köyhänä.
Näköjään jäi yksi lause vähän kesken. En siis ole täällä kotiseudurakkauden vuoksi. Asun puolisoni kotipaikkakunnalla puolisoni tahdosta. Minulla on lähin suku yli 200 kilometrin päässä, suurin osa vielä kauempana. Koskaan en ole pitänyt tästä paikkakunnasta muulta osin kuin että lasten koulut ovat olleet hyvät ja olen pitänyt heidän opettajistaaan. Omalta osaltani olen jopa vihannut tätä paikkaa, silloin harvoin kun on työtä ollut, olen ajatellut että yhdentekevää. Oikeastaan lasten hyvin menneet koulut ovat auttaneet jaksamaan. ´Joku vertaili työttömyyttä ystävien laatuun. Minulla ei ole täällä ollut ikinä minkään sortin ystäviä, olinpa töissä, koulussa tai kotona.
1. Olen käymässä neljättä koulutusta.
Työssäoleva saa aina helpommin työtä. Jos et ole ollut sellaisella alalla, jossa työpaikkojen määrä romahtaa hetkessä, niin et voi verrata tilannetta omaasi. Eikä poikamies voi verrata tilannetta perheenäitiin, jolla on vielä erityislapsi huollettavanaan. Minä en edes asu kotinurkilla, kele! Asun paskalla työttömyyspaikkakunnalla, jossa minulla ei ole mitään muuta kuin perhe.
Itse olen huomannut töissä ollessa, että osaaminen on joskus kaukana työntekijän taidoista. Olen harjoittelussa neuvonut taloushallinnon osaston päällikölle, miten käytetään taulukkolaskentaa, yhtenä karkeana eismerkkinä. Itsekäs omahyväinen mielistelevä, itsesään liikoja luuleva ja toisten töitä omikseen varastava paska saa paljon paremmin töitä kuin hiljainen osaava puurtaja. Monet tulevat työttömien keskustelupalstoille pätemään, miksi helvetissä? Eikö teillä ole töitä ja harrastuksia? Itse pysyn täätlä aina pois, silloin kun töitä on.
syytä nyt panostaa omaan työllistymiseesi tai ammatin hankkimiseen. Aika on huono, mutta nyt on kuitenkin sinun aikasi.
Kysymys ei ole pelkästä rahasta, vaan sinusta itsestäsi. Älä odottele.
Minulla on jo kaksi amk-tutkintoa, kauppis ja yksi ammatilinen yo-pohjainen tutkinto takana, olen käynyt kouluja kun en ole muuallekaan päässyt, osin iltaisin, osin päätoimisena. Vieläkö hakisi yliopistoon? Tarkistin tietoni ja minulla olisi opintolainaa jäljellä n. neljäksi vuodeksi.
Nyt mieskin hyväksyy sen, mitä ei aiemmin, että lähtisin toiselle paikkakunnalle esim. viikoiksi.
Yrittäjyyteen ei mies lämpene vieläkään. Sen käsityökaupan, jonka olisin halunnut perustaa, perusti tänne joku toinen, enempää ei oikein pieneen kuntaan mahdu.
siis korjaan vielä vähän näitä viestejäni, tai selvennän. Se toinen amk-tutkinto tulee heti kun saan lopputyöni valmiiksi. Saan nyt vähän opintotukea, mutta työttömäksi jäätyäni en sitten mitään. Olen yrittänyt hakea uuden(kin) alani töitä, mutta vaaditaan työkokemusta...siivousfirmaan kävin kysymässä ja asenne oli mielenkiintoinen, ai sä valmistut **:ksi ja haet siivousta? En kerro tarkemmin kun kerroin jo aika tunnistettavasti.
Kyllä noilla tuloilla saisi Kelalta asumistukea, luultavasti 80% vuokrasta, eli 448€. Sulle jäisi vuokran, sähkön, työmatkojen ja elarien jälkeen kuukaudessa n. 800€. Siitä voi jo säästää vaikka satasen kuussa lomamatkaan. Eikä tarvitsisi enää sossun luukulla asioida.
Ei yksineläjä saa asumistukea, jos bruttotulot ovat yli 1530 euroa pääkaupunkiseudulla, ja muissa kaupungeissa 1350 euroa on raja, ja jos asuu vieläkin korvemmassa, niin raja on 1230 euroa.
ei saa tukea samoilla perusteilla kuin vuokra-asuntoon. Pitäisikö jokaisen työttömäksi joutuvan laittaa heti talo myyntiin?
Ratkaisu olisi yksinkertainen, toimeentulotukea alennettaisiin niin paljon että pitkäaikaistyöttömät (työtävieroksuvat) joutuisivat asumaan asuntoloissa. Halvat kaupungin asunnon olisi tarkoitettu vain työssäkäyville! Jos menisi töihin ja olisi ollut vaikka puoli vuotta niin saisi kaupunginkämpän, muuten asukoot vaikka loppuikänsä asuntolassa!
Sinun laskelmassasi on väärin:
työtunnit
palkka
veroprosentti
matkakulut ja niiden vähennykset
kesä- ja talvilomapäivien huomiotta jättäminen
eläkekertymän huomiotta jattäminen
elatusmaksujen väärä määrä, on sidoksissa tuloon, voi hakea myös vapautusta/alennusta
Eli lyhyesti vaikuttaa siltä, että keskarin kittailu on urasi.
tuo vain kertoo elatusvelvollisen profiilin ja samalla syyn miksi heitä on.
Elatusvelvollinen on henkilö, jolla on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuta tai vastuuta.
Sinä kun olet niin viisas niin kerro toki paljonko jää kuussa käteen jos tienaa kympin tunti ja on 7.5 tuntia viitenä päivänä viikossa töissä.
Elatusapua saa kaupungilta kahdesta lapsesta vajaa kolmesataa. Pitää kai lastenkin jotenkin siitä hyötyä että käy töissä, mitä järkeä töissä olla jos ei heidän elintasoaan pysty nostamaan.
Mikä maksaa, miksi et kerro sinun muka oikeita lukujasi?
Myöhemmin, sanotaan 15v päästä sitten pitää olla jo aikamoinen rahamies, että pystyy edes hiukan ottamaan kiinni ikätovereitaan. Muilla on asunnoista maksettu jo tosi reilut siivut pois, on lomamatkoja ym. Eläkekertymääkin on muilla ikätovereilla kohtalaisesti.
Veikkaan, että siinävaiheessa tämä taru päättyy narun jatkoksi, mua ainakin hävettäisi älyttömästi huomata olevani joku 45v kaveri, jolla ei ole mitään omaisuutta, eikä juurikaan kunnollisia kavereita.
Pari lasta on, ehkä pari lisää teen. Saavat vanhaa isäänsä auttaa kun ovat aikuisia ja hyväpalkkaisissa hommissa!
ei velkaa. ei työ ole elämän mittari,vaan kuinka osaa hoitaa omat asiat kuntoon,jos työtä tarjotaan niin kannattaa laskea onko se taloudelisesti kannattavaa sillä se mikä jää viivan alle se on se millä täytyy tulla toimeen.
että lähtisit opiskelemaan vaikka putki tai sähköasentajaksi. Hommia riittäisi ja urakkaluonteinen työ mahdollistaa 3000 tulot. Vaikka olisi hieman pienemmätkin niin huomaisisit kannattavuuden. Ammatintutkinon suosio on ollut kasvussa ja ammatin voi aikuisenakin opiskella. Koulutukseen saatat päästä ihan työvoimatoimiston kautta.
työttömäksi, ensimmäinen kysymys työkkärissä oli että mikset lähe opiskelemaan. Vastasin että heti kun joku maksaa sen ajan lainanlyhennykset. Muuten vaihtoehtona on talon myynti, opintotuessa ei oteta huomioon omistus-asuntoa, ainakaan sen perusteella mitä googlailin eri tukivaihtoehtoja. En parin vuoden takia kotiani myy.
viime vuonna oli keskustelua siitä että saataisiin lakimuutos joka mahdollistaa että voisi olla työtön ja opiskelija samaan aikaan. Kannattaa tarkistaa touteutuiko se.