Valtioiden sotilasmenot ovat jatkaneet kasvuaan maailmanlaajuisesta taantumasta huolimatta. Kun vuonna 2006 aseisiin käytettiin 1 300 miljardia dollaria, vuonna 2008 summa oli jo 1 550 miljardia dollaria. Vuonna 2009 summa kasvoi edelleen.
Pidemmällä aikavälillä, eli vuosina 2000 - 2009, Yhdysvaltain asemenot ovat kasvaneet peräti 75 prosenttia. Myöskään Obaman hallinto ei tule leikkaamaan maansa puolustus- ja turvallisuusmenoja tämän ja ensi vuoden budjeteissaan. .
Yhdysvaltojen liittovaltion budjetin suurimmat alijäämät syntyvät Afganistanin ja Irakin sodista ja sotilasmenoista: Obaman hallinto pyytää kongressilta 708,03 miljardia sotilasmenojen kasvuun ja 159 miljardia sotiin Irakissa ja Afganistanissa (Pakistan?)
Lisäksi Valkoinen talo pyytää Kongressilta erikseen vielä 33 miljardia dollaria 30 000 lisäjoukkojen lähettämiseksi keväällä Afganistaniin entisten noin 100 000 sotilaan lisäksi.
Tutkimuslaitos International Institute for Strategic Studies (IISS) on julkaissut maailman asemenoista raporttinsa Military Balance 2010.
Vuosina 2006 - 2008 suurimmat aseiden hankkijamaat, Kiina, Yhdysvallat, Japani ja Ranska pitivät asemenonsa suunnilleen ennallaan. Kasvu oli korkeintaan vähäistä.
Venäjä oli suurista asemahdeista ainoa, jonka asemenot supistuivat jonkin verran. Useimmat Lähi-idän maat kasvattivat asemenojaan maltillisesti.
Muissa Nato-maissa sen sijaan puolustusbudjettien uskotaan saavuttaneen kattonsa. Monella maalla valtiontalous on kovilla. Esimerkiksi Britanniassa ja Ranskassa puolustusbudjetteja saatetaan leikata voimakkaastikin.
Samaan aikaan suuret, kehittyvät taloudet, kuten Brasilia, Intia ja Kiina jatkavat asevoimiensa uudenaikaistamista, mikä merkitsee sotilasmenojen kasvua.
Pidemmällä aikavälillä, eli vuosina 2000 - 2009, Yhdysvaltain asemenot ovat kasvaneet peräti 75 prosenttia. Myöskään Obaman hallinto ei tule leikkaamaan maansa puolustus- ja turvallisuusmenoja tämän ja ensi vuoden budjeteissaan. .
Yhdysvaltojen liittovaltion budjetin suurimmat alijäämät syntyvät Afganistanin ja Irakin sodista ja sotilasmenoista: Obaman hallinto pyytää kongressilta 708,03 miljardia sotilasmenojen kasvuun ja 159 miljardia sotiin Irakissa ja Afganistanissa (Pakistan?)
Lisäksi Valkoinen talo pyytää Kongressilta erikseen vielä 33 miljardia dollaria 30 000 lisäjoukkojen lähettämiseksi keväällä Afganistaniin entisten noin 100 000 sotilaan lisäksi.
Tutkimuslaitos International Institute for Strategic Studies (IISS) on julkaissut maailman asemenoista raporttinsa Military Balance 2010.
Vuosina 2006 - 2008 suurimmat aseiden hankkijamaat, Kiina, Yhdysvallat, Japani ja Ranska pitivät asemenonsa suunnilleen ennallaan. Kasvu oli korkeintaan vähäistä.
Venäjä oli suurista asemahdeista ainoa, jonka asemenot supistuivat jonkin verran. Useimmat Lähi-idän maat kasvattivat asemenojaan maltillisesti.
Muissa Nato-maissa sen sijaan puolustusbudjettien uskotaan saavuttaneen kattonsa. Monella maalla valtiontalous on kovilla. Esimerkiksi Britanniassa ja Ranskassa puolustusbudjetteja saatetaan leikata voimakkaastikin.
Samaan aikaan suuret, kehittyvät taloudet, kuten Brasilia, Intia ja Kiina jatkavat asevoimiensa uudenaikaistamista, mikä merkitsee sotilasmenojen kasvua.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.