Kuulostaako TÄMÄ säe isämaalliselta vaiko lähinnä vanhan ukon päiväunelta: "Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan..."
Vähän malttia siihen Ruuneperi-höpötykseen! Nykyään tuollaista setää sanottaisiin pedofiiliksi!
Ettei vaan olisi vanhan ukon kalunnostatushoureita?
"Viimein kai Runeberg itse huomasi, että oli vain yl´oppilas."
Ruupeperin tarinat on kovin outoja fantasioita taisteluista, joissa ei ollut mitään sankarillista. Totuus oli paremminkin pelkkiä päitä ja pernankappaleita. Pitääkin kysyä MIKÄ oli se Ruuneperin ihannoima isänmaa? Vastaan saman tien: RUOTSI! Runeberg kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi.
Onkin hullua että tuollaista satusetää pidetään Suomen kansalliskirjailijana. Tarinatkin sepitettiin kymmeniä vuosia tapahtumien jälkeen. Ruuneperiahan kiinnosti vanhemmalla iällä enemmänkin nuoret ja arvostelukyvytömät tytöt, joille hän läyrysi hengentuotteitaan ja lieppä pitänyt "polvellaankin".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848
Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ludvig_Runeberg
"Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänen tuotantonsa on hyvin isänmaallista. Runeberg vaikutti tuotantonsa kautta myös Ruotsin kirjallisuuteen, koska hän kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi."
Vähän malttia siihen Ruuneperi-höpötykseen! Nykyään tuollaista setää sanottaisiin pedofiiliksi!
Ettei vaan olisi vanhan ukon kalunnostatushoureita?
"Viimein kai Runeberg itse huomasi, että oli vain yl´oppilas."
Ruupeperin tarinat on kovin outoja fantasioita taisteluista, joissa ei ollut mitään sankarillista. Totuus oli paremminkin pelkkiä päitä ja pernankappaleita. Pitääkin kysyä MIKÄ oli se Ruuneperin ihannoima isänmaa? Vastaan saman tien: RUOTSI! Runeberg kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi.
Onkin hullua että tuollaista satusetää pidetään Suomen kansalliskirjailijana. Tarinatkin sepitettiin kymmeniä vuosia tapahtumien jälkeen. Ruuneperiahan kiinnosti vanhemmalla iällä enemmänkin nuoret ja arvostelukyvytömät tytöt, joille hän läyrysi hengentuotteitaan ja lieppä pitänyt "polvellaankin".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848
Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ludvig_Runeberg
"Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänen tuotantonsa on hyvin isänmaallista. Runeberg vaikutti tuotantonsa kautta myös Ruotsin kirjallisuuteen, koska hän kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi."
Vastaukset 5
Vanhimmat
liittyväksi. kirjoittikin nää runkkari satunsa hurrikielellä... pitäis kusta sen hautaan.. ja syöttää ne luut koirille..
Se oli aikaa jolloin nuo kielisivät suomen kielen käytön virallisesti. Eikä kovin kauan sitten.
Tänään nuo 5% vaatii lähes samaa edelleen. Käväiseppä Närpiöss, Pietarsaaressa, ahvenanmaalla..
Oikeastihan Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen hakkapeliittaan ja sitten teki rauhan. Ja KUNNES sai taas kerätyksi uuden hakkapeliittajoukon ja sitten mentiin sotaan! Koko ajan sama peli. Ruotsin historia on järkyttävän verinen. Ei siis mikään ihme kun eivät ole juurikaan sotineet viimeisen 200 vuoden aikana. Onhan Suomi on ollut itäpuskurina.
SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini, SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Hampuri
Tiedoite:
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
"Ruotsi-Suomesta joukkoja oli niukka enemmistö, 54 prosenttia. Näistä joukoista suomalaisten osuus jalkaväen osalta oli 40 prosenttia, ratsuväkeäkin, siis hakkapeliittoja, oli Suomesta runsaat 38 prosenttia ruotsalais-suomalaisten joukkojen kokonaisvahvuudesta."
"Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa.
Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen."
Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen
http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/01/ruotsi-taisteli-viimeiseen-suomalaiseen/
KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN SUOMI JUHLII VUOSITTAIN 6.11. TUON HULLUN KUNINKAAN Kustaa II Aadolf:in PÄIVÄÄ!
MIKSI?
Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taistelut
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/Perinnejoukot.htm
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Mobilisaatioaste oli liki 7 % KOKO silloisesta väestöstä, n. 300 000:sta!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Kuka juhlii, kuka ei. Ruotsinmieliset lähes maanpetturuuteen syyllistyvät raukat ehkä juhlivat. Minä en.
Vanhat laulut kertoo kuin "neitoset istuu kreivin polvella" jne. Tuosta on tehty laulukin.
Aika perverssiä meininkiä ja nyt sitä ihaillaan Suomen ruotsalaisten kulttuurina! Fy faan jälv.
Irstaat vanhat ukot hinkkaamassa nuoria tyttöjä... kuinkahan karseasti lasten vanhemmat sellaista sieti katsella?
Kreivin sylissä istunut
[Suomalainen kansansävel. Kanteletar.]
1. Minä seisoin korkialla vuorella,
Viheriäisessä laaksossa;
:,: Näin, näin minä laivan seilaavan,
Kolme kreiviä laivalla. :,:
2. He laskivat laivan rannalle,
Kävit maalle astumaan;
:,: Ja se nuorempi kreiveistä kaikista
Tuli minua kihlaamaan. :,:
3. Hän otti sormuksen sormestaan,
Ja se oli kultainen.
:,: "Katsos nyt, minun piikani ihana,
Sinä saat tämän sormuksen." :,:
4. "En ota minä oudoilta sormusta;
Mua kielsi mun äitini." –
:,: "Ota pois, pane sormus nyt sormeesi,
Sitä ei näe äitisi!" :,:
5. "Mihin kätkenen nyt tämän sormuksen,
Ettei sitä äitini nää? –
:,: "Sano: laaksossa tuolla kun kävelin,
Tämän sormuksen löysin mä." :,:
6. "Elä valhetta mua pyydä puhumaan,
Kyllä äitini sen ymmärtää;
:,: Paljon parempi on minun sanoa:
Kreivin sylissä istuin mä." :,:
7. Ja se ilta oli lämmin, ihana,
Ja linnut ne lauloivat,
:,: Keto allansa kaunis ja vihanta,
Kukat keolla kasvoivat. :,:
Sellaista oli meno Ruuneperin aikaan...