Mitä kerrottavaa teillä on kyseisestä ajanjaksosta? Sana on vapaa - antakaa palaa. Täyttäkää minun vaatimaton aloitukseni omilla mielipiteillänne kyseisen ajanjakson tapahtumista. Mikä oli Suomen asema kyseisenä ajanjaksona. Olimmeko mahdollisesti täysin Saksan tai Neuvostoliiton ohjailtavissa vai pystyimmekö tekemään itse toisista riippumatta omat valintamme.
Suomen ulkopolitiikka
v.1940-1941
6132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
asian eteen jotain ja lukisit syksyn kirjauutuuden kannesta kanteen hyvine lähdeviitteineen. Ei tarvitsisi turvautua toisen käden väittämiin ja tulkintoihin.
Eljas Erkko : vaikenematon valtiomahti / Manninen, Ohto
Helsinki : WSOY, 2009 (Juva : WS Bookwell)
Entä oliko Neuvostoliitolle ko. rauha välitavoite vai todellakin päämäärä? Sotkenpa ajatuksianne vielä hyppäämällä jo tässä vaiheessa Nürnbergin oikeudenkäynnin todisteisiin. Neuvostoliitto syytti Suomea kahden valaehtoisen saksalaisen upseerin todistamana, jotka olivat Neuvostoliitossa sotavankeudessa ja jotka sieltä kuljetettiin Saksaan Neuvostoliiton todistajiksi. Nuo todistajat olivat sotamarsalkka Friedrich Paulus ja jalkaväenkenraali Erich Buschenhagen.
Suomi oli näin saatu syylliseksi salaisesta sopimuksesta Saksan kanssa. Suomi oli syyllistynyt etukäteen valmisteltuun hyökkäykseen Neuvostoliittoon Natsi-Saksan kanssa. No niin, palataan taas asiaan välirauhanajan tapahtumiin. Tämän todistuksen mukaan Suomi oli osallistunut Saksan hyökkäyssuunnitelmiin Neuvostoliittoa vastaan. Saksalaisten kauttakulkua ei oikeudessa käsitelty koska teko olisi laskettu Suomen uudelleenorientoitumiseksi ja vastavedoksi Neuvostoliittoa vastaan, sen tekemiin provokaatioihin. Voittajavaltioiden 1945, oli muodostunut ilmapiiri joka ei sallinut häviäjiltä vasta-argumentteja jotka olisivat voineet saattaa voitajaosapuolen alakynteen.
Itsenäisyyspäivänä tv:ssa, esitetystä "Suomen tie jatkosotaan" ohjelmasta, kävi ilmi sotaan johtaneet tapahtumat. Suomalaisten huippusotilaiden ja -politiikkojen toistuvat vierailut Saksassa olivat osa ”normaalia diplomatiaa”. Näiltä vierailuilta saatiin myös tuomisina vakoilutietoja, joista ei luonnollisesti ole mitään kirjallista dokumentointia. Ohjelman mukaan ulkopoliittisen johdon SISÄPIIRI, piti salaisia neuvotteluja. Sisäpiiriin kuuluivat presidentti Rytin lisäksi: pääm. Rangnell, um.Witting, puol.m.Walden, ylipäällikkö Mannerheim, pääesik. pääl. Heinrichs.
Kun ulkopoliittisia päätöksiä tehdään ulkomaalaisilta kuulostavalla porukalla, ( Ryti, Rangnell, Witting, Walden, Mannerheim, Heinrichs) ja päätökset perustuvat vakoilu-"tietoihin", jotka on ulkomailta syöttettyjä ja näiden etua ajavian, niin kuka joutuu nesteeseen ? Kantasuomalainen ?
Jos kykenet lieväänkään itsenäiseen ajatteluun, päädytkö seuraavaan:
Yhtään suomalaista ei päättänyt sodasta, eikä epä-isänmaallista valtaeliittiä kiinnostanut tippaakaan Suomen kansan etu ?
Muistuttaako tuo aika sinua jostain tuoreemmasta ? Kokoomus - Nato akselia ?
etteikö Suomi katsonut omaa etuaan.
Mutta ei sellaisia asiakirjojakaan ole löydetty jotka osoittaisivat Suomen suunnitelleen sotaa Saksan kanssa, kuten Nürnbergissä venäläisten vangitsemat todistajat vakuuttivat valaehtoisesti. Taisimme olla sittenkin se kuuluisa ajopuu, kuten Blücher muistelmissaan asian ilmaisi. Vai syyllistyikö Suomi provokoimattomaan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan Natsi-Saksan kanssa tekemänsä salaisen sopimuksen mukaisesti, jota neuvostonäkökantaa todisteltiin sittemmin Nürnbergin oikeudenkäynnissä kolmen saksalaisupseerin valaehtoisella todistuksella.
1940 Saksan vierailullaan lupaa hoitaa Suomen kysymys loppuun.Rajoilla oli omia vaikeuksia,tosin pienimuotoisina.Hitler muuten kielsi sotatoimet Suomea vastaan.
on väittää, että tuonaikainen, Suomen ruåtsalais-saksalainen, valtaeliitti olisi ajatellut kansan etua !
Herätys ! Ei ajateltu talvisodassa ja vielä vähemmän jatkosodassa.
Tuossa mainitsemassani dokumentissa presidentti Kallio sanoi autenttisessa filmipätkässä :
” ... niillä jotka ovat vastuussa kansamme armeijasta ja kohtalosta ..... OLI ENSI HETKESTÄ SELVÄÄ, ETTEMME JAKSA TAISTELLA 184 miljoonaisen kansan armeijaa...”
Kenen etu vaati 26' 000 miehen tapattamista, kun sodan lopputulos oli, AINAKIN presidetti Kalliolle, TÄYSIN selvä ?
Jatkosotaan lähdettiin sitten, Natsi-ideologian vaatimin kiiluvin silmin, revanssia hakemaan. Ja tunnetuin "turpaantuli niinet tukkaheilui"- seurauksin. Suomalaisia miehiä tapatettiin 59'000. Kahteen sotaan 85'000 + 202'000 miestä. Onko mielestäsi 20% miesväestöstä kohtuullinen, sotien lopputulosta ajatellen ? Bonuksena YSTÄVÄMME Saksan polttaessa vielä Lapin.
Päätöksen tekivät: Ryti, Rangnell, Witting, Walden, Mannerheim, Heinrichs. Hieman epäsuomalais-painotteiselta tuo minusta vaikuttaa. Entäpä sinusta ?
Se ettei näitä asiakirjoja ole olemassa, EI tarkoita muuta kuin, että ne on tuhottu ajoissa. Eikä tietenkään Suomi suunnitellut sotaa, kunhan kaivoi verta nenästään ihan rannetta myören. Minkähän takia suomalasiet joutuivat loppujen lopuksi takaamaan rautamalmi-kuljetukset Saksaan ? Kantasuomalaisten vai ruåttalaisten hyvinvoinnin takaamiseksi ?
Kun pe-aamuyöstä käyt nakarilla, valittetko aina sen yli 2-metrisen, 130-kilosen, jolle alat vinoilla ? Epäilen.
Ja miten olikaan mielestäsi tämä kokoomus-Nato asia ?? Kansan etu ? Tuli muutama kysymys, mutta kaltaisesi fiksu varmaan -(yeah!)- vastailee hikoilematta. Ja siihen Suomen ruåttlais-saksalaisen historiakirjoituksen tyyliin.