Tuli mieleen, kuinka vaikuttaisi jos (lähes) koko Kiinan energiatalous olisi ydinvoimaa hieman kuten Norjassa on lähes täysin vesivoimaa ja Islannissa Geotermistä voimaa.
Tuohon tarvittaisiin suunnilleen 400 x 2 GW ydinvoimalaitosyksikköä ja koska primäärienergiakerroin on "verkkosähkölle" noin 2.5 niin primäärienergiaa tarvitaan 2 000 000 MW eli 7 200 000 000 MJ/h.
Reaktori-luokan uraanille annetaan energiatiheys 3 456 000 MJ/kg jolloin primäärienergiaa tarvitaan noin 2 100 kg/h tätä uraania kattamaan Kiinan koko sähköntuotanto.
Peak Uranium (Peak Oil -hengessä) on sanottu olevan ensi kertaa 80-luvulla (öljyllä 70-luvulla) ja toisen kerran suunnilleen 2035 (öljyllä 2015). Tähän liittyen uraanireservien on arveltu olevan pelkästään Australiassa (30 % maailmasta) 1 142 megatonnia.
Kiina siis tarvitsee noin 0.018 megatonnia uraania vuodessa - sanotaan 0.02 megatonnia. Tällöin koko maailman uraanivarat riittäisivät 190 000 vuotta pelkästään Kiinalle, jonka hiilidioksidipäästöt ovat tällä hetkellä kenties suurimmat maailmassa.
[...]
Entä sitten ne hiilidioksidipäästöt? Vattenfallin laskelmien mukaan ydinvoima aiheuttaa elinkaaripäästöjä 3.3 g/kWh hiilidioksidia.
Toisen tutkimusraportin mukaan, jossa (Vattenfall, 1997) on myös listattu lähteenä, on vertaillut yli 100 tutkimusta elinkaaripäästöihin liittyen. Ydinvoima vaihtelee tässä 1,4 g/kWh ekvivalenttia hiilidioksidia ja 288 g/kWh välillä. Mediaani on 66,08 g/kWh.
Tämän pohjalta 2 830 000 000 000 kWh x 66,08 g/kWh = 187 006 400 tonnia hiilidioksidia.
Tällä hetkellä se on 6 103 493 000 tonnia hiilidioksidia. Siis yli 30-kertainen verrattuna täysin ydinvoimalla tuotettuun määrään. Tai lähes 1 500-kertainen jos 1,4 g/kWh toteutuisi koko ydinvoiman osalta.
[...]
Siis vaikutukset olisivat merkittävät ja vastaavaan pääsee vain alemmilla mediaaneilla. Näitä ovat (arvot g/kWh):
- biomassa (41 / 35 / 31 / 27 / 23 / 22 / 14 tuotannosta riippuen)
- geoterminen voima (38 - kuuma ja kuiva kallio)
- aurinkokennot (32 - monikidepii)
- aurinkolämpö (13 - keskittävä)
- vesivoima (13 - joen virtaus, tai 10 - tekojärvi)
- biokaasu (11 - anaerobinen tuotanto)
- tuulivoima (10 - 1½ MW maalla, tai 9 - 2½ MW avomerellä)
Tuohon tarvittaisiin suunnilleen 400 x 2 GW ydinvoimalaitosyksikköä ja koska primäärienergiakerroin on "verkkosähkölle" noin 2.5 niin primäärienergiaa tarvitaan 2 000 000 MW eli 7 200 000 000 MJ/h.
Reaktori-luokan uraanille annetaan energiatiheys 3 456 000 MJ/kg jolloin primäärienergiaa tarvitaan noin 2 100 kg/h tätä uraania kattamaan Kiinan koko sähköntuotanto.
Peak Uranium (Peak Oil -hengessä) on sanottu olevan ensi kertaa 80-luvulla (öljyllä 70-luvulla) ja toisen kerran suunnilleen 2035 (öljyllä 2015). Tähän liittyen uraanireservien on arveltu olevan pelkästään Australiassa (30 % maailmasta) 1 142 megatonnia.
Kiina siis tarvitsee noin 0.018 megatonnia uraania vuodessa - sanotaan 0.02 megatonnia. Tällöin koko maailman uraanivarat riittäisivät 190 000 vuotta pelkästään Kiinalle, jonka hiilidioksidipäästöt ovat tällä hetkellä kenties suurimmat maailmassa.
[...]
Entä sitten ne hiilidioksidipäästöt? Vattenfallin laskelmien mukaan ydinvoima aiheuttaa elinkaaripäästöjä 3.3 g/kWh hiilidioksidia.
Toisen tutkimusraportin mukaan, jossa (Vattenfall, 1997) on myös listattu lähteenä, on vertaillut yli 100 tutkimusta elinkaaripäästöihin liittyen. Ydinvoima vaihtelee tässä 1,4 g/kWh ekvivalenttia hiilidioksidia ja 288 g/kWh välillä. Mediaani on 66,08 g/kWh.
Tämän pohjalta 2 830 000 000 000 kWh x 66,08 g/kWh = 187 006 400 tonnia hiilidioksidia.
Tällä hetkellä se on 6 103 493 000 tonnia hiilidioksidia. Siis yli 30-kertainen verrattuna täysin ydinvoimalla tuotettuun määrään. Tai lähes 1 500-kertainen jos 1,4 g/kWh toteutuisi koko ydinvoiman osalta.
[...]
Siis vaikutukset olisivat merkittävät ja vastaavaan pääsee vain alemmilla mediaaneilla. Näitä ovat (arvot g/kWh):
- biomassa (41 / 35 / 31 / 27 / 23 / 22 / 14 tuotannosta riippuen)
- geoterminen voima (38 - kuuma ja kuiva kallio)
- aurinkokennot (32 - monikidepii)
- aurinkolämpö (13 - keskittävä)
- vesivoima (13 - joen virtaus, tai 10 - tekojärvi)
- biokaasu (11 - anaerobinen tuotanto)
- tuulivoima (10 - 1½ MW maalla, tai 9 - 2½ MW avomerellä)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nuo mainitsemani arvot biomassalle syntyvät
- 41: Lyhyen kierron metsä, vapaasti hengittävä moottori
- 35: Lyhyen kierron metsä, höyryturbiini
- 31: Jätepuu, höyryturbiini
- 27: Metsäpuu, vapaasti hengittävä moottori
- 23: Lyhyen kierron metsä, yhteispoltto kovalla hiilellä (kivihiili?)
- 22: Metsäpuu, höyryturbiini
- 14: Metsäpuu, yhteispoltto kovalla hiilellä (kivihiili?)
Yleisesti sanoen siis kohtalaisen hyvin ydinvoimalta, jos ei oteta tässä huomioon mahdollisia jäteongelmia (IV-sukupolvi ratkaisuna?).
Vai mitä mielipiteitä tässä kokonaisuudessa herää muille?
Unissa kaikki on helppoa, voi unohtaa reaalimaailman, luonnonolosuhteet ja energian tarpeen.
Norjahan ostaa sähköä rajojensa ulkopuolelta ja maahan ylipäätään elää täysin ÖLJYSTÄ !
Tosi puhdas ja vihreä maa. Norja siis :) :)
Mutta tätähän tämä piiperrys on. Paljonko norjan tuottama öljy polkee hiilidioksidia ja satoja muita päästöjä ilmakehään??? Olisko viisailla lukuja?????????????? g/pikkunorski ??
Norjan öljyntuotanto lvuonna 2008 115,5 miljoonaan kuutiometriä.
Eipä sitä paljon ole. Vaikka kaikki poltetaankin taivaalle :)
Puhdas ja esimerkillinen maa on norja, varsinkin kun ostaa sähköä pakkaskeleillä suomesta :)
Sitä öljyllä jauhettua :)
Asiat ei aina ole mustavalkoisia, mutta öljy on tappavan mustaa.
115,3 miljoonaa kuutiometriä sai automaattisen etuliitteen suomi24:n koneesta !
Provokaatiota kai! Siis oikea luku, jos se tulee, on 115,3 (sata13 pilkku kolme) miljoonaa kuutiometriä öljyä, jonka norja ekovihreänä laittaa haisemaan!