Uskotaanpa maailmanlopusta mitä tahansa, yleisesti pidetään itsestään selvänä että Raamattu ennustaisi tämän maailman kerran tuhoutuvan täydellisesti. Tätähän maailmanlopulla yleensä tarkoitetaan. Mutta onko näin? Vai olemmeko ymmärtäneet jotain olennaista väärin Raamatun "lopun" ennustuksista?
"Maailman loppuun" viitataan Matteuksen evankeliumin luvussa 24, kun opetuslapset kysyvät Jeesuksen "tulemisen" ja "maailman lopun" ajankohdasta. Alkukielen termi "synteleia tuu aioonos" voidaan kuitenkin suomentaa myös "aikakauden huipentuminen". Jeesus itse sanoo vastauksessaan "...sitten tulee loppu" käyttäen sanaa "telos", jonka perusmerkitys on "päästä päämäärään, tulla täydelliseksi". Samaa kantaa on "teleios" = "täydellinen" tai "täysikasvuinen" (esim. Paavali: "näin meidän on siis ajateltava, jos olemme täydellisiä (teleiois)".
Maailman loppu ei siis välttämättä tarkoitakaan maailman tuhoutumista, vaan sen täydellistymistä. Näin tuntui ainakin Martti Luther ajattelevan, vain siten tulee ymmärrettäväksi hänen yksi tunnetuimmista lausahduksistaan: "Jos maailmanloppu tulisi huomenna, istuttaisin tänään omenapuun". Miksi istuttaa omenapuita, jos kaikki pian tuhoutuu? Mutta jos ei tuhoudukaan vaan täydellistyy, silloin mikään hyvä, mitä teemme tässä maailmassa, ei ole turhaa.
On merkillepantavaa, että kun Ilmestyskirjassa ja Jesajan kirjassa puhutaan "uudesta taivaasta ja uudesta maasta", ei sitä edellä minkäänlainen kertomus maailman tuhosta. Tuomiosta kyllä puhutaan, mutta se on asia erikseen. Vasta jälkeenpäin, kun kaikki uusi on jo todellisuutta, voidaan todeta "kaikki entinen on mennyt".
Mielestäni tämä on tärkeä asia raamatullisen Jumalakäsityksen kannalta. Jumala on hyvä, uutta luova, eheyttävä, rakastava - ei tuhoava voima. Hän tuhoaa vain luomalla tilalle parempaa.
Asia liittyy myös ihmiskäsitykseen. Raamatun mukaan ihminen on ruumiillis-hengellinen kokonaisuus, eikä suinkaan omaa ruumiista riippumatonta jumalallista kipinää joka pysyisi voimassa jos näkyvä maailma tuhoutuu. Jos meidän persoonallisuutemme on olemassa myös "maailmanlopun" jälkeen, on siis myös tämän maailman, jonka osa olemme, oltava edelleen olemassa - tosin kokonaan uudistettuna.
Paavalikin kirjoittaa korinttilaiskirjeessä, että koko luomakunta pääsee kerran "katoavaisuuden orjuudesta Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen." Maailma ei siis tuhoudu, vaan vapautetaan! Tämä on Raamatun ilmoitus! Miksi olemme vääristelleet sen?
"Maailman loppuun" viitataan Matteuksen evankeliumin luvussa 24, kun opetuslapset kysyvät Jeesuksen "tulemisen" ja "maailman lopun" ajankohdasta. Alkukielen termi "synteleia tuu aioonos" voidaan kuitenkin suomentaa myös "aikakauden huipentuminen". Jeesus itse sanoo vastauksessaan "...sitten tulee loppu" käyttäen sanaa "telos", jonka perusmerkitys on "päästä päämäärään, tulla täydelliseksi". Samaa kantaa on "teleios" = "täydellinen" tai "täysikasvuinen" (esim. Paavali: "näin meidän on siis ajateltava, jos olemme täydellisiä (teleiois)".
Maailman loppu ei siis välttämättä tarkoitakaan maailman tuhoutumista, vaan sen täydellistymistä. Näin tuntui ainakin Martti Luther ajattelevan, vain siten tulee ymmärrettäväksi hänen yksi tunnetuimmista lausahduksistaan: "Jos maailmanloppu tulisi huomenna, istuttaisin tänään omenapuun". Miksi istuttaa omenapuita, jos kaikki pian tuhoutuu? Mutta jos ei tuhoudukaan vaan täydellistyy, silloin mikään hyvä, mitä teemme tässä maailmassa, ei ole turhaa.
On merkillepantavaa, että kun Ilmestyskirjassa ja Jesajan kirjassa puhutaan "uudesta taivaasta ja uudesta maasta", ei sitä edellä minkäänlainen kertomus maailman tuhosta. Tuomiosta kyllä puhutaan, mutta se on asia erikseen. Vasta jälkeenpäin, kun kaikki uusi on jo todellisuutta, voidaan todeta "kaikki entinen on mennyt".
Mielestäni tämä on tärkeä asia raamatullisen Jumalakäsityksen kannalta. Jumala on hyvä, uutta luova, eheyttävä, rakastava - ei tuhoava voima. Hän tuhoaa vain luomalla tilalle parempaa.
Asia liittyy myös ihmiskäsitykseen. Raamatun mukaan ihminen on ruumiillis-hengellinen kokonaisuus, eikä suinkaan omaa ruumiista riippumatonta jumalallista kipinää joka pysyisi voimassa jos näkyvä maailma tuhoutuu. Jos meidän persoonallisuutemme on olemassa myös "maailmanlopun" jälkeen, on siis myös tämän maailman, jonka osa olemme, oltava edelleen olemassa - tosin kokonaan uudistettuna.
Paavalikin kirjoittaa korinttilaiskirjeessä, että koko luomakunta pääsee kerran "katoavaisuuden orjuudesta Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen." Maailma ei siis tuhoudu, vaan vapautetaan! Tämä on Raamatun ilmoitus! Miksi olemme vääristelleet sen?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mitä nuo oppimattomat ja alkeellisissa oloissa eläneet ovat aikoinaan muistiin merkinneet!
Vääjämätön totuus on kuitenkin se, että tämä telluksemme tulee tuhoutumaan täydellisesti, siinä eivät jumalat ja saatanatkaan, tai mitkään muutkaan ihmisen keksimät yliluonnolliset satuhahmot mahda kerrassaan mitään.
Silloin kun armas aurinkomme lopettaa loisteensa, loppuu elämäkin maapallolla. Lopullinen katastrofi tapahtuu sitten auringon itsensä kadotessa linnunradalta, siinä yhteydessä katoaa myös maaksi nimittämämme taivaankappale. Uskonnoilla ei ole mitään sijaa noissa tapahtumissa, koettakaa nyt vihdoinkin tajuta tämä yksinkertainen totuus!
on häviävän pieni mahdollisuus, että elämä maapallolla säilyy seuraavat miljoonat vuodet eli niin kauan kuin aurinko maapalloa lämmittää. Mikä tahansa suuri katastrofi voi tuhota edellytykset ainakin inhimilliseltä elämältä maapallolla. Katastrofi voi olla suuri tulivuorenpurkaus, maanjäristykset, maapalloon osuva komeetta tai joku muu suuri kappale avaruudesta puhumattakaan ydinsodasta tai muusta ihmisen itsensä aiheuttamasta massiivisesta tuhosta. Suurempi todennäköisyys elämän tuhoutumiseen ennen auringon hiipumista on kuin että mitään katastrofia ei tapahtuisi.
Näy aukeavan kaikille kaikessa karmeudessaan! Jos ihminenkatoaa maapallolta jonkin katastrofin tai itse aiheuttaa lajinsa häviämisen, niin eihän se ole suinkaan maailmanloppu.
Maapallon faunasta katoaa jokapäivä eri syistä johtuen sukupuuttoon tai muuten useita eläinlajeja ja kasvilajeja sen floorasta, ei siinä olemitään mullistavaa!
Esimerkkinä mainittakoon nuo kaikkien tuntemat hirmuliskot. Tänäkinpäivänä pohditaan mikä aiheutti tuon valtavan populaation häviämisen.
Maailmanloppu käsitteenä on tämän taivaankappaleen totaalinen hajoaminen ja täydellinen katoaminen avaruuden äärettömyyksiin, ei jonkin ihmisen kaltaisen eliölajin katoaminen.
Ymmärtääkseni siinä on ratkaiseva ero!
"On aivan yhdentekevä mitä nuo oppimattomat ja alkeellisissa oloissa eläneet ovat aikoinaan muistiin merkinneet!"
Maailmassa on reilusti yli kaksituhatta vuotta ennen meitä ollut ihmisiä, joilla oli varsin hienostuneita ajatuksia maailmankaikkeuden luonteesta ja sen mekaniikasta eräiden niistä ollessa kiinnostavan paljon samanlaisia kuin omamme. Mukaan tulee myös ensimmäiset tieteelliset kokeet yhdistettynä häpeämättömään ja rohkeaan spekulointiin. Niiden huomiotta jättäminen vain siksi, että "ne ei oo nyt" ei ole hienoin esimerkki nykyihmisen oppineisuudesta.
"Lopullinen katastrofi tapahtuu sitten auringon itsensä kadotessa linnunradalta..."
Mihin se niin helposti katoaa? Aurinko taivaankappaleena tulee pysymään olemassa vielä niinsanotun "tuhonsakin" jälkeen, vaikka lämmityspuuhissa siitä ei iloa enää olekaan. Vaikka se joutuiskin jotenkin ulos linnunradalta ei sen katoaminen siltikään ole kirkossa kuulutettu, pardon the pun...
Olivat olihan tunnettuja fiosofeja jo pajon ennen ajanlaskumme alkua.
Päätelmät avaruudesta olivat vain nykytietämyksen valossa vähemmän fiksuja. Vai oletko sitä mieltä että aurinko kiertää maata joka on litteä kuin pannukakku ja tähdet ovat reikiä porattuna taivaan kanteen?
Arinko tulee aikananaan räjähtämään supernovana, jolloin se häipyy tomuna naapuriplaneettojensa kanssa taivaan tuuliin. Tapahtuipa niin tai näin sitä ei tule ihmissilmä näkemään, koska elinmahdollisuudet ovat kadonneetkukaties miljardeja vuosia aikaisemmin!
"Päätelmät avaruudesta olivat vain nykytietämyksen valossa vähemmän fiksuja. Vai oletko sitä mieltä että aurinko kiertää maata joka on litteä kuin pannukakku ja tähdet ovat reikiä porattuna taivaan kanteen?"
Tämä edusti vain YHTÄ useista filosofiskosmologisista näkökannoista. Oli heppuja, jotka eivät nielleet maakeskeistä "todellisuutta", tiesivät maan olevan pyöreä tieteellisillä kokeilla ja spekuloivat elämää olevan muuallakin maailmankaikkeudessa. Olipa vielä mies, joka uskoi kaiken elämän kehittyneen meressä syntyneistä yksinkertaisista elämänmuodoista! Ja se noin kaksi ja puolituhatta vuotta ennen Darwinia! Se, että et ole välittänyt tutustua asioihin ei muuta mitään.
"Arinko tulee aikananaan räjähtämään supernovana, jolloin se häipyy tomuna naapuriplaneettojensa kanssa taivaan tuuliin."
Täyttä roskaa. Auringon massa ei riitä supernovaan vaan se tulee ainoastaan työntämään laajentumisensa yhteydessä ulommat kerroksensa ympäröivään avaruuteen jättäen keskukseen valkoisen kääpiön.
Tuota näkemässä ja myös tuo auringon lopullinen tuho on tiedemiesten laskelmiin ja olettamuksiin perustuva. Tieteellistä koetta ei ole voitu suorittaa joten laskelmat saattavat ehkä osottautua myös vääräksi.
Hiljattainhan korjattiin jälleen käsityksiä avaruuden eli kosmoksen mittasuhteista, tiedekin on erhdysten ja väärintulkintojen kautta oikeaan hakeutuvaa! Onneksi!
On merkillistä että tiedemiehet ovat kautta aikain olleet aina oikeassa teeseineen, kunnes on ilmaantunut toinen tiedemies ja todistanut aikaisemman teesin vääräksi!
Mikä saa sinut uskomaan että nykytiede olisi niin eksaktia, ettei se voisi erehtyä?
Saanen huomauttaa, että kautta historian, on aina ollut "epäileviä Tuomaita" joten väitteessäsi ei ole suinkaan mitään uutta.
Sitäpaitsi on herttaisen yhdentekevää ihmisen kannalta, miten telluksemme tulee tuhoutumaan, auringon tuhoutumiseen sen kohtalo kuitenkin kytkeytyy.
Siitä lienemme samaa mieltä?
Olisi muuten aika, että uskovaiset alkaisivat esittää todellisia faktoja tuonpuoleisesta elämästä ja korkeamman voiman olemassaolosta oikein konkreettisesti. Sattuman piikkiin pannaan liian paljon kaikenlaista tapahtunutta, muka ennalta määrättynä. Eikö tuollainen ole jo fatalismia?
"Tuota näkemässä ja myös tuo auringon lopullinen tuho on tiedemiesten laskelmiin ja olettamuksiin perustuva. Tieteellistä koetta ei ole voitu suorittaa joten laskelmat saattavat ehkä osottautua myös vääräksi.
Hiljattainhan korjattiin jälleen käsityksiä avaruuden eli kosmoksen mittasuhteista, tiedekin on erhdysten ja väärintulkintojen kautta oikeaan hakeutuvaa! Onneksi!"
Sinä menet umpikujaan argumenttisi kanssa. Astrofyysikoilla on olemassa huomattava määrä havaintoihin ja matematiikkaan perustuvaa aineistoa, mikä on tiedettä viimeksi kun muistan. Taakka on siis vastaanpuhujilla ja hyväksytyt käsitykset on ensin pystyttävä todistamaan epätosiksi. Luonnollisesti on mahdollista, että jokin ennalta havaitsematon ulkoinen voima, vaikka kohdalle sattuva vaeltava singulariteetti tuhoaa auringon ennenkuin mikään spekuloitu konsepti tapahtuu jolloin tiedemiehet ovat "väärässä".
"On merkillistä että tiedemiehet ovat kautta aikain olleet aina oikeassa teeseineen, kunnes on ilmaantunut toinen tiedemies ja todistanut aikaisemman teesin vääräksi!"
Tieteellinen metodi siis on toiminut? Jostain syystä en ole yllättynyt.
"Mikä saa sinut uskomaan että nykytiede olisi niin eksaktia, ettei se voisi erehtyä?"
Etkö itse aiemmin julistanut modernin tieteen varmoja teesejä noita tyhmiä oppimattomia vastaan, jos muistat?
"Saanen huomauttaa, että kautta historian, on aina ollut "epäileviä Tuomaita" joten väitteessäsi ei ole suinkaan mitään uutta."
Me puhumme henkilöistä joilla oli rohkeutta jättää pois yliluonnollinen tekijä ja etsiä luonnollisia selityksiä. Tietenkään prosessissa ei saavutettu sataprosenttista tarkkuutta eivätkä kaikki johtopäätökset olleet oikeita, mutta pääasia oli oivaltaa, että maailmaa ei kenties hallitsekaan joku taivaallisia liikennemerkkejä heiluttava näkymätön narsisti.
"Sitäpaitsi on herttaisen yhdentekevää ihmisen kannalta, miten telluksemme tulee tuhoutumaan, auringon tuhoutumiseen sen kohtalo kuitenkin kytkeytyy.
Siitä lienemme samaa mieltä?"
Joko unohdit? Muistathan sanoneesi, että emmehän me ole tuota näkemässä ja kuinka voisimme luottaa teorioitaan muutteleviin tiedemiehiin? Hehän voivat olla väärässä! Kuinka monilla säännöillä tätä pitää oikein pelata?
Uskovaiset pysykööt minun puolestani lestissään. Meillä kaikilla ihmisillä on omat sokeat pisteemme ja niinkuin sanotaan - lasitalossa asuvan ei kannata heitellä kiviä. No offense...
Luther sanoi myöskin tuhatvuotisesta valtakunnasta, siis siitä, jota sinä kutsut toisella nimellä "täydellistynyt maailma": "Me hylkäämme harhaoppina juutalaisen opin, että maailma saatetaan täydelliseksi tuhannen vuoden ajaksi" (vapaa lainaus ulkomuistista). Tottahan sinä Lutherin tätäkin opetusta arvostat, jos muitakin hänen sanomisiaan? No, itse asiassa Raamattu kylläkin puhuu "maailman muodon katoamisesta" ja "tulelle talletetusta maailmasta". Samoin Johanneksen ilmestys kuvaa kovin sanoin nykyisen maailman loppumista; nälkä, sairaudet, rutto, sodat... Jeesus itse puhui paluutaan edeltävistä merkeistä hyvin pessimistisesti Matteuksessa. Raamatun sanoma on selkeä; nykyinen maailma tuhotaan, ja vasta sen jälkeen seuraa uuden, paremman maapallon aika - jota jotkut piirit myös tuhatvuotiseksi valtakunnaksi kutsuvat.
Hyvä muistaa, että tuo saksalainen 1483 syntynyt mies oli lopen kyllästynyt kirkon moraalin rappeutumiseen ja oppien vääristelyyn ja sen vuoksi naulasi teesinsä luettavaksi. MarttiLuther oli siis uskon puhdistaja, ei muuta! Lähinnä Luther oikaisi rooman kirkon oppeja, eikä juurikaan puuttunut juutalaisuuteen!
Kaikki nuo muut väitteesi perustuvat vain uskoon, eikä sillä ole taas puolestaan faktojen kanssa mitään yhtymäkohtaa!
Uskonnot, olivatpa ne mitä hyvänsä ovat tietynlaisia taikauskoja ja olettamuksia.
Mutta kukin saa puolestani uskoa mihin hyvänsä oikeaksi luulemaansa. Omasta puolestani perustan maailmankatsomukseni tosiasioihin, enkä ainakaan vanhoihin tarustoihin!
Muslimimiehet uskovat 72 impeen, sinä uskot tulevaan elämään, molemmat luotatte olevanne oikeassa. Minä luotan siihen, että kun silmäni sulkeutuvat viimeisen kerran,niin se on totaalinen loppuni ja elän ainoastaan läheisteni muistoissa, sielläkin vain rajallisen ajan!
Maailmanloppuhan on suhteellinen käsite. Tarkoitetaanko esim. ihmiskunnan loppua vai koko maapallon loppua. Ei maailma kuitenkaan Jeesuksen toiseen tulemukseen lopu, vaan siitä alkaa tuhatvuotinen rauhan valtakunta, mikä johtaa lopulliseen ikuisuuteen.
Ja kun Skeptikko antoi jokaisen uskoa miten haluaa, niin nyt voisi pitää vähän taukoakin niiden omien totuuksien suhteen
Jos kerran puhutaan maailmanlopusta, se on ehdottomasti kaiken loppu, eikö se mene kaaliisi?
Jos taas puhutaan ihmiskunnan häviämisestä, se ei ole maailmanloppu, vaan ihmiskunnan loppu!
Käsitteet selviksi, ennenkuin alatte saarnata tuonpuoleisesta, josta kukaan ei todellisuudessa tiedä yhtään mitään, on vain erilaisia uskomuksia. (luuloja)
Minäkin luulen (uskon) että maapallo jossa elämme, voisi olla parempi paikka, mutta kun hyvinvoinnin pilaavat uskonnot ja uskontojen harjoittaman politiikan kautta sodat!
Jos maailmanloppu-termiä käytetään monella tavalla, silloin mennään sen eli valtavirran mukaan - et sinä sitä saa muutettua. Puhut muutenkin niin paljon roskaa, että toteuttaisit pätemisen tarvettasi jotenkin muuten. Ja nyt lopetan keskustelun tähän.
Uskonnot hitsataan yhteen, niitä ei poisteta lähitulevaisuudessa.
Täällä päteä, eikä sen puoleen muuallakaan. Nämä ovat sitäpaitsikaikille avoimet sivut esittää omia mielipteitään, olivatpa sitten oikeita tai vääriä.
Maailmanloppu on varmasti monelle jo sekin kun joku läheinen kuolee, mutta on turhaa vaahdota etteikö totaalisella maailmanlopulla tarkoitettaisi koko tuntemamme maailman tuhoutumista!
Minä ainakin koen sen niin, sinä nähtävästi toisin.
Roskaa olet kylläkin aivan itse täällä suoltanut, mutta kuten sanottu tämä on vapaa foorumi, niin että bitte!
Riittääkin arbeetia tuhanneksi vuodeksi, vaan maahtaako riittää puikot?
AAMEN, ja kiitos että jaat näin hyvää tietoa meille.