pitkässä uinnissa?
Venäjä eli Pietari haki laivasto-oppinsa Hollannista, rakensi sotalaivaston, ja voitti sillä Ruotsin laivaston, ja eristi Ruotsin Baltiasta, nousi maihin Suomen rannikolla ja valtasi montaa laukausta ampumatta Sveaborgin, Viaporin. Jälkimaailmalle jäi kiveen hakattu opetus; seiso omalla pohjallasi, äläkä luota vieraan apuun.
Toisen maailmansodan edellä Neuvostoliitto osti kumppaniltaan Saksalta sukellusveneitä Itämeren laivastoa vahvistamaan. Veneet olivat Suomen Vetehis-luokkaa suurempia, ja saivat Nemka-lempinimen; saksatar.
Ja sitten Viro ja Suomi sijoittivat rannikkotykkejä Suomenlahden kapeimman kohdan kahden puolen. Saksa, joka erään verrattomman itävaltalaisen neron johdolla oli aloittamassa kahden rintaman sodan miinoitti saman Suomenlahden kohdan. Suomi, jonka johto oli saksalaismielinen, sotilaista puhumatta, yhtyi uhkayritykseen.
Nyt Venäjä on ostanut ranskalaisen Mistral-helikopteritukilaivan. Lisää Mistralin tuulia on luvassa. Aikuiset muistavat miten Neuvostoliitto eli Varsovan liitto harjoitteli maihinnousuja Puolan rannikolla. Helikopterit ja ilmatyyynyalukset rynnäköivät maihin ja ahkerat "tanskalaiset kalastajat" kuvasivat kaiken. Mistral toimii nyt.
Mitä nämä historialliset pikkukatsaukset meille opettavat? Rautaa on Itämerellä riittänyt. Sitä tulee idästä, ja sitä tulee lännestä. Meidän rooliksemme on aina varattu ei-mikään. Meitä ei tarvita, mutta meidän rannikkoamme on muutaman kerran tarvittu.
Venäjä eli Pietari haki laivasto-oppinsa Hollannista, rakensi sotalaivaston, ja voitti sillä Ruotsin laivaston, ja eristi Ruotsin Baltiasta, nousi maihin Suomen rannikolla ja valtasi montaa laukausta ampumatta Sveaborgin, Viaporin. Jälkimaailmalle jäi kiveen hakattu opetus; seiso omalla pohjallasi, äläkä luota vieraan apuun.
Toisen maailmansodan edellä Neuvostoliitto osti kumppaniltaan Saksalta sukellusveneitä Itämeren laivastoa vahvistamaan. Veneet olivat Suomen Vetehis-luokkaa suurempia, ja saivat Nemka-lempinimen; saksatar.
Ja sitten Viro ja Suomi sijoittivat rannikkotykkejä Suomenlahden kapeimman kohdan kahden puolen. Saksa, joka erään verrattomman itävaltalaisen neron johdolla oli aloittamassa kahden rintaman sodan miinoitti saman Suomenlahden kohdan. Suomi, jonka johto oli saksalaismielinen, sotilaista puhumatta, yhtyi uhkayritykseen.
Nyt Venäjä on ostanut ranskalaisen Mistral-helikopteritukilaivan. Lisää Mistralin tuulia on luvassa. Aikuiset muistavat miten Neuvostoliitto eli Varsovan liitto harjoitteli maihinnousuja Puolan rannikolla. Helikopterit ja ilmatyyynyalukset rynnäköivät maihin ja ahkerat "tanskalaiset kalastajat" kuvasivat kaiken. Mistral toimii nyt.
Mitä nämä historialliset pikkukatsaukset meille opettavat? Rautaa on Itämerellä riittänyt. Sitä tulee idästä, ja sitä tulee lännestä. Meidän rooliksemme on aina varattu ei-mikään. Meitä ei tarvita, mutta meidän rannikkoamme on muutaman kerran tarvittu.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kuitenkin hyökätty monta kertaa. Miksi niin on tehty, jos suomalaisista ei ole oltu kiinnostuneita?
Vastaus: eurooppalaiset suurvallat ovat hyökänneet toisiaan vastaan. Venäjä valloitti ruotsalaisten linnoitukset Kajaanista Nevalle ja Turkuun, ja britit pommittivat Haminaa ja Pohjanlahden kaupunkeja silloin kun Suomi oli toisen osapuolen etumaana. Kannattaako heittäytyä sijaiskärsijäksi?
Suomi isännöi suurta meri(sota)harjoitusta "Northern Coasts (NOCO)" syksyllä Saaristomerellä.
http://www.paaesikunta.fi/merivoimat/tiedotteet/5812.dsp?printable=1&
Tämä lienee se Suomen satsaus Itämeren ympäristönsuojelun puolesta.
"Sotakalustoaan sinne tuovat paitsi Itämeren reunavaltiot niin myös Alankomaat, Ranska ja USA.
Se ei siis ole merisotaharjoitus, vaan meriharjoitus. Siihen osallistuu 50 alusta. Suomesta on mukana suurin osa koko merivoimien kalustosta. Ruotsista ja Saksasta tulee kummastakin 12-15 alusta. USAsta tulee tiettävästi raivaajia ja tiedustelulennokkeja.
Kehyksenä on kahden valtion välinen konflikti, jossa ovat mukana myös ympäröivät valtiot. Mukana on tietysti terrorismi- salakuljetus- ja ympäristöuhkat.
Operaatiossa toimitaan sekä merellä että rannikolla. Operaatioita tuetaan ilma- ja erikoisjoukkueilla. Harjoituksessa paneudutaan erikoisesti saaristo-olosuhteisiin."
mutta täytyy sanoa, että silloin kun riittävän mahdikkaat valtiot harjoittelevat tämän kaltaista hywäntekewäisyyttä keskenään, siihen aina osallistuvat myös ympäröivät valtiot. Luoja meitä varjelkoon hetkestä, jona mahtivaltiot päättävät harjoittaa jotakin muuta kuin hywyyttä saaristo-olosuhteissa!
joo, tiedän kyllä ne heput. Vai ei sotaharjoitus? Vai ympäristönsuojelusatsaus? Menisivät johonkin muuhun ympäristöön sitä "suojelemaan"! Ne itse ovat se katastrofi!
Loppukesästä voivat torjua levälauttoja ajamalla niitä botskeillaan ristiin rastiin.