Tilanteemme on varmaan erittäin tyypillinen pikkulapsiperheessä mutta kun tilanne ahdistaa niin helkutisti niin jaanpa nyt ongelmani teidän kanssanne. Olemme naimisissa oleva uusperhe-elämää viettävä pari. Perheessäme on kaksi pientä (alle 5-v) yhteistä lasta ja alllekirjoittaneen teini-ikäinen ed. liitosta. Monenlaista pientä ja vähän isompaakin ongelmaa tuntuu olevan ja olen tullut siihen tulokseen että suurin osa johtuu siitä että meillä ei miehen kanssa ole kertakaikkiaan yhtään kahdenkeskistä aikaa! Paikkoja joihin pienemmät lapset voisi viedä hoitoon ei juuri ole. Molempien vanhemmat ovat iäkkäitä ja sairastelevat, sisarukset elävät lapsiperhearkea kuten mekin. Ainoastaan toinen veljeni ja hänen vaimonsa voisivat lapset ottaa ja luulen että he ottaisivatkin jos kysyisi. Aikaisemmin oli sentään joskus sen verran aikaa edes harrastaa seksiä kun pikkulapset nukkuivat ja isompi oli isänsä luona viikonlopun mutta nyt hän ei juuri käy siellä eli on kaikki viikonloput kotona. Pienemmät nukkuvat meidän kanssa samassa huoneessa ja pienin vieläpä meidän välissä joten meidän makkarissa todella vain nukutaan...Joskus yritän vihjailla että josko mentäisiin kahdestaan vaikka hotelliin yöksi niin mies toteaa aina vain että mihin lapset laitetaan. Hän ei edes oikein halua miettiä koko asiaa eikä ainakaan nähdä vaivaa.
Tilanne alkaa tosissaan ahdistaa ja pelkään että se vaikutta kohta parisuhteeseen niin että äkkiä huomataan että ei olemuuta yhteistä kuin talo ja lapset. Moni mukava pikkuasia suhteessa on vuosien varrella karissut pois. enää ei juuri halailla eikä pussailla muuta kuin silloin harvoin kun pääsemme harrastamaan seksiä tai kun edelliskerrasta on niin kauan että mieskin alkaa kaivat fyysistä kontaktia. Seksi kyllä on edelleen todella mahtavaa ja täynnä tunnetta. Silloin meillä on myös se kovasti kaipaamani henkinen yhteys joka muulloin on vähän kadoksissa. Harmittaa muutenkin että avioelämä on noiin harvinaista herkkua koska se on aina välillämme toiminut loistavasti ja ollut molemmille tärkeää. Ennen sitä harrastettiin monta kertaa viikossa, nyt hyvä jos kerran kuussa.
Myös pienet kutkuttavat jutut jotka ovat parisuhteen mauste ovat muisto vain, esim. tekstarit jotka saa perhosia vatsaan tms. Tosin mies on viime aikoina yllättänyt muutaman kerran sanomalla rakastavansa, pitkästä aikaa moneen vuoteen. Se antaa uskoa että ehkä niitä tunteita kuitenkin on vielä... Kun puhun tilanteestamme mies sanoo että en huomaa enkä osaa arvostaa sitä mitä meillä on. Osittain minun on pakko olla samaa mieltä hänen kanssaan
Kertokaa saman kokeneet miten saitte parisuhteeseen kipinän puhallettua uudestaan ja miten mieskin ymmärtäisi että parisuhteen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada olla joskus kahdestaan ilman häiriöitä...
Ei yhteistä aikaa!!
73
8759
Vastaukset
- Kokemus-K
Ongelmanne on varmaan se yksi kaikkein yleisimmistä lapsiperheiden ongelmista. Myös meillä on painittu saman ongelman kanssa, sillä erotuksella että meillä molemmat ovat kaivanneet yhteistä aikaa ihan yhtä paljon. Siksi osaankin ehdottaa vain sitä että yhteisestä ajasta pitäisi tehdä niin hyvää että mieskin huomaa mitä on menettänyt näinä vuosina. Siis siihen pitäisi satsata niin paljon että siitä jää todella hyvä muisto. Tietysti noita hotellikäyntejä tms. hetkiä ei pysty järjestämään kovin usein. Siksi meillä on otettu tavaksi myös että joka perjantai istumme yhdessä rauhassa alas juttelemaan ja laitamme siksi aikaa lapsille jotain mukavaa tekemistä. Lapsillekin on juhlahetki kun saavat mennä keskenään telkkarihuoneeseen sipsien ja limsan kanssa katsomaan jotain sopivaa elokuvaa. Ja me saamme sen ajan istua ihan rauhassa yhdessä ja juoda vaikka lasin viiniä kynttilänvalossa. Siinä ehtii jutella viikon asiat ja pääsemään taas vähän lähemmäs toista myös henkisesti vaikka tietysti seksi täytyy jättää sitten johonkin muuhun hetkeen. Luulen että juuri tuo tapa on ollut se joka on pitänyt meidät yhdessä kaikki nämä vuodet.
- just me
Vau siis aivan mahtava idea...pitääkin ottaa käyttöön toi heti perjantaina...meillä ko.ongelmaa eli yhteisenajan puutetta lääkitään vaikka alku-yön tunteina kun tarve kasvaa järjettömäksi (tämä ajankohta siksi että allekirjoittaneella on yksi kohta 5v lapsi)eli uusperhe olemme tavallaan..ja sit myös meillä on järjettömät tukiverkot ympärillä joten lapselle on tarvittaessa kaitsioita(esim kummivanhemmat ovat lapseton pari)...mutta toi yhteinen aika on kyllä melkonen ongelma pienten lasten vanhemilla...sit kyllä kun ne kasvaa ei niitä kotona kyyhöttäminen kalkkisten kansa innosta!:D
- ...
just me kirjoitti:
Vau siis aivan mahtava idea...pitääkin ottaa käyttöön toi heti perjantaina...meillä ko.ongelmaa eli yhteisenajan puutetta lääkitään vaikka alku-yön tunteina kun tarve kasvaa järjettömäksi (tämä ajankohta siksi että allekirjoittaneella on yksi kohta 5v lapsi)eli uusperhe olemme tavallaan..ja sit myös meillä on järjettömät tukiverkot ympärillä joten lapselle on tarvittaessa kaitsioita(esim kummivanhemmat ovat lapseton pari)...mutta toi yhteinen aika on kyllä melkonen ongelma pienten lasten vanhemilla...sit kyllä kun ne kasvaa ei niitä kotona kyyhöttäminen kalkkisten kansa innosta!:D
Aika loppu nyt:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8885799 - ...
kyllä naidaan tuollaisella väilillä ja jutellan lasten läsnä asiota.
kyllä pitää lapsille näyttää että teillä puheen pulputusta on muunakin aikana, pussailua ja hellittelyä.
- ahdistua
Ompa isot murheet jos ei pääse kuin kerran kuussa naiskentelemaan. Ihmettelen kuinka ihan kaikesta voidaan vääntää noin isoa numeroa? Aika onnetonta jos läheisyys on naimisesta kiinni ja jos se harvenee niin heti alkaa pelottaan. Miehesi ajattelee järkevämmin eikä ota ongelmaa kun taas itselläsi tuntuu kipinät loppuvan. Oikea elämä ei ole mitään "kauniita ja rohkeita". Miksi elämään ei kuuluisi ongelmat ylä- ja alamäkineen? Alkuuma loppuu joka suhteessa ja jos sen kaltaista kutkutusta vaatii jatkuvasti niin mikään suhde ei kestä. Arki tulee joka suhteeseen halusipa tai ei. Lapset nukkuun kaikki omiin sänkyihinsä ja eri huoneeseen. Tuohan on ihan järjetöntä jos koko konkkaronkka nukkuu samassa sängyssä, eikö makkarista jo happikin lopu? Olen kuullut tapauksia joissa vielä teini- ikänenkin on nukkunut vanhempiensa vieressä samassa sängyssä. Lapset pitää opettaa nukkumaan omassa sängyssä.
- Vieläkö vaimo?
lukenut tarkasti olisit ehkä jopa huomannut että tarkoitin yhteisellä ajalla muutakin kuin seksiä joka sekin kuuluu kyllä aika olennaisena osana parisuhteeseen. Ja kyllä todellakin tiedän ettei alkuhuuma kestä kauaa ja mistään "kauniit ja rohkeat"elämästä en haaveile vaan tasapainoisesta perhe-elämästä ja suhteesta.
- desirey
Vieläkö vaimo? kirjoitti:
lukenut tarkasti olisit ehkä jopa huomannut että tarkoitin yhteisellä ajalla muutakin kuin seksiä joka sekin kuuluu kyllä aika olennaisena osana parisuhteeseen. Ja kyllä todellakin tiedän ettei alkuhuuma kestä kauaa ja mistään "kauniit ja rohkeat"elämästä en haaveile vaan tasapainoisesta perhe-elämästä ja suhteesta.
ennenkuin päätitte ruveta perhettä perustamaan.
lapset tottakai vievät aikaa!yksi lapsi ei nyt paljoa aikaa vie verrattuna kahteen lapseen tai enempään.
ihme, että ensin täällä kitistään kun "mies ei halua lapsia ja mä haluun", sitten löydetään se "maailman ihanin ja ymmärtäväisin puoliso" jolle sitten väännetään ne kakarat, sitten itketään ajanpuutetta ja lopuksi sitä kun suhde hajosi.
juuri tuon takia täällä kehoitetaan lapsen saamista HARKITSEMAAN.
no mutta ehdotan kuitenkin sitä että lapset opetetaan nukkumaan OMISSA SÄNGYISSÄÄN, on se nyt kumma kun pitää kaikkien samassa sängyssä nukkua..?
pyytäkää apua lastenhoitoon vaikka siltä veljeltä, että voisiko hän ottaa lapset v.lopuksi, samalla voisitte miettiä muita ratkaisuja jotta saatte homman toimimaan.
voisiko pienemmät laittaa tarhaan?hekin tapaisivat ikäisiään ja oppisivat uusia asioita.
se teini-ikäinen voisi mennä kaverilleen v.lopuksi, ostaa vain limut ja herkut mukaan.
siinä nyt jotain.. - Vieläkö vaimo?
desirey kirjoitti:
ennenkuin päätitte ruveta perhettä perustamaan.
lapset tottakai vievät aikaa!yksi lapsi ei nyt paljoa aikaa vie verrattuna kahteen lapseen tai enempään.
ihme, että ensin täällä kitistään kun "mies ei halua lapsia ja mä haluun", sitten löydetään se "maailman ihanin ja ymmärtäväisin puoliso" jolle sitten väännetään ne kakarat, sitten itketään ajanpuutetta ja lopuksi sitä kun suhde hajosi.
juuri tuon takia täällä kehoitetaan lapsen saamista HARKITSEMAAN.
no mutta ehdotan kuitenkin sitä että lapset opetetaan nukkumaan OMISSA SÄNGYISSÄÄN, on se nyt kumma kun pitää kaikkien samassa sängyssä nukkua..?
pyytäkää apua lastenhoitoon vaikka siltä veljeltä, että voisiko hän ottaa lapset v.lopuksi, samalla voisitte miettiä muita ratkaisuja jotta saatte homman toimimaan.
voisiko pienemmät laittaa tarhaan?hekin tapaisivat ikäisiään ja oppisivat uusia asioita.
se teini-ikäinen voisi mennä kaverilleen v.lopuksi, ostaa vain limut ja herkut mukaan.
siinä nyt jotain..Pienimmät lapset on tarhassa,olemme molemmat työelämässä. Ja tiedoksi vaan,lapset on kyllä ihan harkinnan ja monen vuoden yhdessäolon jälkeen saatuja, ei mitään päähänpistoja. Emme myöskään ole mitään teinejä. No anteeksi kovasti kun vaivasiin ja kiitos vinkeistä:) Ja tänään saammekin olla ehkä hetken kahdestaan, teini menee isänsä luo...
- No höh!!!
desirey kirjoitti:
ennenkuin päätitte ruveta perhettä perustamaan.
lapset tottakai vievät aikaa!yksi lapsi ei nyt paljoa aikaa vie verrattuna kahteen lapseen tai enempään.
ihme, että ensin täällä kitistään kun "mies ei halua lapsia ja mä haluun", sitten löydetään se "maailman ihanin ja ymmärtäväisin puoliso" jolle sitten väännetään ne kakarat, sitten itketään ajanpuutetta ja lopuksi sitä kun suhde hajosi.
juuri tuon takia täällä kehoitetaan lapsen saamista HARKITSEMAAN.
no mutta ehdotan kuitenkin sitä että lapset opetetaan nukkumaan OMISSA SÄNGYISSÄÄN, on se nyt kumma kun pitää kaikkien samassa sängyssä nukkua..?
pyytäkää apua lastenhoitoon vaikka siltä veljeltä, että voisiko hän ottaa lapset v.lopuksi, samalla voisitte miettiä muita ratkaisuja jotta saatte homman toimimaan.
voisiko pienemmät laittaa tarhaan?hekin tapaisivat ikäisiään ja oppisivat uusia asioita.
se teini-ikäinen voisi mennä kaverilleen v.lopuksi, ostaa vain limut ja herkut mukaan.
siinä nyt jotain..Mitenköhän ajattelin lasten tarhaan laittamisen auttavan aloittajan ongelmaa? Eivät kai he nyt yötä myöten missään tarhassa ole? Eikä taida vuoropäiväkotia edes saada vain siksi, että vanhemmilla olisi aikaa keskenään. Päivähoidossa oleminen tuskin hyödyttää tähän tarkoitukseen, sillä ei kai useimmissa perheissä ole molemmat vanhemmat päivisin kotona.
- äitikahden
desirey kirjoitti:
ennenkuin päätitte ruveta perhettä perustamaan.
lapset tottakai vievät aikaa!yksi lapsi ei nyt paljoa aikaa vie verrattuna kahteen lapseen tai enempään.
ihme, että ensin täällä kitistään kun "mies ei halua lapsia ja mä haluun", sitten löydetään se "maailman ihanin ja ymmärtäväisin puoliso" jolle sitten väännetään ne kakarat, sitten itketään ajanpuutetta ja lopuksi sitä kun suhde hajosi.
juuri tuon takia täällä kehoitetaan lapsen saamista HARKITSEMAAN.
no mutta ehdotan kuitenkin sitä että lapset opetetaan nukkumaan OMISSA SÄNGYISSÄÄN, on se nyt kumma kun pitää kaikkien samassa sängyssä nukkua..?
pyytäkää apua lastenhoitoon vaikka siltä veljeltä, että voisiko hän ottaa lapset v.lopuksi, samalla voisitte miettiä muita ratkaisuja jotta saatte homman toimimaan.
voisiko pienemmät laittaa tarhaan?hekin tapaisivat ikäisiään ja oppisivat uusia asioita.
se teini-ikäinen voisi mennä kaverilleen v.lopuksi, ostaa vain limut ja herkut mukaan.
siinä nyt jotain..siis ihan käsittämätön vastaus! Tästä oikein huokuu se, että vastaajalla ei lapsia ole, voi olla, että ei oo lapsia nähnytkään. Monet ihmiset kyllä HARKITSEE ennen kun niitä lapsia tekee, mutta vaikka kuinka harkitset ja punnitset ja mietit ja pohdit, selviää se lapsiperheen elämä sinulle vasta sitten kun niitä lapsia saat.
Kukaan ei ole sanonut, että tässä tapauksessa rouva on väen vängällä halunnut lapsia ja herra ei ole, tästä ei ole mitään puhetta ollut ja veikkaan, että lapset ovat olleet yhteinen projekti. Sehän on selvää,että kun lapsia tulee, niin parisuhteen aika vähenee, varsinkin kun lapset ovat vielä pieniä, mutta eihän toi oo mikään syy jättää lapsia tekemättä. Näin se vaan menee, jos ei satu olemaan ympärillä kasaa ihmisiä jotka haluaa lapsiasi hoitaa ja vaikka olisikin, niin itse kuulun heihin, jotka eivät ihan joka viikonloppu lapsiansa hoitoon tyrkkäisi vaikka siihen olisikin mahdollisuus.
Että jotain HARKITSEMISTA sinultakin, ennen kuin alat "asiantuntevaa" vastaustasi jakamaan! - kaisu 12212
Samoilla linjoilla. Meillä ei ole ollut seksiä kymmeneen vuoteen silti joka päivä halataan monta kertaa ja välillä pussaillaankin. Lapsi pyörii useimmiten mukana, nyt jo kymmenen vuotta.
- nii-i
kaisu 12212 kirjoitti:
Samoilla linjoilla. Meillä ei ole ollut seksiä kymmeneen vuoteen silti joka päivä halataan monta kertaa ja välillä pussaillaankin. Lapsi pyörii useimmiten mukana, nyt jo kymmenen vuotta.
oletkos varma ettei ukkos käy vieraissa ..
- Kolmen vaippaikäisen
desirey kirjoitti:
ennenkuin päätitte ruveta perhettä perustamaan.
lapset tottakai vievät aikaa!yksi lapsi ei nyt paljoa aikaa vie verrattuna kahteen lapseen tai enempään.
ihme, että ensin täällä kitistään kun "mies ei halua lapsia ja mä haluun", sitten löydetään se "maailman ihanin ja ymmärtäväisin puoliso" jolle sitten väännetään ne kakarat, sitten itketään ajanpuutetta ja lopuksi sitä kun suhde hajosi.
juuri tuon takia täällä kehoitetaan lapsen saamista HARKITSEMAAN.
no mutta ehdotan kuitenkin sitä että lapset opetetaan nukkumaan OMISSA SÄNGYISSÄÄN, on se nyt kumma kun pitää kaikkien samassa sängyssä nukkua..?
pyytäkää apua lastenhoitoon vaikka siltä veljeltä, että voisiko hän ottaa lapset v.lopuksi, samalla voisitte miettiä muita ratkaisuja jotta saatte homman toimimaan.
voisiko pienemmät laittaa tarhaan?hekin tapaisivat ikäisiään ja oppisivat uusia asioita.
se teini-ikäinen voisi mennä kaverilleen v.lopuksi, ostaa vain limut ja herkut mukaan.
siinä nyt jotain..Ei kukaan lapsia hankkisi jos pitäisi miettiä kaikki asiat kuntoon etu käteen. Ikinä ei olisi täydellistä tilannetta perheen perustamiselle! Esim. lasten tai omaa sairautta ei voi ennakoida. Ei sitä tuleeko kaksosia. Toivottukin uusi vauva voi saada alkunsa yllättävänkin nopeasti jne. Kysymys on siitä ettei nykyään ole samalla tavalla tukiverkostoja luonnostaan kuten vielä 50 vuotta sitten. Nuoret perheet asuu kaukana sukulaisistaan opiskelu/työpaikkakunnillaan. Naapuriapua on turha toivoa. Saa vaan pelätä itsensä paljastajia ja lasten raiskaajia. Suurin ongelma siis se ettei lapsiperheitä, varsinkaan nuoria perheitä tueta. Spurgutkin saa kotiapua ILMAISEKSI, tavalliset lapsiperheet eivät maksusta uupumuksenkaan keskellä. Taloudellisesti hyysätään päihdeongelmaisia ja työttömiä mamuja mut lapsiperheiden verovähennysoikeudet yms. on ajattu ajat sitten alas. Lapsiperheiden kulta-aika oli joskus 20 vuotta sitten ennen lamaa.
En siis yhtään ihmettele keskustelun aloittajan huolia. Se on nykypäivän karua todellisuutta: pienten lasten vanhemmat eivät meinaa ehtiä jutella edes huolistaan ja lasten asioista. Intiimistä läheisyydestä puhumattakaan. Nykyisin sinkkuus ja lapsettomuus on niin IN ettei kukaan ehdi/jaksa/halua auttaa apua tarvitsevia perheitä. Tiedänpä tapauksen kun vauvaikäisten äiti ajautui itsemurhaan kun ei pyynnöistään huolimatta saanut lastenhoitoapua nukkuakseen päivisin kun öisin koliikkivauva ja korvalapsi itkivät useamman kuukauden. - onnelline äiti/vaimo
Vieläkö vaimo? kirjoitti:
Pienimmät lapset on tarhassa,olemme molemmat työelämässä. Ja tiedoksi vaan,lapset on kyllä ihan harkinnan ja monen vuoden yhdessäolon jälkeen saatuja, ei mitään päähänpistoja. Emme myöskään ole mitään teinejä. No anteeksi kovasti kun vaivasiin ja kiitos vinkeistä:) Ja tänään saammekin olla ehkä hetken kahdestaan, teini menee isänsä luo...
Hei..Meillä 2 (6vuotiasta) ja 1 (3 vuotias).Me ollaan molemmat 3 vuorotyössä ja joskus menee muutama päivä ettei nähdä miehen kanssa ollenkaan. Joten viestilaput ja tekstarit on kova sana! Ja silloin kun satutaan yhtäaikaa kotiin niin halaukset todella tärkeitä ja tietenkin suukottelu vaikka ihan ohimennen, näyttää että välittää vaikka välillä molemmat todella väsyneitä arjen pyörittämisestä. Yhteisinä vapaapäivinä pidetään hauskaa koko perhe leikkien ja jutellen ja sitten lasten mentyä nukkumaan on aikuisten omaa aikaa, olla vaan lähellä ja kun lapset omissa huoneissaan niin mikä estää vanhempia menemästä omaansa ja täyttämästä molempien luonnollisia fyysisiä tarpeita.. Sillon tällön lapset ovat yökylässä sukulaisella ja siitä ajasta otetaan kaikki irti!! Se oma aika sallittua ihan jokaiselle vanhemmalle ja luulen että lapsista on ihan hauskaa joskus päästä yökylään.
- mk
Siinä kun terve ihminen haluaa naida joka päivä ettei itule mitään puutostiloja ja kun paineet kasvat suureksi niin parisuhteessa jossa seksi ei toimi niin ei toimi mikään muukaan koska ajan mittaan kaikki asiat aiheyúttavat riittää. Onneksi itselläni ja puolisollani on vain yhsi lapsi ja sekin jo voiton puolella kun jo 15v ja kyllä kun katselee pariskuntia joilla on 3 lasta niin kyllä siinä näyttää silta että se elämä valuu hukkaan ja sitten kun kaikki on solmussa niin telee niitä avioeroja kun ei osattu hoitaa sitä parisuhdetta.
- onnellinen perhe
onnelline äiti/vaimo kirjoitti:
Hei..Meillä 2 (6vuotiasta) ja 1 (3 vuotias).Me ollaan molemmat 3 vuorotyössä ja joskus menee muutama päivä ettei nähdä miehen kanssa ollenkaan. Joten viestilaput ja tekstarit on kova sana! Ja silloin kun satutaan yhtäaikaa kotiin niin halaukset todella tärkeitä ja tietenkin suukottelu vaikka ihan ohimennen, näyttää että välittää vaikka välillä molemmat todella väsyneitä arjen pyörittämisestä. Yhteisinä vapaapäivinä pidetään hauskaa koko perhe leikkien ja jutellen ja sitten lasten mentyä nukkumaan on aikuisten omaa aikaa, olla vaan lähellä ja kun lapset omissa huoneissaan niin mikä estää vanhempia menemästä omaansa ja täyttämästä molempien luonnollisia fyysisiä tarpeita.. Sillon tällön lapset ovat yökylässä sukulaisella ja siitä ajasta otetaan kaikki irti!! Se oma aika sallittua ihan jokaiselle vanhemmalle ja luulen että lapsista on ihan hauskaa joskus päästä yökylään.
tälliasta arjen pitäisi olla...... ohi mennen halataan, pussataan. Katotaan telkkaria koko perhe yhdes niin lapsetkin näkee et vanhemmat tykkää toisistaan ja saa hyvän parisuhteen mallin.... yhteistä aikaa sit vähän kun lapset nukkuu.....
Toki toi sipsi.ilta kuullostaa tosi hyvältä idealta... ja sit joskus kun lapset on jossain vaikka kavereilla yökylässä niin saatte enemmän omaa aikaa ja lapsille vaihteluu....... - nahkurinreeta-maija
Vieläkö vaimo? kirjoitti:
Pienimmät lapset on tarhassa,olemme molemmat työelämässä. Ja tiedoksi vaan,lapset on kyllä ihan harkinnan ja monen vuoden yhdessäolon jälkeen saatuja, ei mitään päähänpistoja. Emme myöskään ole mitään teinejä. No anteeksi kovasti kun vaivasiin ja kiitos vinkeistä:) Ja tänään saammekin olla ehkä hetken kahdestaan, teini menee isänsä luo...
Luin muutaman vastauksen. Älähän välitä ilkeistä kommenteista. Teidän katraalla , ottaen iät huomioon, on taatusti hektistä aikaa, se koettelee kahdenkeskistä suhdetta ihan tarpeeksi. Eka asia, joka tuntuu hyvältä lukijasta on se, että ihan oikesti olet löytänyt ne hyvät pointit, joita on ollut, ja joita kaipaat - et siis ole ihan metässä:)
Joskus se yhteiselon yksityisyys saattaa löytyä vaikka viikonlopun iltaöistä saunan lauteilta, joskus päivätreffeiltä elokuvissa. Hoitajia saattaa muutaman tunnin tarpeeseen löytää MLL:n piiristä, joskin pientä maksua vastaan.
Olen jo pikkulapsi-iän ohittanut, silti haluan sanoa, että älkää koskaan lakatko kaipaamasta yhteistä aikaa. Se kaipuu on magneetti välillänne. Etsikää kaikin keinoin yhteisi
ä hyviä kohtaamisia juuri näinä hektisinäkin vuosina. Silloin luotte maaperän myöhemmälle yhdessäolon viihtyvyydelle. En halua, enkä kykene olemaan mikään neuvoja, mutta kunhan kokemuksen rintaäänellä haluaisin välittää tärkeimmän: miehen ja vaimon suhteen. Lopenuupuminen ja odottaminen, että "ehkä sitten joskus kun"...johtaa vain paatumiseen ja katkeroittaa.
Meiltä jäi aikoinaan häämatka, ja oikeastaan sormusten vaihdossa häätkin, pitämättä. Aina kun otin puheeksi häämatkan, mies siihen, että mihis kissat ja koira!? Eli ne verukkeet ovat laiskuutta.
Niitä sukulaisia voi joskus hätiin vaivata, muttei se pitkälle ehkä toimi, ellei olla vuorotteluperiaatteella.
Hotelliyö tai pari kaksistaan on hyvä ratkaisu. Kaikki se, missä voitte olla aikuisia toisllenne tarvitsematta olla lapsten silmien alla ja elää lasten ehdoilla ja heidän kautatan, on teidän suhteelleenne eduksi. Kyllä niitä yhteisiä juttuja riittää koko perheellekin sitten taas.
Toivon teille hyvää elämää ja mahkuja löytää keinot karata arjen kuvioista:) - ehkä joskus sitte
desirey kirjoitti:
ennenkuin päätitte ruveta perhettä perustamaan.
lapset tottakai vievät aikaa!yksi lapsi ei nyt paljoa aikaa vie verrattuna kahteen lapseen tai enempään.
ihme, että ensin täällä kitistään kun "mies ei halua lapsia ja mä haluun", sitten löydetään se "maailman ihanin ja ymmärtäväisin puoliso" jolle sitten väännetään ne kakarat, sitten itketään ajanpuutetta ja lopuksi sitä kun suhde hajosi.
juuri tuon takia täällä kehoitetaan lapsen saamista HARKITSEMAAN.
no mutta ehdotan kuitenkin sitä että lapset opetetaan nukkumaan OMISSA SÄNGYISSÄÄN, on se nyt kumma kun pitää kaikkien samassa sängyssä nukkua..?
pyytäkää apua lastenhoitoon vaikka siltä veljeltä, että voisiko hän ottaa lapset v.lopuksi, samalla voisitte miettiä muita ratkaisuja jotta saatte homman toimimaan.
voisiko pienemmät laittaa tarhaan?hekin tapaisivat ikäisiään ja oppisivat uusia asioita.
se teini-ikäinen voisi mennä kaverilleen v.lopuksi, ostaa vain limut ja herkut mukaan.
siinä nyt jotain..nuku omissaan tulevatviereen huutamaan ne jotkakävelee. eli luovutetaan paikka nuoremmille!
- Mrs. Nobody..
Me järjestämme itsellemme yhteistä aikaa usein siten, että yksinkertaisesti määräämme isommat lapset huolehtimaan pienemmistä. Lähes joka viikonloppu "nukumme päiväunet" kahdestaan sillä aikaa kun lapset touhuavat jotain muuta jossain muussa huoneessa. Isommat (10- ja 8-vuotiaat pojat) vahtivat pienempiä (1,5- ja 4-vuotiaita). Meidän makuuhuoneeseen on pääsy ehdottomasti kielletty. Jos jokin hätä tulisi, niin toki silloin olemme huutoetäisyydellä, mutta ei ole toistaiseksi tullut.
Kun siis teilläkin on se teini, niin eikö hän voisi vahtia pienempiä välillä ja antaa näin teille yhteistä aikaa? Kun sanoit, että kaksi on alle viiden, niin oletan sen tarkoittavan, että vanhempi on neljävuotias. Sen ikäinen ei niin hirveästi enää edes tarvitse mitään hoitoa, joten on aika helppo tapaus. Ei niitä hoitajia niin kauhean kaukaa tarvitse hakea.
Miehesi väittää, ettet huomaa, mitä teillä on. Niin miesten tapaista. Varmasti hän on siinä oikeassa, että teillä on paljon hyvääkin, mutta mies usein osoittaa välittämisensä tekemällä konkreettisia asioita perheen hyväksi. Siten hän voi olla jopa niin kiireinen perheen asioiden hoitamisessa, että vaimo kokee jääneensä kokonaan huomiotta. Nainen kun ei niinkään tee töitä rakkaudesta vaan siksi, että ne työt täytyy tehdä. Kerro hänelle, mitä tarvitset. Ei hän sitä muuten tiedä. - jaaarna
1. Joka lapsi omaan sänkyyn ja mahd. omaan huoneeseen (joustoa nuorimmankanssa hekä mutta omaan sänkyyn)
2. Soitto veljelle että ottaa yhden lapsen, soitto teinin isälle että ottaa omansa ja vielä soitto jollekkin muulle sisarukselle että ottaa kolmannen, kyllä meidän sisarukset ainakin ottaa välillä hoitoon meidän lapsia vaikka heillä on omiakin..varsinkin tämä vanhempi alle 5 vuotias, ei enää ede starvitse niin "kaitsijaa" etteikö voisi mennä hetkeksi serkkujensa kanssa leikkimään...voittehan perustaa vaikka jonkun "hoitoringin" että teille saa tuoda lapsia hoitoon ja samalla lailla te saatte viedä lapsia hoitoon..meillä toimii tälläinen myös naapurin kanssa jolla on samanikäiset lapset...AINA voi heille viedä hoitoon tai he tuoda meille, jos vaan ei ole mtn menoa ja asia ei ole ongelma koska tietää voivansa luottaa siihen että homma toimii molempiin suuntiin...eri asia on jos joku tyrkyttää lastansa hoitoon eikä sitten vastasuoroisesti ikinä ota itselleen hoitoon..)
3.Lpaset on päiväkodissa ja pidätte "vähän saikkua" juu tiedän ettei se ole "moraalisesti oikein", hjakea saikkua ja ollakkin vaan kotona, mutta VÄLILLä voi tälläsen pikku-jutun tehdä, jos vaan se on mahdollista...tai jos teillä on liukuva työaika, lähtekää muutama tunti aikasemmin töistä ja meette vaikka syömään...
4.Yhdellä kirjottajalla oli hyvä idea että lapset kattomaan leffaa karkkien kanssa ja te vaikka keittiön pöydänääreen juttelemaan...
5. Tämä teini on tosiaan juu varmaan sen verran iso että voisi olla näiden lasten kanssa JOSKUS!Olin muistaakseni jtn reilu 10 kun olin ekaa kertaa serkkuani hoitamassa YKSIN kun tämä oli n.4-5v., en tarkkaan muista...Ja jos vaikka menisitte kahdestaan käymään kaupassa tai meette lenkille tai vaikka vaan ajelemaan what ever niin tämä teini varmasti pärjää sen hetken, varsinkin jos ajoitatte sen esim pienemmän päikkäreitten ajaksi...- myös vaimo
Hei,
Vinkiksi sinulle, että anna hali tai pusu miehellesi joka päivä. Kerro hänelle kuinka tärkeä hän on sinulle. Antamalla hellyyttä usein saat lämpimän rakkauden tunteen pysymään voimissaan jokaisena päivänä ja hellimällä miestäsi huomaat pian, että mieskin alkaa hellitellä sinua yhä useammin. (Kokemusta on) Kysy ihmeessä sukulaisilta lastenhoitoapua. He varmasti auttavat ja jokainen saa jotakin. Te voitte olla vaikka ihan vain kotona kaksin miehesi kanssa ja älkää odottako yhteiseltä ajalta liikoja. Olkaa vain ja nauttikaa toisistanne. Lapsenne ja sukulaisenne saavat myöskin piristystä arkeen tai ainakin vaihtelua. Ottakaa ihmeessä aikaa toisillenne nyt, kun teillä on siihen halua ja mahdollisuus. ps. itse olen reissumiehen vaimo ja yhteistä aikaa saattaa olla vain pari päivää kerran kuussa, jos edes sitäkään ja silloin aikaa menee helposti vain arjen pyöritykseen. Niimpä olenkin itsekkäästi ottanut noista päivistä ilon irti ja vienyt muksun veljelleni / äidilleni ja nauttinut vaikkapa vain tunnin, parin kahdenkeskisestä ajasta. Ajoissa kannattaa toimia ennen kuin suhde näivettyy... kaunista kevättä kaikille! - uusperheessä minäki
myös vaimo kirjoitti:
Hei,
Vinkiksi sinulle, että anna hali tai pusu miehellesi joka päivä. Kerro hänelle kuinka tärkeä hän on sinulle. Antamalla hellyyttä usein saat lämpimän rakkauden tunteen pysymään voimissaan jokaisena päivänä ja hellimällä miestäsi huomaat pian, että mieskin alkaa hellitellä sinua yhä useammin. (Kokemusta on) Kysy ihmeessä sukulaisilta lastenhoitoapua. He varmasti auttavat ja jokainen saa jotakin. Te voitte olla vaikka ihan vain kotona kaksin miehesi kanssa ja älkää odottako yhteiseltä ajalta liikoja. Olkaa vain ja nauttikaa toisistanne. Lapsenne ja sukulaisenne saavat myöskin piristystä arkeen tai ainakin vaihtelua. Ottakaa ihmeessä aikaa toisillenne nyt, kun teillä on siihen halua ja mahdollisuus. ps. itse olen reissumiehen vaimo ja yhteistä aikaa saattaa olla vain pari päivää kerran kuussa, jos edes sitäkään ja silloin aikaa menee helposti vain arjen pyöritykseen. Niimpä olenkin itsekkäästi ottanut noista päivistä ilon irti ja vienyt muksun veljelleni / äidilleni ja nauttinut vaikkapa vain tunnin, parin kahdenkeskisestä ajasta. Ajoissa kannattaa toimia ennen kuin suhde näivettyy... kaunista kevättä kaikille!Ihan ensimmäinen vinkki, se tulikin jo tuolla
- kaikki lapset omiin sänkyihinsä nukkumaan !! Jos mahdollista, lapset omiin huoneisiinsa tai teille aikuisille esim. olohuoneeseen oma vuodenurkkaus / makuuhuoneesta teidän ja lasten nukkumatilat erotettu, ratkaisu voi olla verho tai kirjahylly
- Yhteisen ajan ei tarvitse olla poissa kotoa - lapset hoidossa vaan sen voi järjestää arjen keskelle. Joko sen jälkeen kun lapset menee nukkumaan, tv:n sijaan istutaankin napostelemaan jotain kivaa ja juttelemaan.
tai lapsille kotoisa leffailta, popcornia, makeisia, hyvät leffat ja te aikuiset saatte hetken olla kahdelleen toisessa huoneessa, juttelemassa tms.
- koko perheen retki luontoon tai uimahallille. Yhteisen ajan ei tarvitse olla kahdenkeskeistä, myös perheen yhteinen aika on yhdistävä, kun kuitenkin esim. uimahallissa vaaditaan yhteistyötä jotta lasten kanssa toimiminen onnistuu, tämä auttaa siihen että löydätte toisenne ilman mitään keinotekoisia hotellihetkiä.
- hotelleissa on myös perhehuoneita, jossa lapset nukkuvat toisessa huoneessa, väliovi vain.
Tuoosa taitaa käydä huonosati jos ette teejotain ja äkkiä. Mulla meni eka avioliitto saman kaavan mukaan
piloille ja nyt uudessa en anna sen tapahtua. Mulla tärkeysjärjestys on seuraava:
- Oma rakas ja aika hänen kanssaan
-Lapset(jotka jo 16,19 ja 21) eli lapset jo niin isoja että omaa aikaa järjestyy.
Tärkeysjärjestys menee toki lomittain eli kaikki ovat yhtä tärkeitä, mutta kaikille oma aikansa.
Neuvoni Sinulle: Laittakaa lapset nukkumaan ja istutat miehesi sohvaan ja puhutte tän asian läpikotaisin.
Tää on pakko tehdä,koska muuten homma kusee.
Sovitte ja sunittelette miten saatte sen oman ajan, koska se kuuluu teille ja on erittäin tärkeä osa parisuhdetta ja elämäänne.Yksi tärkeimmistä. Meillä on asuntovaunu, jka on tässä melko lähellä kotia
ja voin vakuuttaa, että hetket vaimon kanssa siellä"paossa" lapsista ovat olleet erittäin mukavia.
Joten, nyt toimintaa!!! Ehkä jo siinä sohvalla tapahtuu mukavia....- Opiskelija_91
teidän mahdollista hankkia lastenhoitoapua? Näitä palvelujahan on vaikka minkälaisia tyyliin hoivanet.fi ja MLL:n kautta vois myös saada. Ihan Mol:in sivuillakin on paljon ilmotuksia lastenhoitoapua tarvitsevilta. Monet opiskelijat (minä mukaan lukien:D) tekisi varmaan mielellään hoitokeikkoja. Kantsii harkita lastenhoitajan apua silloin tällöin, jolloin sitä kahdenkeskistä aikaa vois saada, jos nyt kukkaro kestää..
- kotirouva
tuli mieleen sellainen pikku vinkki pieneen yhteiseen hetkeen joka toimii ainakin meillä.Itselläni neljä pientä lasta joista vanhin vasta viisivuotias.kun lapset näin pieniä tuntuu vaikealta irtautua viikonlopuksi kokonaan pois kotoa joten otamme pieniä yhteisiä iltoja niin että lastenhoitaja tulee meille kotiin kun pienimmät jo nukutettu sänkyihinsä.Itsellä rauhallinen olo kun ei tarvi miettiä miten lapset voivat ja muutama tunti aikaa tehdä yhdessä jotain kivaa..ravintolaan syömään,leffaan ym.
- että näin
Toivottavasti nukkuvat lapset tietää että äiti ja isä lähtee..... ovatko lapsenne sattuneet heräämään kesken unien? Jos näin kävisi miten he reagoisivat? Olen kuullut että lapset eivät uskalla nukahtaa kun pelkää että äiti ei olekaan kotona kun lapset herää. Veljelleni (nyt 33v) kävi niin että hänen nukahdetttua äiti l'ähti jonnekin ja hän sattuikin heräämään keskellä yötä. Tottakait veljeni säikähti. Äiti lupasi ettei koskaan jätä meitä niin ettei vanhemmat lähtisi tietämättämme.
- Kestää aikansa...
No voi jestas sentään. pitää vaan malttaa odottaa, kyllä ne lapset kasvavat ja aikaa sitten löytyy
vaikka mihin. Miksi sitä perhettä sitten ruvetaan perustamaan kun valitus alkaa heti miten.
Perheeseen yleensä kuuluu lapset... - PENA9999
MENE ÄKKIÄ HOITOON.
- Järjestelyä...
Aivan ensimmäinen siirto olisi tilanteenne parantamiseksi seuraavanlainen eli lapset omiin sänkyihin ja kaikenlisäksi omaan erilliseen huoneeseen nukkumaan. Mielestäni ei ole normia edes nukkua jatkuvasti pienten lastensa kanssa samassa parivuoteessa. Toisekseen kerroit, ettet viitsi kysyä veljeltäsi, että ottaisiko lapsenne hoiviinsa jokunen viikonloppu, että saisitte viettää aikaanne aivan kahdestaan omassa kotona. Ei aina tarvitse olla menossa jonnekin muualle kotontaan. Tietysti voihan sitä lähteä, jos on varallisuutta enempäänkin kuin vain elokuvissa käymiseen esim. laivaristeilylle, jota kylläkin itse kokeneena suosittelenkin.
Loppuen lopuksi ymmärrän tilanteenne, ja senkin, ettei omia rakkaita lapsiaankaan ihan kenelle tahansa tahdo antaa edes väliaikaishoitoonkaan.- Järjestelyä...
"Toisekseen kerroit, ettet viitsi kysyä veljeltäsi, että ottaisiko..."
Niin tuo jäikin tuossa edellisessä tekstissäni käsittelemättä, joten kysy suoraan rohkeasti vaan veljesi perheeltä, että tahtovatko ottaa lapsenne joku viikonloppu hoitoonsa, ja ei teidän silti tarvitse itsenne lähteä omasta kotoanne mihinkään. Saisittepa olla vaan vallan kahdestaan omassa rauhassanne.
- Äippä myös
Eikö se teini-ikäinen pysty katsomaan niitä pienempiä yhden illan, että pääsette jonnekin hotelliin? Maksatte hänelle vaikka parikymppiä enemmän viikkorahaa siltä viikolta.
- Hengessä mukana
Hei!
Kylläpä tuntui tutulle tuo sinun kertomasi.
Tuttavia on todella vaikea kysyä lapsenvahdiksi, jos he eivät tajoa apuaan pyytämättä. Itse opin tarjoamaan apua todettuani pyytämisen vaikeuden. Ja kun ystävät eivät suostuneet ottamaan maksua, oli pyytäminen vieläkin vaikempaa.
Mutta olisiko teillä mahdollisuuta maksaa pientä hintaa hoitopalvelusta? Muutamat ystäväni ovat vieneet "Etsitään ilta-/ viikonloppuhoitajaa" -ilmoituksen paikallisen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen ilmoitustaululle ja hyvin on tärpännyt!
Itse käytin paikallisia, MLL:n kouluttamia hoitajia. He olivat enimmäkseen kasvatusalalle suuntaavia tai sitä opiskelevia (luoetettavia) nuoria. Heillä oli motivaatio kohdallaan ja lapset tykkäsivät erittäin kovasti heistä!
Ps. Päädyin siihen, että en liiemmin kertonut miehelleni hoitajien palkoista - oletan, että osa ilosta olisi huvennut sen myötä, vaikka hinta oli pieni saamaamme tsemppiin nähden ;-) - Yh-isä2
Sitä yhteistä aikaa on vartuttu, eikä sitä liikaa ole ollutkaan. Lähdetään sitä melkein mihin matkalle tahansa, joudumme ottamaan AINA lähestulkoon lapset mukaan. Rakenna siinä sitten parisuhdetta, kun lapset tunkevat väliin. Tottahan toki lapset tulee ottaa huomioon, mutta liika on liikaakin joskus.
- sarikirsi
Hei! minä olen 40v. lapseton nainen,naimisissa kylläkin. Todella mielelläni hoitaisin lapia,että vanhemmille jäisi enemmän aikaa toisilleen ja muutenkin. Ymmärrän sinua siinä ettei yhteistä aikaa löydy. Mutta,mistäs apu kun haluaisi olla avuksi ja kukaan ei tarvitse?? Kokemusta on ,mutta se rakas hoitolapsi puuttuu..
- Marko71
Asuimme pinilapsi ( kolme alle 5-vuotiasta ) vaiheen etelä-euroopassa. Lapsiperheet samalla alueella olivat, kuin samaa perhettä. Meillä oli muutamana iltana viikossa omat ja muiden lapset ( ei kuitenkaan enempää, kuin kaksi kerrallaan ). Muutamana iltana viikossa olimme kaksin, kun omat lapsemme olivat jollakin naapurilla suuren suvun seurassa. Koskaan en kuullut lausetta "harkitakaa lasten tekemistä" tai "itseppä olet lapsesi hankkinut huolehdi myös itse". Lapset olivat ilo ja elämä! Nyt Suomeen palanneena iltatähden ylpeänä isänä hoidan mielelläni, myös ystävien lapsia. Kukaan ei ole minulle lapsiaan tyrkyttänyt, mutta olen itse ehdottanut ja hoitoon hakenut. Surulliseksi tekee täällä vallitseva yhteisöllisyyden puute. Lasten tapaamisetkin järjestetään usein, jonkin järjestön tai urheiluseuran kautta. Ulkomailla asuessa olin virkeämpi, sosiaalisempi ja onnellisempi. Tämä siksi, että omat ja läheisten voimavarat jaettiin. Aikuiset jaksoivat paremmin, tämä taas vaikuttaa lapsiin, joka taas vaikuttaa aikuisiin.
- alkaa jurppia
Pieniä lapsia ei ole, toinen asuntokin olisi, jossa voi olla rauhassa, ilman että joku kävelee omilla avaimillaan yllättäen sisään. Jotain pientä 'irroittelua' kun ehdottaa joskus, niin vastaus on melkein aina sama " ei elämä ole pelkkää juhlimista". jep jep taidan hommata toisen naisen.
- muistaakseni...
mannerheimin lastensuojelu liitostakohan oli voi palkata hetkeksi hoitajan jos on varaa:) me ainankin palkkasimme sieltä kun tuli tilanne että hautajaisiin tarvitsi mennä. ja en voine muuta sanoa että kun sitä yhteistä aikaa haluaa kyllä sitä pystyy järjestämään:) (se vaan tuppaa unohtumaan aina sillontällön tälläsessä perhe/uusperhe myllerryksessä):D
...on lapsia, niin ei ole aikaa parisuhteelle....kun on lapsia, niin ei ole mahdollista mennä töihin....kun on lapsia, niin ei ole rahaa.....kun ja kun ja kun....Kaikesta sitä nämä ämpäripäät valittavatkin. Itsehän olette lapsenne tahtoneet. Itsellä ei ole mitään siitä johtuvaa valittamista, ettei ole lapsia. Jos ei nyt sitä lasketa, että yhteiskunta rankaisee lapsettomuudesta kovemman verotuksen muodossa.....
- hetken
Niin te maksatte mannerheiminsuojeluliitolle ja saitten ne kärkkyy teidän elämäännee, ja jos menette sanoo että nyt halatte viettää yhteisen SEKSI hetken niin ne varnmaan järkkyisi , kun aina vanhemmat pitäisi huomioida sen lapsen ja omat tarpeet jää unholaan. Voisiko nykyään huomioida sellaisten perheitten , jossa ei ole varaa lähteä rentoutumaan, niin mannersuojeluviikko antaisi pariskunnan lähteä vaikka yhden vurokuden ajaksi nauttimaan toisten seurasta , ajattelusta , saunasta. ja siitä että se on erilaista, se antaa pointtia.
- kohtalotoveri
meillä myös kaksi alle kouluikäistä lasta jotka nukkuvat nyt (ajoittain,nuorempi saattaa mennä yöllä omaan sänkyynsä)tai molemmat samassa sängyssä meidän vanhempiemme kanssa.parisuhteelle ei jää paljon aikaa,ei kahdestaan yhdessä ololle..toki pystyme halimaan ja suukottelemaan lastemme nähden...kunnes jompi kumpi tulee väliin....kummankaan vanhemmat eivät elä(ja jos eläisivät ni olisivat jo liian vanhoja...)kavereita ja ystäviä kummallakin tahollaan mutta eipä ne juuri ole tarjonneet avustavaa kättään,kummien tarkotusta olen monesti miettinyt,mikä on nykyaikana kummien tehtävä?ennenvanhaan oli kristillinen kasvatus/tarvittaessa avustivat,nykyaikana se tuntuu menneen rahalliseksi puoleksi ja vain muistamiseksi jouluna ja syntymäpäivinä.yksi kummeista sanoi n.3v.sitten että hän voisi ottaa kummatkin "joskus" yökylään,mutta eipä ole tullut vielä sitä viikonloppua eteen että olisi hakenut molemmat...siskona ja veljiä on liuta,mutta kukaan ei tunnu tajuavan tai eivät yksinkertaisesti osaa tarjota apuaan...muutama lähi sukulainen jonka lapsia hoisin monesti heidän ollessaan pieniä eivät osaa kait ajatella nyt että minä olisin todella kiitollinen jos heistä edes yksi vaivautuisi yhden viikonlopun katsomaan lapsiamme,että me- minä ja mieheni saisimme hieman huokaista...miehellä ei ole kuin yksi sisar mutta ei koskaan ole tarjonnut apuaan että tulisi hoitamaan.ja mieheni on ehdottomasti sitä mieltä että jos eivät älyä tarjota apuaan ni sitten saa olla...joskus olemme turvautuneet MLL:n apuun mutta kun sekin maksaa aika paljon...eli sellasen 3h ollaan oltu poies,elokuvissa käyty tai syömässä,sekin auttaa jo paljon.toki olisi ihanaa jos saisi kokonaisen viikonlopun eli n.50hx 8.20e /h ...pyöristettynä 500e ja siihen päälle viikonloppu jossakin kylpylässä,mökillä tms.riitäisiköhän yhden ihmisen kuukausipalkka...joutuisi sitten olemaan seuraavan kuukauden rahattomana...toki varmaan voisi neuvotella hinnan koko viikonlopuksi ja kun hoitajat ovat koulutettuja ni varmasti lapset saavat hyvän hoidon.olen ollut kyllä erittäin tyytyväinen tähän.ehdotan tutustumista MLL:n netti sivustoihin josta löydät paikkakunnallasi olevan toimipisteen sijainnin.miehelle sanoisin sinuna että olet tyytymätön siihen ettei teille jää aikaa ja tarvitset sitä sen ohella mitä teillä on jo...tsemppiä
- mk
Lastenhoitoapua vaan sitä on kysyttä niitä ihmisilta jotka mahdollisesti voisi tulla hoitamaan teidän lapsia tai ottamaan yökylään. Ei muuta kun puhelitai tai sähköpostilla kauniisti kysyen olisi mahdollista vaikka kerran kuussa tai hervemmin tulla hoitamaan meidän laosia tai ottamaan heidät yökylään kun pitäisi puolison kanssa joskus parisuhdettakin saisi hoitaa ajan kanssa niin hyvää tulee. Ei muuta kun kyselyt päälle kaikkille mahdollisille ehdokkaille niin voi apua löytyä aika nopeasti niin hyvää tulee.
- vertse
"...mieheni on ehdottomasti sitä mieltä että jos eivät älyä tarjota apuaan ni sitten saa olla."
Sama logiikka toistuu viestissäsi monessa kohtaa, ja ystävä hyvä, tämä on VIRHEELLINEN päättelyketju! Apua tulee osatan ja kehdata pyytää, läheiset eivät ole ajatuksenlukijoita! Ja mitä siinä muka häviää jos pyytää ja toinen kieltäytyy lapsen hoidosta (sekö siinä se pelko on vai mikä?)? Tämä on jotenkin niin surullisen yleinen esimerkki suomalaisesta elämänmenosta. Ihan kuin avun pyytäminen olisi jotenkin noloa tai heikkouden merkki! Ihmiset voisivat paljon paremmin kun pääsisivät yli tällaisista turhista lukoista.
- Äiti vm.59
Jos rahatilanne ei ole teillä kovin tiukalla, niin etsikää vakituinen lapsenlikka. Kysykää esim. sairaanhoita-
ja- tai lähihoitajaopiskelijoita. Tutustukaa ja tutustuttakaan lapsiinne. Opiskelijat tekevät mielellään pien-
tä työkeikkaa pienien opintotukien lisukkeeksi. Itse olin nuorena paljonkin lapsenlikkana ja ihmettelen
mihin sellainen hyvä tapa on jäänyt. Ei sen aina tarvitse olla mummo tai kummitäti, joka hoitaa. Hyvä pari-
suhde on aivan liian arvokas asia menetettäväksi sen vuoksi että yhteistä aikaa ei ole. Hoitaja voi tulla
omaan kotiinne, jolloin lapsillakin on turvallinen olo kunhan on ensin tutustunut hoitajaan ja pääset mie-
hesi kanssa vaikka kylpylään tms. - I SEE YOU AGAIN
Lukiessani tuota kirjoitusta, huomaan että teillä on kaikki muuten hyvin, mutta se teidän yhteinen olo puuttuu, koska lapset tarvitsevat sen jokaisen ajan, kun ovat hedeillä ja kun lapset nukkkuu ,niin sitten ei ole valmis juuri silloin kun lapset nukkuu, kun itse on väsynyt ja haluaisi miellyttää myös miestään. Tuossa on ideaa, kun laitoit että menisitte johonkin hotelliiin ja muksut hyvässä hoidossa, eikä tule puhelin soittoja silloin kun teillä on juuri se ihanin hetki yhdessä. Tehkää se yhteinen hetki ja nauttikaa toisistanne. Olette sen varmaan ansainneet.
- m,bnjkhjkg
Meillä on kaksi 80-luvulla kuuden vuoden välein syntynyttä lasta. Molemmat olivat erittäin allergisia ja varsinkin vanhempi sairasti paljon pienestä asti. 12 vuotta ihonrasvausta aamulla ja illalla astmat sun muut kontrolleineen. Molemmat käytiin töissä ja mies oli kaksivuorotyössä eikä meillä ollut autoa.Nuoremman syntyessä lapsilla oli oma yhteinen huone. Kaksistaan on oltu kesäisin parina-kolmena iltana äitini tullessa lastenvahdiksi ja oikeasti kaksistaan ekan kerran kun vanhin lapsi oli rippileirillä ja nuorin kesäleirillä viikon.
Me ollaan eletty lasten ehdoilla ja nautittu lapsista. Meistä oli kivaa tehdä lasten kanssa retkiä, mökkeillä eikä me kaivattu kaksinoloa. Elämä vaan on sellaista, kun on pieniä lapsia ja se kestää vain muutaman vuoden. Meidän pelastus on ollut lasten oma huone, joillain muilla se oma hetki makkarissa, kun lapset muualla. Voihan sitä tehdä romanttisen illan kynttilöineen viikonloppuna tai kimppa saunan/suihkun lasten mentyä nukkumaan. Me otettiin kasvattilapsia ja me uuvuttiin, kun ei olla enää teinejä. Parisuhde kovilla. Me käydään deittailemassa aina kun on mahdollista. Lauantai-iltapäivä kolme-neljä tuntia kävellään kaupungilla ja käydään kahvilla. Viikonloppuna katsellaan kahden töllötintä, kun muut nukkuu. - mk
Vaan järjestelykysymys ja siinähän se juju piilee että ne pariskunnat joska järjetävät sitä kahdenkeskistä eikaa niin eivät tule eroamaan ja niin edelleen. Itse miehenä ihmettelen että miehesi pystyy olemaan monta viikkoa ilman seksiä naisen kanssa koska itse en pysty enkä halua olla ilman seksiä ollenkaan ja vaikka ikää jo 49v niin seksiä oitää olla 2-5 kertaa viikossa ja onneksi omassa parisuhteessani ei ole koskaan tarvinnut ilman olla mutta jos naiseni ei joskus olisi kuukauteen halunnut minkäälaista seksuaalista kanssakäymistä niin kyllä olisin hankkinyt rakastajatteren tai olisi hyvin äkkiä voinut ero tulla. Kun parisuhteessa ollaan niin puolison tehtävän on huolehtia riittävästä seksielämästä ja sitä on oltava koska eihän se mikään parisuhde ole jos sitä joutuu jostain muualata hakemaan ja se petety puoliso ihmettelee miten siinä näin kävi kun ei ymmärretä mitä se parisuhteessa oleminen tarkoittaa ja niin edelleen. Se on vähän sama juttu kun toinen puolisoista tuhlaisi palkkarahat omiin menoihin ja toinen kustantaisi perheen menot niin kyllä riittä tulisi. Ei muuta kun palkkaamaan lastenhoitaja lapsillenne niin saatte kahdenkeskistä aikaa toiselleenne tai toinen voi ruveta katselemaan on se heinä vihreämpää aidan toisella puolella ja toimikaa ennen kun on myöhäistä.
- niin tuttua
Meidän perheessä ainakin lapsille hoitajan saaminen. Meillä onneksi jo useampi vuosi pärjätty ilman hoitajaa. Yhteistä aikaa järjestetään iltaisin, kun lapset ovat nukkumassa. Istutaan kahdestaan, jutellaan, ja ennenkaikkea ollaan lähekkäin. Meillä toiminut todella hyvin, eikä enää osaakkaan kaivata kotonta pois lähtemistä jotta voisi olla kahden.
Viimeksi olemme päässeet kahdestaan päivän reissuun 2 vuotta sitten, ja silloinkin hoitajan löytäminen oli todella kiven alla. Pakko myöntää että edellisenä kesänä luovutin hoitajan etsimisen, kun ei halukkaita ihmisiä löydy. Jos rahaa olisi rutkasti, niin varmasti hoitajakin löytyisi. Meillä kuitenkin opittu löytämään ne pienetkin raot yhdessä oloon, ja hyödyntämään tilaisuutta.
Meillä lapset vielä sen verran pieniä (1v, 4v, 5v, 7v sekä vanhin 9v) ettei heistä toisiaan ole "hoitamaan" .
Mutta mikä ihaninta. Mies muistaa joka päivä laittaa työmaalta viestin, jossa on jokin mukava pieni ehdotus iltaa ajatellen. Sitä on mukava odottaa sitten miestä töistä kotiin, kun tietää vielä saavansa varman halauksen:) Näin meillä menty jo 10 vuotta. Ainoastaan pienillä hetkillä. Ei siihen useaa tuntia päivässä tarvitse, että parisuhde toimii. Ne pienet muistamiset ja yhteiset hetket...
- 1/1
Voit tehdä paljonkin asialle. Palkkaa muksuille hoitaja kotiin ja lähde viettämään aikaa miehen kanssa, vaikka pariksi tunniksi. Siirrä muksut pois kokonaan samasta huoneesta ja vuoteesta hyvä ihminen!! !!!! Miehesi on varmaan niin väsynyt koko oravanpyörään lasten kanssa että ei jaksa sen takia tehdä mitään, näin on monessa pereheessä.
Ala "muina miehinä"laittamaan niitä tekstareita miehellesi mitä ennenkin laitoitte ja tee itseksesi järjestelyt romanttisia hetkiä varten kahden kesken. Sitten miehesikin tajuaa näitten hetkien tärkeyden. Itseään voi muuttaa, toista ei koskaan, mutta esimerkistä ja motivaatiosta ihminen, mieskin voi alkaa haluta muuttua kun tajuaa käytännössä yhteisen ajan tärkeyden. - Tunteet off
...meillä. Pitäkää siis varanne. Kun tarpeeksi kauan eletään kuin vieraat,ei yhteistä säveltä enää löydy. Vaikka kaikki menis päin honkia mutta rakkauselämä kukoistaa,niin ei tunnu kovin pahalta. Eikö teillä teini-ikäinen voi hyvin toimia lapsenkaitsijana ja siten myös tienata omaa rahaa. Samalla hän auttaa koko perheen yhteiseloa.
- kattia kans
Voi hellantuutelis sentään! OLis kannattanut ajatella , kun rupee kakkossarjaa puuhamaan jalkojansa levittelemällä.Et ollut ihan eilisen teeren poikia, kun oli jo edell. suhteen tuotos olemassa.
Lapsista on aina huolta, murhetta,työtä,ym ja itsensä saa unohtaa!
Pistä kadulle pentus siksi aikaa kun vietäte laatu aikaa ukkonne kanssa! - Paljon nähnyt
Tutulta tuntuu. Lapset ovat täysin viattomia tilanteeseen, sillä he eivät ole pyytäneet päästä tähän maailmaan ja tuohon tilanteeseen. He ovat täysin riippuvaisia teistä. Tiedätte sen, kuten aikuiset tietävät.
Iäkkäät isovanhemmat tai niiden puute on hankala juttu. Käyttäkää vaikka ulkopuolista lastenhoitajaa (Mannerheimin lastensuojeluliitossa on koulutettuja hoitajia), kummeja, veljiä, siskoja edes kerran kuussa tai parin kuukauden välein. Pelkkä seksi ei ole se juttu. Yrittäkää saada myös vaikka leffailtoja tai käykää syömässä, kävelyllä.
Ehdotan myös viikonloppumatkaa samanlaisilla järjestelyillä.
Arjessa pyrkikää huomioimaan toisenne, ettei ala tulla LIIKAA riitoja ja tunneliekki sammahda turhaan. Rakastumisen tunnetta ja perhosia mahaan on turha haikailla, ellei halua taas uutta satsia jonkin toisen kanssa: arjesta selviytyminen on rakkautta, ja se taas on kovempi juttu, eli juuri noiden asioiden kestämistä. Rakkaus ei kadehdi eikä kerskaa, muistele kärsimäänsä pahaa jne...- 90 hiirtä myös
Kyllä oma sänky on oltava kaikilla. Meillä vain yksi lapsi, ja petipuuhat tapahtuu useinkin vapaalla ollessa päiväsaikaan kun lapsi (3 v) katsoo jotain dvd-elokuvaa. Ovi vaan säppiin, jos tarpeeksi mielenkiintoinen pätkä niin kyl siinä sen 30-45 minuuttia saa olla ihan rauhassa, eikä kukaan jää mistään paitsi =)
Jos minulla olisi kaksi pienempää ja teini, katsoisin kasvattajana velvollisuudekseni laittaa teini tienaamaan viikkorahojaan osin pikkusisaria kaitsemalla. Mahdollisimman monipuoliset kotityöt kasvattavat lasta osaamiseen, vastuuseen ja luovaan ajatteluun. Tekemällä oppii, ja tekemättä jättämällä menettää jotain kuten sen viikkorahan? Ainakin jos se lasten kaitseminen tapahtuu ihan kotona ja sisätiloissa, ei pitäisi olla mahdoton tehtävä mikäli teininne on normaali terve henkilö. Annatte vaikka tehtäväksi keksiä tunniksi tekemistä pienille: ensin piirtämistä, sitten satutuokio ja vaikka jotain peliä kuten muistipeli tms. Olisiko mahdotonta?
- Divorsed
Painin vastaavan ongelman kanssa vuosia.
Mikään ei riittänyt, vaimo halusi elää kuin kauniissa ja rohkeissa.
Lapset nurkkaan ja suut tukkoon.
Aivan kuin kosto, että olivat syntyneet.
Hoida siinä sitten parisuhdetta.
Ja vaikka kehoni ja järkeni siinä hommassa kuluikin, ei sekään riittänyt.
Nyt olen yh-isä.
Ei ole ongelmia, enkä niitä ota.
Olen ylpeä lapsistani ja siitä, että olen isä.
Vaikka se aika ajoin onkin tosi raskasta, niin ei sen raskaampaa kuin
liiton aikanakaan.
Mulla on perhe ja nukumme samassa sängyssä koko kööri.
Kyllä mulla joskus sitten on omaa aikaakin, varmaan ihan liikaakin.
Nykyajan ihmiset on niiiiin kärsimättömiä ja lyhytjänteisiä.
Koko elämä pitäisi ehtiä elää siinä kymmenessä vuodessa, jonka lapset ovat pieniä.
Blaah.- Divorsed
Ai niin.
Ja meillä oli se lastenhoitajakin.
Sekään ei riittänyt.
Elokuvia,ravintoloita,seksiä ja turhuuksiin hukattua rahaa.
Mikään ei auttanut,
No, ehkä päiväksi tai tunneiksi tuli mielenrauha, ja taas se alkoi.
:)
:) - PIA33
Divorsed kirjoitti:
Ai niin.
Ja meillä oli se lastenhoitajakin.
Sekään ei riittänyt.
Elokuvia,ravintoloita,seksiä ja turhuuksiin hukattua rahaa.
Mikään ei auttanut,
No, ehkä päiväksi tai tunneiksi tuli mielenrauha, ja taas se alkoi.
:)
:)Ensinnäkin, ota MLL:stä lapsille hoitaja ja ota itsellesi aikaa ja tee kaikki kauneushoidot ja kaikki virkistävä! Ja muutenkin menet, mihin olet halunnut. Kuka on pakottanut sinut vajoomaan neljän seinän sisään? Muista pitää huolta itsestäsi ja harrasta! Et saa mitään kunniapalkintoa kärventämällä itseäsi! Kohta olet loppuunpalanut, jos alistut kaikkeen järjettömyyteen! Ennen avioliittoa jo kannattaa keskustella ajankäyttöasiat yms. ja ennenkuin edes esittelee lapsille uutta kumppania! Kyllä parisuhteen eteen pitää työskennellä, mutta rajansa kaikella!!
- Ei eronnut isä
Divorsed kirjoitti:
Ai niin.
Ja meillä oli se lastenhoitajakin.
Sekään ei riittänyt.
Elokuvia,ravintoloita,seksiä ja turhuuksiin hukattua rahaa.
Mikään ei auttanut,
No, ehkä päiväksi tai tunneiksi tuli mielenrauha, ja taas se alkoi.
:)
:)ettette onnistuneet hoitamaan sitä parisuhdettanne niin että lapset olisivat saaneet elää ehyessä kodissa, eivätkä päätyneet pehmoleluiksi katkeran eroisän viereen. Oliko muitakin ongelma kuin vain lapsia ja avioliittoa halveksiva asenteesi?
- 4 lasta ja vaimo
Meillä 4 lasta, mutta silti meillä on aikaa toisillemme, niin seksin kuin vaikka ruuanlaiton, imoroinnin, lepimomisen yhteydessä. Tukiverkot on huonot, mutta jos TAHTOA on niin sen palvelun voi vaikka ostaa!! HALOO järkeä päähän. Suurin ongelmanne taitaa olle miehesi joka ei taida välittää kuin itsestään. KOska on tyhmyyttä sanoa, meillä on kaikki hyvin!!! Pitäs muistaa että lapset kasvaa ja lähtee pois, vanhemmat jää. Ja silloin pitäs vielä suhteenkin toimia, kun ei voi enää piiloutua lasten taakse kiireeseen....
- vanha nainen
....jäätte kaksi vanhusta kotiin . Silloin teillä on aikaa toisillenne mutta muistakaa sexi vähenee vanhetessa . Hyvä jos kerran puolessa vuodessa haluttaa sexiä. Joten nauttikaa ihmeessä sexistä nyt nuorena.
- myppe
...on neljä pientä lasta, 6v,5v,3v,ja parin kuukauden ikäinen vauva. eli hyvin tiedän tunteen kun ei yhteistä aikaa enää ole. meillä lapset laitetaan illalla nukkumaan, ja sitten hellitään olohuoneessa, eihän se talon ainoa paikka se makuuhuone ole jossa voi rakastella. :) meillä kyllä ihan lasten nähdenkin, annetaan suukkoja ja halitaan. tekee lapsillekkin ihan hyvää nähdä että äiti ja isi tykkää toisistaan. lisäksi muistetaan toisiamme aina välillä jollain kivoilla pikku jutuilla, lahjoilla, ja sillä erittäin tärkeällä omalla ajalla.
Näin meillä toiminut ainakin loistavasti.
tsemppiä!!!! - Vastuuta teoistan !!
Taidatte olla lapsia vielä itsekkin.
Ettekö tiedä että VANHEMPIEN KUULUUKIN HOITAA LAPSENSA, ei niitä yhteiskunta ole nainu maailmaan vaan sinä itse.
Luulitteko lapsia vaan leikkikaluiksi, pikku mollamaijjoiksi jotka voi heittää sivuun kun alkaa leikki tympiä ?
Seuraavaksi tieten vaaditte yhteiskuntaa, isovanhempia, sukulaisia, tuttavia hoitaan TEIDÄN VELVOLLISUUKSIA !!
KASVAKAA JO AIKUISIKSI TEINIAIVOISET !!!- 14 + 19
Jo on uusavuttomuus huipussaan! Kysellään netissä neuvoja miten omilta lapsilta voisi saada omaa aikaa parisuhteelle? Haloo??????????????????????????????????????????????????????????????
Hoitakaa itse lapsenne aikuisiksi ensin; sen jälkeen on omaa aikaa. Sitten voitte kyllä aika pian alkaa odotteleen koska teille tuodaan lapsenlapset hoitoon, että nuoripari saa omaa aikaa.... :-D
Kenenkään muun (isovanhempien, sukulaisten, naapureiden, ystävien jne.) velvollisuus ole hoitaa teidän lapsianne! Jos joku lapsianne joskus hoitaa, sen on sen ihmisen oma tahto ja hän katsoo milloin siihen on aikaa. Järjestäkää menonne ja tekemisenne lasten ehdoilla, kun lapset ovat vielä pieniä (ei-aikuisia). Voittehan toki ehdottaa tuttavapariskunnille lastenvaihtovkonloppuja, jolloin te saatta vastavuoroisesti viedä lapsenne kaverille, jonka lapsia olette itse hoitaneet vkl tai milloin vain.
Järjen käyttö ei ole kiellettyä... - voi hyvän tähäre
14 + 19 kirjoitti:
Jo on uusavuttomuus huipussaan! Kysellään netissä neuvoja miten omilta lapsilta voisi saada omaa aikaa parisuhteelle? Haloo??????????????????????????????????????????????????????????????
Hoitakaa itse lapsenne aikuisiksi ensin; sen jälkeen on omaa aikaa. Sitten voitte kyllä aika pian alkaa odotteleen koska teille tuodaan lapsenlapset hoitoon, että nuoripari saa omaa aikaa.... :-D
Kenenkään muun (isovanhempien, sukulaisten, naapureiden, ystävien jne.) velvollisuus ole hoitaa teidän lapsianne! Jos joku lapsianne joskus hoitaa, sen on sen ihmisen oma tahto ja hän katsoo milloin siihen on aikaa. Järjestäkää menonne ja tekemisenne lasten ehdoilla, kun lapset ovat vielä pieniä (ei-aikuisia). Voittehan toki ehdottaa tuttavapariskunnille lastenvaihtovkonloppuja, jolloin te saatta vastavuoroisesti viedä lapsenne kaverille, jonka lapsia olette itse hoitaneet vkl tai milloin vain.
Järjen käyttö ei ole kiellettyä...Teille: vastuuta teoistaan ja Äitiiiiii: olette kyllä typeriä ja vailla elämänkokemusta. Jotenkin vahingonilo on ilkkumisenne päätavoite.
Mikään vanhemmuus ei edellytä uhrautuvuutta, mikään vanhemmuus ei edellytä myöskään itsensä ja suhteensa unohtamista vanhemmuuden lomassa. Ja mikä naurun aihe on, jos kysyy netistä neuvoa? Täältähän löytää moninaisemman kirjon kuin soittamalla sukulaisilleen ja ystävilleen. Kuten hoksaatte, myös ilkeilyn kirjoon täällä törmää, mutta siitä huolimatta. Lukekaa vastauskista vihjeitä, mikä vika niissä on vaikka ne eivät olekaan livessä vastattuja?
Ja...ettäkkö se lapsensa hoitamisen jälkeen vasta menoksi? Joopa joo. Eikö se ole osa kasvua, että lapset oppivat olemaan myös kotona jonkun muun hoidettavana? Ihan totta, isä ja äitikin ovat yksilöitä:)
- niinpä...
miksi ihmeessä sitä sexiä korostaa jos kaikki muuten on ok...ilman sitäkin elää...ihan uskomatonta jos minä saisin suhteessa jossa rakastettaisiin, en kaipaisi yhtään sexiä...se on todella pinnallista touhua...jos on lapsia silloin vain ja ainoastaan heidän etu ajaa edelle ei sexi...valitettavasti...ja jos miehesi sanoo rakastavansa sinua ilman sexiä se on jo jotakin taivaallista miehet ei osaa sanoa sellaista...ottaisin miehesi heti itselleni jos ei tarvitse olla sänkytouhuissa koko aikaa kuin kanit...:) et todellakaan osaa arvostaa miestäsi...
- Mies ja parisuhde
>>> miksi ihmeessä sitä sexiä korostaa jos kaikki muuten on ok...ilman sitäkin elää...ihan uskomatonta jos minä saisin suhteessa jossa rakastettaisiin, en kaipaisi yhtään sexiä...se on todella pinnallista touhua..
.................
Seksi kuuluu parisuhteeseen, mutta se ei ole se pääpointti koko jutussa. Luottamus, uskollisuus ja toisesta välittäminen päivittäisessä elämässä ovat tärkeitä. Pienet sanat, hyväily, halailut tekevät parisuhteesta mielekkään ja nautittavan. Yhteistä aikaa pitää olla, muutoin parisuhde ei ainakaan syvenny... tiedän sen kokemuksesta.
Nyt 30 vuoden avioliittovuoden jälkeen voin sanoa, että parisuhde on ihanaa (olen rakastunut uudelleen). Seksi toimii ja meillä on kivaa, kumpikin nauttii siitä (ihan oikeesti). Seksi on silloin pinnallista jos siitä tekee suoritteen tai asennoituu siihen negatiivisesti (voi olla huonoja kokemuksia jnk kanssa jne). Päivittäisiä haasteita kyllä riittää, mutta niitähän on joka tapauksessa joikaisella.
Ei muuta kuin pitäkää toisianne hyvinä, rakastelkaa ja nauttikaa. Elämä on vain kerran elettävänä.
- sanoa!
Pienimmät lapsenne ovat ilmeisestikin molemmat jo yli vuoden ikäisiä, eli ovat jo siinä iässä että voivat aivan hyvin nukkua omassa sängyssä ja ERI huoneessa. Meidän, nyt 3vuotias, lapsi sai oman huoneen jo 1,5 vuoden iässä ja siihenkin asti nukkunut omassa sängyssä vaikkakin samassa huoneessa. Ajatus voi tuntua julmalta mutta se läheisyys minkä voi jakaa miehensä kanssa ilman että lapsi on välissä, on korvaamatonta. Emme mekään harrasta mieheni kanssa seksiä kun lapset on kotona mutta se että saa iltaisin käpertyä nukkumaan toisen kainaloon on melkeinpä yhtä ihanaa. Suosittelen tuota että vieroitatte lapsen omaan sänkyynsä nukkumaan, niin ainakin läheisyyttä alkaa olemaan enemmän. Ja lapset reippaasti hoitoon veljesi luokse silloin tällöin jos ovat vaimonsa kanssa valmiita ottamaan. Teini-ikäiselläkin lapsella on taatusti kavereita jonka luokse voi mennä yökylään jne. Kyllä se siitä vaikka hankalalta tuntuukin.
- jo
Meillä meni eroksi, yritin saada avopuolisoani vielä yrittämään, mutta hän ei suostu. 10 vuotta oltu yhdessä ja viimeisten 3:n vuoden aikana elämä ollut todella kiirusta talon ja lapsen kanssa. Keskustelimme asioista aikaisemmin ja molemmat olivat samaa mieltä siitä, että emme ole yrittäneetkään panostaa omaan suhteeseemme, vaan kaiken lapsen hyvinvoinnille ja arjen pyörittämiselle. Koskaan emme ole käyneet missään, poislukien mummolat. Luulin ja ymmärsin, että olisimme voineet yrittää tehdä enemmän asioita yhdessä
Olimme häät jo sopinu, kaikki valmisteltuna. Hetkeä ennen häitä minua ei enää rakastettukkaan, eikä haluttukkaan, kaikki särjettiin, lapseltamme viedään yhteinen koti. Avokki päästänyt toisen henkilön meidän väliin. Enää en jaksa yrittää, panostan vain lapseeni ja yhteisiin hetkiin hänen kanssaan. Olen yrittänyt parhaani olla hyvä isä ja puoliso, mutta en tajunnut miten hoitaa suhdetta kunnolla. Olen todella pettynyt, ettei minua päästetty yhdessä yrittämään parantaa tilannetta, hän vain aivotteli kaiken itse, kuin minulla ei olisi ollut mitään vaikutusta suhteemme laatuun... - luupää
jo kirjoitti:
Meillä meni eroksi, yritin saada avopuolisoani vielä yrittämään, mutta hän ei suostu. 10 vuotta oltu yhdessä ja viimeisten 3:n vuoden aikana elämä ollut todella kiirusta talon ja lapsen kanssa. Keskustelimme asioista aikaisemmin ja molemmat olivat samaa mieltä siitä, että emme ole yrittäneetkään panostaa omaan suhteeseemme, vaan kaiken lapsen hyvinvoinnille ja arjen pyörittämiselle. Koskaan emme ole käyneet missään, poislukien mummolat. Luulin ja ymmärsin, että olisimme voineet yrittää tehdä enemmän asioita yhdessä
Olimme häät jo sopinu, kaikki valmisteltuna. Hetkeä ennen häitä minua ei enää rakastettukkaan, eikä haluttukkaan, kaikki särjettiin, lapseltamme viedään yhteinen koti. Avokki päästänyt toisen henkilön meidän väliin. Enää en jaksa yrittää, panostan vain lapseeni ja yhteisiin hetkiin hänen kanssaan. Olen yrittänyt parhaani olla hyvä isä ja puoliso, mutta en tajunnut miten hoitaa suhdetta kunnolla. Olen todella pettynyt, ettei minua päästetty yhdessä yrittämään parantaa tilannetta, hän vain aivotteli kaiken itse, kuin minulla ei olisi ollut mitään vaikutusta suhteemme laatuun...mentiin nukkumaan suunnilleen auringon laskiessa tai talvella hieman myöhemmin. Kuka sitä nyt yhtä soittoa nukkuisi pitkiä öitä, joskus pikkutunneilla herättiin olemaan kahdenkesken, tupa täynnä mukuloita.
- maakarikkaakkari
No nyt kun olet ahdistustasi purkanut tänne ottanet seur. askeleen eli alat järjestää sitä yhteistä aikaa. Sinustahan se on kiinni oletko vielä vuodenkin päästä samassa tilanteessa vai kenties jo eronnut...
Mukulat omiin sänkyihinsä käsittämätöntä ettei tuollainen pikkujuttu onnistu, vahvana pitää olla jonkin aikaa toki vieroitusaika otettava huomioon ainakin pienimmän kohdalla.
Jotta jaksaa lapsien kanssa on oltava terveesti itsekäs, kaikki kuitenkin koituu jokaisen parhaaksi. Oy Perhe Ab on yksikkö jonka eteen on tehtävä ja kannattaa tehdä töitä.
Tsemppiä !- Mies 41
Kun parisuhteeseen panostetaan pienillä rakkauden teoilla, suhde voi hyvin, kun vanhemmat hymyilevät loistavin silmin ja se säteilee onnea koko perheeseen. Lapset voivat hyvin. Kotona jos tunnekylmää ja hymyttömät vanhemmat, lapset alkavat oireilla se on saletti.
Ei paeta töihin, saunailtoihin ja muihin menoihin, yksinmenoihin liikaa. Laiminlyöty puoliso kun saa huomiota parisuhteen ulkopuolelta saattaa A-luokan puolisot olla menettämässä pelin, kun toinen saa sitä mistä on jäänyt kotona paitsi. On puolison väärinkäyttöä jättää puoliso oman onnensa nojaan. Yhdessä se onni rakennetaan.
Sohvalle rakkaan kainaloon ja hellää otetta askareiden äärellä. Miehet perskeles pidellään niitä naisia ja annetaan niille parasta, niin alkaa rakkauden liekki loimottaan molemmin puolin. - katkera muija
Mies 41 kirjoitti:
Kun parisuhteeseen panostetaan pienillä rakkauden teoilla, suhde voi hyvin, kun vanhemmat hymyilevät loistavin silmin ja se säteilee onnea koko perheeseen. Lapset voivat hyvin. Kotona jos tunnekylmää ja hymyttömät vanhemmat, lapset alkavat oireilla se on saletti.
Ei paeta töihin, saunailtoihin ja muihin menoihin, yksinmenoihin liikaa. Laiminlyöty puoliso kun saa huomiota parisuhteen ulkopuolelta saattaa A-luokan puolisot olla menettämässä pelin, kun toinen saa sitä mistä on jäänyt kotona paitsi. On puolison väärinkäyttöä jättää puoliso oman onnensa nojaan. Yhdessä se onni rakennetaan.
Sohvalle rakkaan kainaloon ja hellää otetta askareiden äärellä. Miehet perskeles pidellään niitä naisia ja annetaan niille parasta, niin alkaa rakkauden liekki loimottaan molemmin puolin.ei ymmärrä, jos hän ei halua ymmärtää. Hänelle tuollainen elämä riittää, sinulle taas ei. Jos toinen ei halua järjestää yhteistä aikaa, niin hän ei sitä myöskään järjestä. Miestä valittaessa on otettava huomioon, mitä asioita hän arvostaa ja on otettava myös huomioon se, millainen se sosiaalinen ympäristö on eli onko niitä lastenhoitajia lähellä vai ei. Joku sanoikin tuosta MLL:n toiminnasta ja se on toki hyvä apu. Sinuna katselisin jo muita miehiä ja ehkä löydät sellaisen, joka arvostaa sitä yhteistä aikaa yhtä paljon kuin perheen keskeistä aikaa.
- Pllö
Mies 41 kirjoitti:
Kun parisuhteeseen panostetaan pienillä rakkauden teoilla, suhde voi hyvin, kun vanhemmat hymyilevät loistavin silmin ja se säteilee onnea koko perheeseen. Lapset voivat hyvin. Kotona jos tunnekylmää ja hymyttömät vanhemmat, lapset alkavat oireilla se on saletti.
Ei paeta töihin, saunailtoihin ja muihin menoihin, yksinmenoihin liikaa. Laiminlyöty puoliso kun saa huomiota parisuhteen ulkopuolelta saattaa A-luokan puolisot olla menettämässä pelin, kun toinen saa sitä mistä on jäänyt kotona paitsi. On puolison väärinkäyttöä jättää puoliso oman onnensa nojaan. Yhdessä se onni rakennetaan.
Sohvalle rakkaan kainaloon ja hellää otetta askareiden äärellä. Miehet perskeles pidellään niitä naisia ja annetaan niille parasta, niin alkaa rakkauden liekki loimottaan molemmin puolin.Se kai suuri ongelma parisuhteen kanssa on.
Jos toisella on halua ja toisella ei, niin helposti palaa pohjaan.
Yhteinen aika kotona...jos se ei riitä sinulle, niin välttämättä taas kumppanilla ei riitä voimat
järjestää aikaa tai laittaa itseään likoon.
Monille, minulle ainakin, riittää kotonakin vietetty aika. (Ulkoilu,kokkaaminen,pelaaminen yms)
Lapset ovat siinä mukana ja ei.
Tavallista perhe-elämää vain.
Toisinaan voi lähteä ulos, mutta se ei pidä olla itse tarkoitus.
Kahdenkeskinen aika on ihan sama, missä sitä käyttää.
Jos rakastaa.
- Maire -76
Suosittelen teille lämpimästi avioliittoleiriä, esim. Helsingin NMKY:n järjestämää (muitakin järjestäjiä on, mutta NMKYllä Suomessa pisin kokemus). Leireistä ja viikonlopputapahtumista on ollut meille (4 lasta 7 vuoden sisällä) apua oman itsemme ja parisuhteemme kiemuroiden sumplimiseen. Leirit (mm. Helsingissä, Pieksämäellä, Hartolassa) ovat omakustannushintaisia ja niissä on järjestetty lastenhoito/lapsille omaa ohjelmaa koko leirin ajaksi. Sillä aikaa aikuiset pohtivat ohjatusti omaa elämäänsä ja parisuhdettaan pätevien vetäjien johdolla. Tavoitteena on ongelmien ennaltaehkäisy ja perheiden tukeminen. Ohjelmassa on myös kahdenkeskistä aikaa ja seksielämä senkun paranee kun parisuhteen henkisen puolen ongelmat on ratkottu. Lisätietoja saat osoitteesta www.parempiavioliitto.fi.
- hieronta korvaa?
meillä lapset vain ovat 2 ja 0,5v.väsymysten javalvomisten takia yhteistä aikaa on yritettävä pitää 3 kertaaviikossa joista ksm 1 ilta onnistuu. vkl voi joskus päikkärien aikaa lykästää vaikka nuorempi oiskin herreillä. nimittäin kun hommiin taisinne päin illalla ruvetaan, nuorempi herää varmasti jakunsyöttö väsyttää jamuutenkin väsy siihempä nekaatuukin. lisäksii isompi alkanutheräileen pienemmän huutoihin joilloin joskus yöllä on kuin paraskin kuoro. enää eivät nuku yhtaikaa päivälläkään.eli kyllä 1-2 viikos naidahan mutta onhan se vähän vrt 5 kertoihin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuvat! Dannyyn liitetty Helmi Loukasmäki, 22, on puhjennut naisena kukkaan - Some sekoaa: "Sä..."
Ooo, kaunis aikuinen nainen Helmistä on kasvanut siinä yli 80-vuotiaan Dannyn rinnalla! Katso uudet kuvat: https://ww675331- 573565
Suodatinpussin kastelemalla saa parempaa kahvia
Kokeilin niksiä ja kyllä tämä kahvi on parempaa nyt. Ei lainkaan maistu paperiselta. Huljuttelee hanan alla suppiloa pap1502651Tidätkö nainen
että suoraan sanottuna v.tut.aa että pääsit näin lähelle minua. Ei olisi oikeasti aikaa tähän mutta silti aina välillä o1052136Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.891822Onkohan sinulla kaikki hyvin?
Nyt vähän sellainen outo tunne tuli. Sinun asiasi niin ei minulle toki tarvitse kertoa. Kunhan mietin...381277Oho! Arja Koriseva paljastaa TTK:n ekasta suorasta lähetyksestä: "On vähän ärsyttävä yhtälö!"
Upea Arja Koriseva! Tsemppiä haasteelliseen tilanteeseen! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-arja-koriseva-211269En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois961228Huikeeta, mahtavaa, ihan mielettömän upeeta
Me ostettiin talo Espanjasta. Tosin saadaan käyttää sitä vain muutama viikko vuodessa kun on monta muutakin ostajaa! M1951202- 1731136