Ostoin itselleni joululahjaksi tallentavan digiboksin, 159 euroa, pari vuotta sitten maksoi yli neljäsataa. Nykyään en mitään katso suorana, kaikki tallennuksina, 4-6 tuntia päivässä tulee telkkaria katsottua. Ilmaista hupia, lupaa en ole ikinä maksanut enkä aio maksaakaan. Jos fatta ei tulevaa yle-veroa maksa niin menkööt ulosottoon, siellä on paljon muutakin, ei tunnut missään.
Netti on ilmainen, nyt kirjaston koneella, aamupäivällä kaksi tuntia, illalla tunti. Säästää parikymppiä kuussa, koneetkin on aina kunnossa. Helsingissä Kallion kirjasto on sunnuntaisinkin auki, samoin kirjasto kymppi.
Kirjastossa tulee luettua Hesari, ilapäivälehdet, avut, seurat, suomen kuvalehdet jne. Kirjoja lainaan, niitä tulee kanssa tosi paljon luettua. Kun vielä kunnosta pitää joka päivä huolta, puntit kotona ja kuntopyörä niin aika meinaa loppua kesken, miten työssäkäyvät ehtii kaikkea tehdä? Ainiin ja joka toinen viikonloppu penskat tulee käymään, kiirettä pitää.
Välillä pitää päästä kaljalle, siihen onneksi rahaa riittää kun muut harrastukset ovat halpoja. Ei tässä työtä kaipaa, nytkin ajankäyttö tekee tiukkaa, työ pilaisi kaiken.
Netti on ilmainen, nyt kirjaston koneella, aamupäivällä kaksi tuntia, illalla tunti. Säästää parikymppiä kuussa, koneetkin on aina kunnossa. Helsingissä Kallion kirjasto on sunnuntaisinkin auki, samoin kirjasto kymppi.
Kirjastossa tulee luettua Hesari, ilapäivälehdet, avut, seurat, suomen kuvalehdet jne. Kirjoja lainaan, niitä tulee kanssa tosi paljon luettua. Kun vielä kunnosta pitää joka päivä huolta, puntit kotona ja kuntopyörä niin aika meinaa loppua kesken, miten työssäkäyvät ehtii kaikkea tehdä? Ainiin ja joka toinen viikonloppu penskat tulee käymään, kiirettä pitää.
Välillä pitää päästä kaljalle, siihen onneksi rahaa riittää kun muut harrastukset ovat halpoja. Ei tässä työtä kaipaa, nytkin ajankäyttö tekee tiukkaa, työ pilaisi kaiken.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Hieno elämä sinulla. Normaalit ihmiset eivät vain ymmärrä kuinka hienoa on olla työtön ja köyhä. Pitävät toista vain luuserina ja elättinä. Loiseksikin haukkuvat. Eivät vain ymmärrä.
Silloin kun sinä lähdet töihin minä vasta heräilen, saa aamulla nukkua pitkään. Kerro ihmeessä mitä kaikkea kivaa sinä niillä palkkarahoilla saat, ehkä tulen kateelliseksi ja lähden töihin! Tai sitten en.
Kuten olen aiemminkin täällä maininnut, minä tykkään työstäni. Se antaa mukavasti lisäsisältöä elämään. Ja sillä palkalla voi maksella vähän kalliimpiakin harrastuksia, jotka todellakin antavat sisältöä. Ja mikä kaikkein tärkeintä. Palkkaa nauttivat voivat vastata "kyllä" lapsilleen, kun he löytävät oman intohimonsa hieman kalliimmasta harrasteesta. Siinä alkaa köyhältä isukilta itku pääsemään, kun kerta toisensa jälkeen on pakko sanoa "ei" omalle lapselleen ja katsella sitä lapsen itkua.
Niin joo ja älä huoli, pian alkaa sinullekin paskatyöt maittamaan, kun ei valtiolla enää riitä rahat korotella tukia inflaation mukaan, vaan itse asiassa alkaa pelkkäleikkausten sarja. Kun ei rahat riitä enää edes näkkileipään, niin ei tarvitse pitkistä aamu-unista puhua, kun unta saanut alunperinkään nälkaisella vatsalla.
Aamulla on mukava nousta, töissä on ihanaa, päivät pitkät siellä vain nauretaan? Kalliit harrastukset antavat sisältöä elämään, tämähän käy mielenkiintoiseksi, mitäköhän ne sellaiset harrastukset ovat? Mitä nämä lasten kalliit harrastukset ovat, poolo? Eipä ole minun lapset itkeneet, kohta tosin jo aikuisia.
Uneksi sinä vain, ei meikäläisen mihinkään paskatöihin tarvitse mennä, mamut niihin laitetaan.
Alat hiljalleen jo säälittää minua. Niin pahasti tuntuu kalikka kalahtaneen :)
"Kerro kuinka hauskaa Aamulla on mukava nousta"
Luonollisesti aina on huonompia aamuja, mutta onneksi on käytännössä täysin vapaat työajat, niin heikompana aamuna voi sitten hiljentää herätyskellon ja jatkaa unia. On mukava tehdä työt silloin, kun motivaatio on huipussaan.
"päivät pitkät siellä vain nauretaan"
Aika usein. Silloin, kun sattuu työpaikalla olemaan. Vapaiden työaikojen lisäksi nimittäin myös työpaikka on osaltaan vapaa. Niinpä asustelenkin ulkomailla aika paljon. Yleensä vakikodissa tietysti, mutta ajoittain sitä herää työpäivään vähän sieltä sun täältä. Mihin milloinkin on intoa ollut lähteä. Kunhan vaan nettiyhteys toimii. No joo, ajoittain on toki pakollisiakin matakkohteita työmatkojen nimissä. Mutta edellinenkin oli rantalomakohteessa järjestetty homma ja sopivasti taukoa keskipäivän aikaan, niin siinä ehti aina parhaaseen aikaan pari tuntia arskaa ottaa. Ja palkka juoksi.
Ja kuten olen aiemmin sanonut, itse perustyöni on vahvan kiinnostukseni kohde, joten 90 % työajastani nautin työstäni todella paljon.
" mitäköhän ne sellaiset harrastukset ovat? " Valitettavasti näköjään et osaa lukea. Mutta lisättäköön aiemmin mainittujen listaan esim. moottoripyörät. Kaikkea en viitsi täällä ruveta kuitenkaan paljastamaan. ;)
"Uneksi sinä vain, ei meikäläisen mihinkään paskatöihin tarvitse mennä, mamut niihin laitetaan."
Heh. jostain on sinunkin piakkoin elantosi revittävä, kun tukia leikataan vaan koko ajan. Meitsikin siirsi juuri sijoitukset toisaalle, ettei tarvitse enää korotettavia pääomaveroja suomen pummeille maksaa. Se on pohjaton kaivo, kunnes kaadettava loppuukin yht'äkkiä.
..että sinä kehut vain OMAA työpaikkaansi. Läheskään kaikilla ei asiat ole noin hyvin. Itse asiassa olet aika harvinaislaatuisessa tilanteessa. Minäkin teen pientä taiteellista työtä vähäsen, omilla työajoillani ja juuri sen verran kuin huvittaa - ei, en saa mitään apurahoja, vaan lähetän töitäni katsottavaksi ja hyväksytyistä kustantaja maksaa palkkion, ottaa siitä ennakonpidätyksen ensin. Mutta suurimmalla osalla työ on sitä 7,5-8 tuntia ylitöineen ja työpaikalla on oltava, vaikka ei olisi tekemistä. Sinä kehut omia olojasi, mutta sinulle on takuulla enemmän kateelisia nuo "orjat" kuin me vapaat, vähällä toimeen tulevat. Melkein huutosi kuuluu, mutta jutut eivät alun alken olleet tarkoitettu yksin sinulle, kuten näytät käsittävän. Puhupa vaikka tiukkaa työpäivää tekevän sairaanhoitajan tai pienipalkkaisen siivoojan puolesta...
täälläkin kun sulla.Mul on tosin netti kotona kun ei tartte maksaa mitään,sisältyy taloyhtiön asujaimistoon.Työttömien ruokalas käy syömäs(2e)ja pyörällä tulee samal ajeltua eli kunto kasvaa.Kaupungilla käy moikkailee tutut,kaverisuhteetkin on hyvässäkuosissa ku joutaa niitä haastattamaan=D Eli en kaipaa minäkään mihkää töihin itteesä kiusaamaan ja hermojansa menettämään.Mä oon ainaki huomannu et paljon rikkaampaa tää elämä näin,mä en oo sellane ahne joka rahassa kaiken laskee.... Kesää ootellessa,Tsemppiä!
kirjasstossa nettipalvelut toimia paremmin kun lähikirjastoni täällä espoossa. Tuossa viime alkukesänä minulla oli 6-7 viikkoa vapaata työpaikan vaihdoksen takia ja työläppäri jäi samantien pois kun sa´noin itseni irti. Kotiläppäri oli jo keväällä hajonnut. No ajattelin että kuntohan siitä paranee kun päivittäin kävelee kirjastolle lukemaan sähköpostini. Saisisinhan kuitenkin uuden koneen kohta. Kuinkas ollakkaan niin käyttöaika oli 1/2 tuntia kerrallaan ja taisi olla 2-3 kertaa päivässä. Vielä siten että piti olla tasan tai puolelta että sai sen 30 minuttia olla koneen ääressä. No ei mennyt kuin pari viikkoa kun hermostuin ja ostin semmoisen miniläppärin tilapäiskäyttöön.
"Netti on ilmainen, nyt kirjaston koneella, aamupäivällä kaksi tuntia, illalla tunti. Säästää parikymppiä kuussa, koneetkin on aina kunnossa. Helsingissä Kallion kirjasto on sunnuntaisinkin auki, samoin kirjasto kymppi."
Säästät enemmän. Valaistus sähkön tietokoneen koneen sähkön ja Wc paperin ja veden.
Lehdistä voi säästönä laskea kirkaasti 40€/kk.
Kuin työ jossa on helvetinmoinen kiire, tiuskivat, vittuilevat ja ainaista valitusta pitävät ihmiset. Palkka niin mitätön ettei sen takia kannata mielenterveyttään menettää. Ei niin fyysisesti raskas työkään ole niin paha kuin sekä fyysisesti että henkisesti raskas. Edellisestä työstä kesti yli vuoden jotta sai henkisen tasapainon taas raiteilleen. Kuntoileminenkin on kivempaa kun kukaan ei koko ajan ole vittuilemassa ja huohottamassa niskaan että tee nopeammin ja nopeammin. En yhtään ihmettele jos niin monille menee työssä mielenterveys ja on paljon masennusta.
Ilmaisia huveja harrastan. En tarvitse kuntosalikortteja, matkustelua, autoa, en kerää turhaa krääsää, en tee lapsia, en mene naimisiin ja silti tunnen olevani onnekas niin kauan kunnes terveys pysyy.
ei sitten kerry...kannattaisi ajatella vähän nenäänsä pidemmälle. Minusta on muvampi saada vajaa 1500 euroa nettona eläkettä, pitkä työhistoria takana (työkyv.eläke).
Eli mitenkäs sen eläkkeen kanssa sitten aikanaan?
" En tarvitse kuntosalikortteja, matkustelua, autoa, en kerää turhaa krääsää, en tee lapsia"
Ja kuolinvuoteella alat miettimään, että hetkinen. Olisinpa elänyt. Mitään en nähnyt television uusintojen lisäksi. Aina samat maisemat ja yksinäisyys. Ei ole lapsia soittamassa, eikä kokemuksia mistään.
Jaa,a. Itse haluan kyllä työtä, mutta olisinpa elänyt lauseeseen vähän . Olisinpa tehnyt 16-tuntisia työpäiviä ja shoppaillut kallista tavaraa, jota en ehdi käyttää.
"Ei ole lapsia soittamassa", onko kaikilla niilläkään, jotka ovat vanhempia useammille lapsille? Ei ole.
Kokemuksia mistään? Kumpiko on mielekkäämpi kokemus, kävellä rauhallisesti luonnossa, mikä ei maksa mitään ja kuunnella lintujen laulua vai kuunella sättiviä asiakkaita puhelimessa?
Itse en olisi edes huolissani eläkkeestä, sillä meidän suvussa harva elää kovin vanhaksi. Yrittäjä-äitinikin teki älyttömästi töitä 24/7 ja lopulta kaatui lattialle kun yritys oli voimissaan, vietiin sairaalaan ja sairaalasta matka vei mustaan autoon. Perinnöksi sain veroja talosta, jossa isäni asuu. Mitäpä muistoja äitilläkään oli?
Pinnallisten ihmiste on vaikea tajuta, että joidenkin elämänarvoa ei ole hankkia taloa täyteen tavaraa.
Minä en koe elämiseksi "nyt mulle ja kaikki heti" ja että on koettava kaikki mahdollinen mitä joku kaveri tai naapuri kokeilee :))) Ihan tyhmäksikö minua kuvittelet? Minähän juuri elän enkä elä elämääni valittaen ja stressissä ruikuttaen. En ole yksineläjä mutta nautin yksinolosta joka avartaa paljon enemmän kuin se jos on liuta ympärillä kakaroita jolloin ihminen ei todellisuudessaan koskaan opi näkemään omaa nokkaansa pidemmälle eikä varsinkaan kuulemaan kun kuulo on mennyt kakaroiden kirkunnasta turtaksi.
Säälin ihmisiä jotka eivä omaa napaansa pidemmälle, ei koskaan tutkiskele itseään ei mitään mitä ympärillä tapahtuu vaan ainoastaan on suuri omahyväisyys jota pitä koko ajan ruokkia. Jos on rauha sielussa jo ennen kauan kuolinvuodetta niin mitä hätää on? Samoihin maisemiin ei kyllästy jos ne kauniita ovat, sellaisia maisemia ei koskaan kyllästy katselemaan. Silloin kun nauttii kauniista maisemista ei puhelinta tarvitse. Älykäs ihminen ei ole puhelimen pirinästä riippuvainen vaan ennemmin se on häiritsevä tekijä. Ja mitkä kokemukset ne ihmisen älykkyyttä lisäävät, kerro se? Jos ihminen aina vaan suorittaa ja suorittaa ja saa suoritusten kautta jotain tyydytystä niin kehittääkö se älykkyyttä?
Valitsen sen luonnossa kävelemisen joka on ihan ilmaista ennemmin kuin saatanallisen stressin. En ole itsekkään huolissani eläkkeestä sillä ainahan voi vaikka varastella jos nälkä tulee ;) Samoin vanhempani yrittäjiä ja kouluun piti mennä vaikka pää kainalossa sairaana kun kotona ei ollut ketään muuta kuin omaisuutta piti rohmuta kaksin käsin että rikastusi. Vanhempien piti päästä porvareiksi ja lapsille saada kalliit harrastukset mutta kotona ei ollut koskaan ketään, ei jääkaapissa mitään, muutakuin kalliit huonekalut joita piti saada naapureille näyttääkseen. Kaikki ulkoinen piti näyttää vauraalta mutta koko perhe sisältä täyttä paskaa ja ilmaa. Kotioloista ei saanut puhua kenellekkään. Aina toitotettiin ettei omaa pesää saanut liata, se oli vanhempien motto.
Aluksi itsekkin tein kahta työtäkin saadakseni kaiken krääsän mutta huomasin nopeasti ettei se tuo tyydytystä. Huomasin nopeasti kuinka merkkiastiostoja keräilevä muori joka raatoi työssä loppuun asti saadakseen ihan kaiken lapsilleen ja lapsenlapsilleen oli onnettomimmista onnettomin ihminen joka purki katkeruuttaan kaikkiin ulkopuolisiin. Mies oli pidetty väkisin jä käynyt useasti vieraissa mutta muori vain jaksoi työssä puurtaa ja kerätä omaisuutta. Kaikki oli kulissia vain rahan takia eikä kukaan lapsista saanut erota ettei muorille tule katastroofia.
Mitähän kukin miettii kuolinvuoteellan? Tuskin mitään. Tuo kuolinvuode mietelmä on ihan naurettava ajatuskin. Sen on täytynyt keksiä erittäin pelokas ihminen joka tekee kaiken muiden perässä ettei varmasti tarvitse omia ajatuksiaan kokea edes kuolinvuoteellaan :D
Sinä olet oikeasti älykäs. Jos eräät kävisivät luonnossa, huomaisivat että sitä ruokaa saa sieltäkin :). Sitä voi myydäkin, jos yli oman tarpeen kerään ja määrän ja nopeutensa voi täysin valita itse. Marjat ja sienet on hyviä. Ongellakin saa käydä suht. vapaasti kun ei virtapaikkohin ja yksityisalueille tai lohikalastuspaikkoihin mene.
Joillekin on itseisarvo saada mahdollisimman kallista, harrastaa kalliisti yms. Minä en edes tiedä yhtään kallista harrastusta, mikä kauheasti kiinnostaisi. Mikään ei voita luontoa!
"Tuo kuolinvuode mietelmä on ihan naurettava ajatuskin."
Reppanat ei ymmärrä yhtään laajemmassa kontekstissa tällaisia lausuntoja. Yksinkertaistetaan nyt siis, että luonnollisesti puhe oli laajemmin vanhuusajan mietelmistä, jotka alkavat helposti siinä keski-iän kriisin aikaan. Siinä vaiheessa sitten alkaa miettimään, että mitähän sitä tuli elämällään tehtyä ja kun ei ole kerran tehnyt yhtään mitään, niin alkaa siinä ketutuskäyrä iskemään.
"Valitsen sen luonnossa kävelemisen joka on ihan ilmaista ennemmin kuin saatanallisen stressin"
Lol, mikä estää palkkatyöläiseltä tämän? Itsekin reenailen useampana päivänä viikossa luonnossa lenkkipoluilla. Olen metsästellyt ja retkeillyt jne. Mukavaahan tuo on, mutta kylä sitä muutakin sisältöä elämäänsä kaipaa.
"Sen on täytynyt keksiä erittäin pelokas ihminen joka tekee kaiken muiden perässä ettei varmasti tarvitse omia ajatuksiaan kokea edes kuolinvuoteellaan :D "
Lol. Jos jotain kommenttia minut tuntevilta minusta saa, on se, etten tee mitään muiden perässä, vaan tasa oman pääni mukaan. Siinäpä onkin sitten tullut kokeiltua kaikenlaista, josta nautin. On lentolupakirjaa ja sukellusvermettä. On harasteltu monenmoista liikuntaa jne. Ja mikä tärkeintä, on loistava perhe- ja ystäväpiiri, jonka kanssa on mukava harrastella näitä ja nautiskella ilman että tarttee ressata omista, tai kavereiden talousasioista. Voi olla rehellisesti oma ittensä kukin, eikä tartte esittää pinnallista velkaelvistä. Sen, minkä haluaa, voi hankkia ja sen, mitä ei halua, voi jättää hankkimatta :)
Ihan vain sen takia että joku odottaa kuolemaasi perintöjen takia :) Montako haaskalintua odottaa oman kuolin vuoteesi äärellä että vedät viimeisen henkäyksesi jotta pääsevät tuhlaamaan pulloilla keräämääsi omaisuuttasi? Mitä ihmeen kokemuksia ne rahan anheet sukulaisesi muka tuovat jotka vain utelevat kuinka kauan kitkuttelet vielä hengissä. Eikös ne kaikki vain rahaa kyttää ja toivo että kupsahdat nopeesti jotta pääsevät omaisuuteesi kiinni. Jos kuvittelet niiden välittävän itsestäsi suuren persoonallisuuden tähden (mitä itsellesi olet elämäsi varrellasi kuvitellut) niin erehdyt. Haudallasi käydään kuseksimassa ja sanotaan kuinka vittumainen, saita ja pihi yksilö tuokin oli ja oli helpotus kun kuoli.
Eikö aina samat maisemat ja yksinäisyyskin ole parempi vaihtoehto kun rahan ahneet sukulaiset? Joitain vituttaa se kun kaikki ihmiset eivät tee samoja virheitä kuin he itse. Katua voi aina mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Toiset nauttivat erilaisista asioista kuin toiset. Minä haluaisin töitä paremman toimeentulon vuoksi, mutta olen hyväksynyt sen, etten niitä saa. Lentämistä kuitenkin pelkään ja samoin luonnon vettä paitsi silloin kun itse olen rannalla, onpa noissa harrastukissa porukkaa kuollutkin. Jotkut eivät tarvitse kalliita harrastuksia ollakseen onnellinen. Minun rakkain harrastus on marjastus, viivyn metsässä usein koko päivänkin, eikä maksa mitään, päinvastoin, siitä saa rahaakin.
Sinä olet niin pinnallinen, ettet edes itse tajua olevasi pinnallinen. Toisia ei brassailuharrastukset kiinnosta. Toisia ei kiinnosta ne edes silloin, vaikka varaakin olisi. Minä ymmärsin äitini äkillisen kuoleman jälkeen, että elämä voi loppua milloin tahansa, etukäteen sitä on turha murehtia. Ymmärsin sen uudelleen, kun hirvi meni tien yli viime sunnuntaina 20 metrin päästä, mutta ehti mennä ja kuski ehti vähän jarruttaa.
Vapaaehtoistyössä olen mukana, siitä saan hyvän olon. Teen myös vapaaehtoistyötä kotona samalla kun katson telkkaria. Neulon tarvitseville, itse en tarvitse niin paljon kuin olisi aikaa tehdä. Lankoja on varastossa 20 kiloa, niitä ostelen aina silloin kun on töitä.
Kiinnostaisi muuten tietää, että mitä sinä teet köyhien palstalla? "mielenkiinnosta" -vastaukseen olen aika kyllästynyt. Tulit brassailemaan tavaroillasi, etkä kestä sitä, että joku on onnellinen vähälläkin rahalla. Joku sinulla kuitenkin mättää, oletko harkinnut psykiatrialla käyntiä?
Puolison suvun puolella yhdellä ihmisellä on katkennut kaikki välit sukulaisiin vanhempien kuoltua,kun perinnöistä tuli niin kova riita. Aika tavallista tämä näkyy olevan. Aika tavallista näkyy olevan sekin, että "perheensä surmannut oli tavallinen työssäkäyvä", "he olivat kaikinpuolin kunnollisia ihmisiä"..itse olisin jo huolissani siitä, että rahamiehet tai -naiset tulevat köyhien palstalle "mielenkiinnosta" muka, eiköhän tosiasiallinen syy ole se, että sisimmässään he ovat hyvin onnettomia. En minäkään oikeasti ole köyhä, vatsa on täysi ja jalassa lämpimät omakutomat sukat.
Saattaisit tulla metsästyskivääri vastaan jos oikein ärsyttää... kun kaikkea harrastat ja oikein trambo olet niin varmasti rehvastelet saavutuksillasi. Kaikenlaista kokeilleilta ihmisiltä puuttuu oma tahto. Muiden perässä pitää ihan kaikkea kokeilla ollakseen suosittu, tiedän!
Juuri tuo sinun pakonomainen pyrkiminen osoittaa jo jotain henkistä kypsymättömyyttä kun pitää kaikkea kokeilla. Mistä ne kicsit sitten oiken tulee jos kaikkea voi kokeilla eikä mistää löydä tyydytystä? Tasapainoisen ihmisen ei tarvitse kaikkea kokeilla vaan tietää itselleen sopivan liikuntamuodon hyvin äkkiä kuten minäkin nautin luonnossa rauhallisesta liikunnasta eniten eikä se maksa mitään.
Ehkä sinä mietit kuolinvuoteellasi tuliko mitään tähdellistä edes tehtyä vaan ihan turhaa hommaa jota ei kukaan arvosta jos olet jotain arvostusta hakemassa. Itse haluan kuolla niin ettei tarvitsisi liikaa kokemuksia kokea ja koke vielä tätä yhteiskunnan mädännäisyyttä ja ihmsten inhimillisyyden menetystä. On se kamalaa taistelua tulevilla sukupolvilla jäädä tänne paskan rypemään.
Työssäkäyvän nettotulot kuussa laskevat kymmeniä prosentteja kun hän jää eläkkeelle, meikäläisellä ei euroakaan!
Ei tässä nyt sentään vielä olla kuolinvuoteella, kerro sinä mitä kaikkea ihmeellistä olet nähnyt ja tehnyt?
Minua ei kiinnosta, mihin vastaukseen sin'ä olet kyllästnyt. Vastaus lienee, että "mielenkiinnosta". Tykkään lueskella erilaisia keskustelupalstoja jonkin verran. Paino sanalla "erilaisia". Tämä on yksi niistä.
Jaa, että pinnallinen? :) No se on sinun kuvasi. Kukaan minut tunteva ei ole koskaan vihjannutkaan siihen suuntaan.
"etkä kestä sitä, että joku on onnellinen vähälläkin rahalla"
Olen ollut itsekin varsin onnellinen vähillä rahoilla. Ei siinä mitään pahaa ole. Sanottakon kuitenkin, etten pidä suomalaisista pummeista, jotka valittavat ilmaisen rahansa "vähyyttä" ja suomalaista "köyhyyttä", viakka suomessa ei kukaan ole köyhyyttä nähnytkään. Laiskojen reppanoiden touhua ja koska olen itsekin sitä touhua joutunut aikani kustantamaan, on jo aika, että lama pistää piakkoin reppanat hankkimaan oman elantonsa.
Minulle luonto on harrastus ja vuodenaikojen vaihtumisen seuraaminen ihan katselemalla. En vaihtaisi tätä harrastusta mihinkään muuhun. Jos satun näkemään oravan lenkkipolullani tuijottavani minua niin olen onnesta mykkyrällä ja harmittelen ettei ole pähkinöitä mukana.
Mikään kallis luontoa saastuttava harrastus ei minua miellytä. Olen harrastanut luontopolkuja kävelyä mutta sekin meni hiihtoladuiksi ja en siksi sinne pääse moneen kuukauteen. Hiihtämisestä en pidä enkä mistään nopeesta liikunnasta jossa ei näe edes ympärilleen jos täytyy hiki päässä suorittaa.
Luonto on parasta terapiaa ihmiselle jos se ei ole pakonomaista harrastamista ihan vain trendi muodin mukaan kun kaikkihan porvarit sitä tekee. Minunkin vanhemmat hakivat sukset portin pieleen ihan vain sen takia että porvarit sitä harrastavat. Minä inhoan hiihtämistä enkä koskaan ole omistanut pakko lapsuuden jälkeen suksia. Tasan tarkkaan sain kakarana hiihtää hikilankuilla ihan tarpeeksi enkä aio sitä sitä enään aikuisiässä harjoittaa.
Toisin sanoen tulit itsetuntoasi kohottamaan, se on aika yleistä. Yleensä eri keskustelupalstoilla roikkuvat yksinäiset ihmiset tuntitolkulla.
Minähän en muuten nosta mitään yhteiskunnan tukia, en tainnu tässä keskustelussa mainita asiaa maininneeksi aiemmin. Itse kyllä, toisin kuin aloittaja, nousen aina aikaisin, sillä aikainen lintu tyhjät pullot nappaa. Ne vähän haisee toisinaan, mutta muuten on aamulenkkeily parasta mietä tiedän. Marja-aikaan niihin ei ehdikään. Minä olen töissä aina kun niitä on ja käyn välillä noita joutavia koulutuksia, saavatpahan kouluttajat rahansa ja minä olen helppo oppilas, kun en ole koskaan pois, olen raitis yms.
Ystävät on usein puheissaan lojaaleja toisiaan kohtaan. Mutta tuntuu olevan yleisempää hyvätuloisten keskuudessa, kun esimerkiksi sairaus kohtaa, niin ystävät katoavat. Heiltä kuulee usein kommentteja nyt ne "aidot ystävät nähtiin" ja valituksia siitä, että ystävät ovat kaikonneet. Minun ystäväni löytyvät luonnosta, nautin lintujen laulusta eivätkä ne välitä mitä on.
..koulutusten ajalta nostan tuen, koska tunnen, että olen jotain ansainnut siitä, että annan osaamattomien kouluttajien tienata, reppanat kun eivät ehkä oikeita töitä osaisikaan tehdä.
Teen minä välillä nytkin pikkuhommia, joista tulee muutama kymppi ihan laillista veronalaista tuloa, mutta ilman kiirettä ja vien tai lähetän työni silloin kun ne ovat valmiit ja palkkio tulee sitten kun työ tehty.
Niin ja lisään vielä, että minä nautin aikaisesta ylösnoususta. Pimeä on nukkumista varten.
Kirjastossa saa lukea ilmaiseksi, kuunnella musiikkia. Minun harrastukseni eivät varmaan muuttuisi mitenkään jos saisin kokopäivätyön, vain vähenisivät vähäsen. Mutta en ole ottanut elämäntehtäväkseni hankkia mammonaa ja tavaraa.
Piti vielä aiemmin kirjoittaa, että minä taidan kuitenkin ajatella tulevia sukupolvia enemmän kuin sinä. Minun elämänätapani saastuttaa ja kuluttaa luonnonvaroja huomattavasti vähemmän.
Kyllä täällä nyt niin puolustellaan omaa köyhää elämää. Ryhdistäytykää jo ja mars mars töitä hakemaan. Kyllä ne tuet täälläkin muuttuu USAn tyyliin, esim. puoli vuotta korvauksia ja jos et sinä aikana onnistu saamaan töitä, olet koditon ja rahaton. Kantsii edes vähän ajatella tulevaisuutta, töihin tai oikeaan koulutukseen (tökärin kurssit turhaa).
Kannattaisi lukea ennen kuin kommentoi. Olen kirjoittanut, etten nosta tukia ja että haen töitä, mutta en ota stressiä siitä, että niitä ei ole. Maapallo ei kestä sitä kulutuksen määrää, mikä täällä nyt on menossa varsinkin kun halpamaissa elintaso nousee räjähdysmäisesti. Elämäni ei ole köyhää. Minulla on koulutustakin enemmän kuin keskivertokansalaisella.
Siis kannattaisi lukea koko viestiketju läpi. Selvästikin osa teistä ärsyyntyy siitä, että joku voi elää ihan onnellisena vähemmälläkin. Töitä on ollut toistaiseksi juuri sen verran marjan ja pullojen keruun lisänä, että tukitarvetta ei ole ollut. Kun vielä elän todella vähällä, en edes tarvitse enempää. Tietty täällä pohjoisessa, missä marja- ja sienimetsiin pääsee nopeastikin polkupyörällä, on helpompaa elää kuin ruuhkaisessa etelä-suomessa.
Minä kyllä pidän hiihtämisestäkin: olen ihastunut umpihankihiihtoon, tosin sinne en uskalla yksin lähteä, kun ei ole maamerkkejä kuten kesällä. Myös kevätjäällä on kiva hiihtää ihan rauhassa. Lumikengät kyllä voisin ostaa, pitääpäkin seuraavan kesän marjatienestejä säästää vähän siihen eli sen verran voisi harrastukseen tuhlata.
Jenkkien suurkaupunkien slummeja ei muuten voi oikein verrata pohjois-suomalaiseen luontoon. Täällä pysyy hengissä aika vähällä. Vaatteita osaan tehdä itse ja kirpparilta saa aika halvalla, joten lämpimänäkin pysyy. Kovimmat pakkaset voi hengailla kirjaston lukusalissa, käydä kaupoilla vaikkei ostakaan mitään ja aina jokin katto löytyy jostain.
Olekin usein miettinyt teitä Pohjoisen asukkeja, jotka siellä onnellisina elelette. Mutta kuinkahan kauan tämä systeemi pyörii näin? Osa ihmisistä on nytpäättänyt jääräpäisesti jäädä Pohjoiseen, "kun siellä on niin mukavaa, ja marjametsäänkin pääsee polkupyörällä". Osa ihmisistä taas on tästä mukavuudesta joutunut luopumaan ja muuttanut Etelään töitten perässä, ja mitä saakaan huomata: nyt Etelään muutaneet joutuukin elättämään myös tämän Pohjoiseen jääneen porukan!
Ei tämä varmaan kovin kauaa näin voi mennä. Kohta otetaan äänioikeus pois Pohjoisen eläteiltä! Se määrää, kuka maksaa.
Voisitkop perustella, millä tavalla etelään muuttaneet elättävät esim. minut, kun en tukia nosta? Itse en alunperin ole pohjoisesta, enkä uskonut juttuja saavitolkulla poimittavista marjoista, ennen kuin sen itse näin. Täällä todellakin voi hyvinä kesinä poimia päivässä kymmeniä kiloja marjoja. Elinkustannukset etelässä ovat käsittääkseni aika korkeat, ja kaikki pitää ostaa kaupasta. Te luette itsepintaisesti viestejäni niinkuin haluatte, ettekä niinkuin kirjoitan. Olen kirjoittanut, että välillä on töitä, välillä ei ja että teen pikkuhommia välillä, joista saa rahaa sen verran, että toimeen tulee kun ei paljon käytä. Missä kohtaa tulee se, että joku muu minut elättäisi? Sossussa en ole eläissäni käynyt, en edes tiedä missä se on.
Etelässä on omat työttömänsä ja tiedän useitakin sellaisia, jotka ovat alunperin työn perässä lähteneitä. He ovat sangen onnettomia siellä.
Asuinkustannukseni ovat vähäiset, sillä ei ole velkaa ja asunto on oma. Olen minä näet töitä tehnyt enemmäkin joskus! Alle 150 euroa kuussa menee.
Olis kiva kuulla ne perustelut, miksi joku kokee elättävänsä minua vaikken tukia nosta. Oikeus luultavasti olisi johonkin, mutta en tarvitse.
Samoin olis kiva kuulla tuota omaa työpaikkaansa ja harrastuksia kehuneelta tyypiltä, että onko kaikilla työssäkäyvillä todella noin. sitä jos tässä saa vaikka toimistotöitä 1700 euroa/kk tai siivousta 1200 euroa/kk, minkä eräs täkälainen firma kuulemma maksaa, niin sitä voi lähteä hankkimaan lentolupakirjaa tms= Tuskin.
Jatkan vielä yksinpuheluani, kun tuo tyyppi mietti kuolinvuodetta, ettei ole saanut mitään aikaan. Itse olin aikoinaan vakitöissä konttorissa, tein toimistotöitä. Eipä tuosta ole jäänyt mitään näkyvää eikä paljon muistoja, asiakkastakin jää mieleen ne pahimmat; konttorissa saa kuunnella huutoa milloin mistäkin, vaikka asia ei olisi omassa hallinnassa mitenkään. Pari kivaa asiakasta on kyllä jäänyt mieleen, mutta ei noista kummoisiksi kuolinvuodemuistoiksi ole.