Vaikka maailma menisi helvettiin.
Alan Cohenilla oli helmikuun uutiskirjeessään kiehtova artikkeli miehestä, joka oli ollut vankilassa 35 vuotta tuomittuna raiskauksesta väärin perustein.
James Bain vapautettiin 9.12.2009 vankilasta, jonne hän oli joutunut rikoksesta, mitä hän ei ollut tehnyt. Kun häneltä kysyttiin epäreilusta kohtelustaan, Bain vastasi yksinkertaisesti: "En ole vihainen. Minulla on Jumala."
Tässä on se, mitä Alan sanoi Bainin yksinkertaisesta, mutta voimallista vastauksesta: "Tuollaisen toteamuksen tekemiseen, johon harvat ihmiset kykenisivät hänen tilanteessaan, vaaditaan mies, jolla on suuri luottamus ja syvä sisäinen rauha. Bain kieltäytyi sortumasta katkeruuteen."
Monta vuotta sitten yksi uutiskirjeemme lukija kysyi päällikkö Josefilta verisestä ja traagisesta vuoden 1877 Nez Percen sodasta.
Tuossa sodassa USA:n armeija ajoi Joosefin ja hänen kansansa epäreilusti pois heidän esi-isiensä mailta Wallowa-laaksosta, mikä on nyt Oregon. Monet heimosta - myös naisia ja lapsia sekä päällikkö Josefin rakas veli, päällikkö Ollicot - kuolivat tuossa verilöylyssä.
Tässä on lukijan kommentteja: "Voisitko kysyä päällikkö Josefilta, miten hän löysi rauhan ajatuksissaan, sen jälkeen kun USA:n armeija/valtio oli tehnyt vakavasti väärin hänelle ja hänen kansalleen? Kysyn, koska toisten tehtyä vääryyttä minulle kamppailen sen kanssa, että päästäisin irti vihasta ja jatkaisin keskittymistä loppuelämäni iloihin ja haasteisiin."
Tässä on päällikkö Josefin vastaus noihin kommentteihin.
Päällikkö Josef
Ensinnäkin tehdään tämä selväksi: kukaan ei ole koskaan "tehnyt väärin" teille. Jokainen suhde, jokainen olosuhde, mitä olette koskaan kokeneet tässä tai missään toisessa elämässä, on puhtaasti kanssaluomista, silloin kun siihen sisältyy toisia.
Te kaikki "juonittelitte" sielutasolla ilmentääksenne kaiken, mitä olette kokeneet tai koette suhteissanne. Eikä sillä ole merkitystä, mitä nuo suhteet ovat - ystäviä, vihollisia, perheitä, rakastajia, liiketuttavia, satunnaisia tapaamisia jne.
Kaikki suhteet ovat yhteisluomuksia. Tämä merkitsee sitä, että jokainen osallistuja - on kyse sitten kahdesta tai 20:stä tai 2000:sta - on tasavertaisesti vastuussa tuon suhteen ilmentämisestä.
Tiedämme, että tämä on kova pala purtavaksi useimmille ihmisille. Mutta niin se vain on.
Miten siis voitte koskaan sanoa jonkun tehneen teille vääryyttä, jos te ja hän olette suhteenne tasavertaisia luojia?
Mutta tämä ei ole varsinainen pointti tässä. Miksi? Koska kaikki tämä on menneisyyttänne. Tuolla menneisyydellä ei ole mitään voimaa teihin. Tietysti ellette tuo sitä nykyisyyteenne vatvomalla sitä ja oloanne tässä prosessissa tosi kurjaksi.
Kuulkaa tämä: kaikki voimanne on läsnä olevassa hetkessä. Kaikki voimanne!
Niinpä teidän kuuluu keskittyä siihen, mitä haluatte, mikä tuo teille iloa.
Tuovatko menneisyyden muistot teille iloa? Jos tuovat, hienoa! Jos eivät, unohtakaa ne! Niistä ei ole teille mitään hyötyä.
Kaikki voimanne on läsnä olevassa hetkessä. Sitä mihin keskitytte tässä hetkessä, luotte tuleviin läsnä oleviin hetkiinne.
Jos menneisyyden ajatteleminen tuo teille iloa, hienoa! Jos keskittyminen menneisyyteen tuo teille surua, se ei ole kovin hienoa.
Mutta muistakaa tämä: mitä tahansa ajattelette menneisyydestä, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta, ajattelette sitä NYT, tässä läsnä olevassa hetkessä. Ja taas kerran, siinä on kaikki voimanne.
Valitkaa siis vain iloa. Keskittykää vain iloon. Silloin luotte itsellenne paratiisin maan päälle. Eikä sillä ole merkitystä, vaikka koko muu maailma olisi menossa helvettiin.
Avaimena on keskittyä siihen, mitä haluatte. Keskittykää iloon, mitä haluatte kokea elämässänne. Ja tehkää se nyt! Silloin maailmankaikkeus tuo teille lisää kaikkea, mitä haluatte.
Syntymäoikeutenne on ilo. Vaatikaa se! Vaatikaa voimanne!
Alan Cohenilla oli helmikuun uutiskirjeessään kiehtova artikkeli miehestä, joka oli ollut vankilassa 35 vuotta tuomittuna raiskauksesta väärin perustein.
James Bain vapautettiin 9.12.2009 vankilasta, jonne hän oli joutunut rikoksesta, mitä hän ei ollut tehnyt. Kun häneltä kysyttiin epäreilusta kohtelustaan, Bain vastasi yksinkertaisesti: "En ole vihainen. Minulla on Jumala."
Tässä on se, mitä Alan sanoi Bainin yksinkertaisesta, mutta voimallista vastauksesta: "Tuollaisen toteamuksen tekemiseen, johon harvat ihmiset kykenisivät hänen tilanteessaan, vaaditaan mies, jolla on suuri luottamus ja syvä sisäinen rauha. Bain kieltäytyi sortumasta katkeruuteen."
Monta vuotta sitten yksi uutiskirjeemme lukija kysyi päällikkö Josefilta verisestä ja traagisesta vuoden 1877 Nez Percen sodasta.
Tuossa sodassa USA:n armeija ajoi Joosefin ja hänen kansansa epäreilusti pois heidän esi-isiensä mailta Wallowa-laaksosta, mikä on nyt Oregon. Monet heimosta - myös naisia ja lapsia sekä päällikkö Josefin rakas veli, päällikkö Ollicot - kuolivat tuossa verilöylyssä.
Tässä on lukijan kommentteja: "Voisitko kysyä päällikkö Josefilta, miten hän löysi rauhan ajatuksissaan, sen jälkeen kun USA:n armeija/valtio oli tehnyt vakavasti väärin hänelle ja hänen kansalleen? Kysyn, koska toisten tehtyä vääryyttä minulle kamppailen sen kanssa, että päästäisin irti vihasta ja jatkaisin keskittymistä loppuelämäni iloihin ja haasteisiin."
Tässä on päällikkö Josefin vastaus noihin kommentteihin.
Päällikkö Josef
Ensinnäkin tehdään tämä selväksi: kukaan ei ole koskaan "tehnyt väärin" teille. Jokainen suhde, jokainen olosuhde, mitä olette koskaan kokeneet tässä tai missään toisessa elämässä, on puhtaasti kanssaluomista, silloin kun siihen sisältyy toisia.
Te kaikki "juonittelitte" sielutasolla ilmentääksenne kaiken, mitä olette kokeneet tai koette suhteissanne. Eikä sillä ole merkitystä, mitä nuo suhteet ovat - ystäviä, vihollisia, perheitä, rakastajia, liiketuttavia, satunnaisia tapaamisia jne.
Kaikki suhteet ovat yhteisluomuksia. Tämä merkitsee sitä, että jokainen osallistuja - on kyse sitten kahdesta tai 20:stä tai 2000:sta - on tasavertaisesti vastuussa tuon suhteen ilmentämisestä.
Tiedämme, että tämä on kova pala purtavaksi useimmille ihmisille. Mutta niin se vain on.
Miten siis voitte koskaan sanoa jonkun tehneen teille vääryyttä, jos te ja hän olette suhteenne tasavertaisia luojia?
Mutta tämä ei ole varsinainen pointti tässä. Miksi? Koska kaikki tämä on menneisyyttänne. Tuolla menneisyydellä ei ole mitään voimaa teihin. Tietysti ellette tuo sitä nykyisyyteenne vatvomalla sitä ja oloanne tässä prosessissa tosi kurjaksi.
Kuulkaa tämä: kaikki voimanne on läsnä olevassa hetkessä. Kaikki voimanne!
Niinpä teidän kuuluu keskittyä siihen, mitä haluatte, mikä tuo teille iloa.
Tuovatko menneisyyden muistot teille iloa? Jos tuovat, hienoa! Jos eivät, unohtakaa ne! Niistä ei ole teille mitään hyötyä.
Kaikki voimanne on läsnä olevassa hetkessä. Sitä mihin keskitytte tässä hetkessä, luotte tuleviin läsnä oleviin hetkiinne.
Jos menneisyyden ajatteleminen tuo teille iloa, hienoa! Jos keskittyminen menneisyyteen tuo teille surua, se ei ole kovin hienoa.
Mutta muistakaa tämä: mitä tahansa ajattelette menneisyydestä, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta, ajattelette sitä NYT, tässä läsnä olevassa hetkessä. Ja taas kerran, siinä on kaikki voimanne.
Valitkaa siis vain iloa. Keskittykää vain iloon. Silloin luotte itsellenne paratiisin maan päälle. Eikä sillä ole merkitystä, vaikka koko muu maailma olisi menossa helvettiin.
Avaimena on keskittyä siihen, mitä haluatte. Keskittykää iloon, mitä haluatte kokea elämässänne. Ja tehkää se nyt! Silloin maailmankaikkeus tuo teille lisää kaikkea, mitä haluatte.
Syntymäoikeutenne on ilo. Vaatikaa se! Vaatikaa voimanne!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.