"xxxxxxxx ei ole tunnustanut tulleensa uskoon, kun sitä on häneltä kysytty. Tässä asiassa Raamattu on ehdoton. Usko ja uskoontulo pitää tunnustaa ja siitä kertoa, kun kysytään."
- Jukka Finland
Onko tosiaan näin, että helluntailaiset vaativat julkista tunnustusta uskoontulosta? Luulisi, että tuo on henkilökohtainen asia, joka ei kuulu muille.
- Jukka Finland
Onko tosiaan näin, että helluntailaiset vaativat julkista tunnustusta uskoontulosta? Luulisi, että tuo on henkilökohtainen asia, joka ei kuulu muille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tietenkin uskoontulo on henkilökohtainen asia. Kun ihminen tulee uskoon, niin ei ole vaikea todistaa siitä silloin kun sitä kysytään. Jos taas kokemus on kokematta, niin eipä siitä voi kertoillakaan! Ei se ole vaatimista, jos pyytää toista todistamaan uskostaan ja siitä milloin se tapahtui, kyllä siitä pystyy todistamaan silloin kun kokemus on omakohtainen! Itse olen tullut uskoon 20.10.1967 klo 23.30 yöllä. Sanoin vain Jeesukselle, että tule Herra Jeesus minun elämääni. Silloin koin uudestisyntymisen ja sain ilon Herrassani! 13.4.19068 kävin kasteella. Menin vapaehtoisesti omin jaloin kastealtaaseen noudattaen näin Jeesuksen antamaa esimerkkiä. Samoihin aikoihin täytyin Pyhällä Hengellä. siitä minulle jäi lahjana Tiedon Sanat, joita käytän silloin kun Herralla on jolle kulle asiaa. Sisältöä en itse tiedä mitä sanon, ennen kuin sanat tulevat kauttani toiselle. Kokemukseni ei tee minusta yhtään parempaa ja pyhempää kuin kukaan muukaan, mutta haluan vaeltaa Hwerrani yhteydessä ja mennä sinne minne minut milloinkin johdatetaan! Tämä on siunattu tie. En vaihtaisi sitä mihinkään muuhun!
Kyllä, ei, en tiedä olisi ollut vielä täydellisempi vastaus.
Miksi minä olisin valehdellut sanomalla "en tiedä", koska hyvin tiedän, että hellarit odottavat uskon tunnustamista sanoin! Se ei ole uskovalle mitenkään vaikeaa. Nykysuuntaus taas on ei, sillä moonesti jäsenyyteen pääsee ihan vaan menemällä pyytämään sitä. Minulla on monia tuttuja jotka ovat näin tehneet, eikä taatusti he ole kokeneet uudestisyntymistä. Siksi vastasin myöskin ei!
Kyllä-vastaus ainakin ennen vanhaan 20-30-40- 50-60-70-luvulla. Ihminen joka tuli uskoon täytyi mennä seurakunnan eteen ja kertoa ja todistaa siellä uskostaan.
Mutta on myös tapauksia, (varsinkin nykyisin) kun ihmiset vaihtavat paikkakuntaa, niin ei sitä välttämättä enää vaadita uudella paikkakunnalla. Eli kysymykseesi ei ole ehdotonta KYLLÄ vastausta. He eivät vaadi enää, mutta aikaisemmin kun helluntaiherätys oli tuore ja uusi, niin sitä vaadittiin.
Helluntailaisuus vetoaa tässä Raamatun sanaan - suun tunnuksella on sinun uskosi tunnustettava- tai jotain tuohon tapaan.
tämä palstahan ei ole seurakunta, eikä voi seurakuntaan verrata. Tokihan olisi suotavaa, että uskovaiset tunnustaisivat täällä uskostaan ja todistaisivat siitä.
Olisi ainakin jotakin mielenkiintoista luettavaa :)
Siltikin vaikka se olisi ihan tavallisen naapurinmiehen, -tytön, -naisen tai -pojan tarina. Tosijuttuja on mukava lukea.
ainoastaan siitä, että tunnustaa uskonsa kun kysytään, tai kun kasteenjälkeen siunataan seurakuntaan, silloin yleensä todistetaan uskostaan seurakunnan edessä.
* On kyse myös siitä, että tunnustaa Jeesuksen ihmisten edessä.
* "< Joka ei tunnusta minun Jumalan ja ihmisten edessä, en minäkään tunnusta häntä Isäni ja enkeleiden edessä.>"
* On tilanteita uskovan elämässä, joko tunnustaa Jeesusken Kristuksen, tai sitten ei, siksi on hyvä todistaa Jeesuskesta aina ,ja varsinkin jos kysytään, silloin jos kieltää, ollaan vaarallisella alueella.
* J.Edgard on kieltäjä, samoin Pe.ku. He kieltävt Jeesuksen avoimesti, samoin Jumalan, vaikka yksi ja sama asia, jos kieltää Isän, kieltää myös Pojan. Niinpä Jeesuskaan ei tunnusta heitä Isän eikä enkelien edessä. Siksi olisi jo aika alkaa etsimään Herran kasvoja, jos vaikka vielä hapuilemalla Hänet löytäisivät?