Kuka vanhurskauttaa

vl:ät uskovat toisin.

Samalla lailla se on Weha, että ihminen ei vanhurskauta vaan anteeksiantamus, joka on sidottu sanaan. "ettei Jumala tahdo toimia meidän ihmistan kanssa mutoin kuin ulkonaisen sanasa ja sakramenttien kanssa". Schmalkalden, tuntuuko tutulle Weha? Vertaa myös Jumalan sana vedessä, Jumalan sana ja leipä ja viini.

etsivä-xx kirjoitti:

Samalla lailla se on Weha, että ihminen ei vanhurskauta vaan anteeksiantamus, joka on sidottu sanaan. "ettei Jumala tahdo toimia meidän ihmistan kanssa mutoin kuin ulkonaisen sanasa ja sakramenttien kanssa". Schmalkalden, tuntuuko tutulle Weha? Vertaa myös Jumalan sana vedessä, Jumalan sana ja leipä ja viini.

Lue lisää

kaste ketään vanhurskauta, vaan uskon kautta omistaa pelastuksen:

Luther toteaa Schmalkaldenin opinkohdissa selvästi, että silloinkaan ei tulla uskoon itse kasteen voimasta, vaan sitä edeltävän suullisen sanan voimasta:

"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. - - Myös ne, jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/s/kolmas.html

Luther toteaa Ison katekismuksen 3. uskonkappaleen selityksessä selvästi, että kristikunnassa eli seurakunnassa eli pienessä pyhien yhteisössä kaikki on syntien anteeksiantamusta.

"Minä uskon, että maan päällä on pieni pyhä joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta. - - Pyhä Henki pysyy viimeiseen päivään asti pyhässä seurakunnassa eli kristikunnassa. Sen välityksellä hän vetää meidät yhteyteensä. - - Me elämme näet kristikunnassa, missä kaikki on syntien anteeksiantamusta, missä Jumala antaa anteeksi meille ja me annamme anteeksi toinen toisillemme, kannamme ja autamme toisiamme. Mutta kristikunnan ulkopuolella, missä ei ole evankeliumia, ei ole myöskään anteeksiantamusta."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/Uskontunnustus.html#33

"Älä anna tässä asiassa johtaa itseäsi harhaan tuolla farisealaisella lörpötyksellä, jolla muutamat pettävät itseään, että ihminen nimittäin muka voisi antaa anteeksi syntejä, vaikkei hän kuitenkaan voi antaa armoa enempää kuin Pyhää Henkeäkään. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tavalla anna syntejä anteeksi, kuin suullisella sanalla, kuten hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantoa sanasta, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai, niin kuin he sanovat, sisällistä anteeksiantoa."
(Lutherin valitut teokset III: Avaimista, s. 442, WSOY, 1959.)

weha kirjoitti:

kaste ketään vanhurskauta, vaan uskon kautta omistaa pelastuksen:

Luther toteaa Schmalkaldenin opinkohdissa selvästi, että silloinkaan ei tulla uskoon itse kasteen voimasta, vaan sitä edeltävän suullisen sanan voimasta:

"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. - - Myös ne, jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/s/kolmas.html

Luther toteaa Ison katekismuksen 3. uskonkappaleen selityksessä selvästi, että kristikunnassa eli seurakunnassa eli pienessä pyhien yhteisössä kaikki on syntien anteeksiantamusta.

"Minä uskon, että maan päällä on pieni pyhä joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta. - - Pyhä Henki pysyy viimeiseen päivään asti pyhässä seurakunnassa eli kristikunnassa. Sen välityksellä hän vetää meidät yhteyteensä. - - Me elämme näet kristikunnassa, missä kaikki on syntien anteeksiantamusta, missä Jumala antaa anteeksi meille ja me annamme anteeksi toinen toisillemme, kannamme ja autamme toisiamme. Mutta kristikunnan ulkopuolella, missä ei ole evankeliumia, ei ole myöskään anteeksiantamusta."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/Uskontunnustus.html#33

"Älä anna tässä asiassa johtaa itseäsi harhaan tuolla farisealaisella lörpötyksellä, jolla muutamat pettävät itseään, että ihminen nimittäin muka voisi antaa anteeksi syntejä, vaikkei hän kuitenkaan voi antaa armoa enempää kuin Pyhää Henkeäkään. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tavalla anna syntejä anteeksi, kuin suullisella sanalla, kuten hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantoa sanasta, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai, niin kuin he sanovat, sisällistä anteeksiantoa."
(Lutherin valitut teokset III: Avaimista, s. 442, WSOY, 1959.)

Lue lisää

On siis opetettu, että Jeesus antoi omilleen vallan antaa syntejä anteeksi. Jos Jeesus antoi vallan omilleen antaa syntejä anteeksi, tätä valtaa ei tietenkään ole eriseurasella, joita on käsketty hengellisessä mielessä karttaa.
Joh.20:21. Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät."

22. Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki.
23. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi."

selventäen lainaten: Jumalan vanhurskaus siis siirtyy uskosta, uskoon, josta myös vanhurskas on elävä. vrt.(Room.1:17).

Olen toki myös sillä kannalla, että Raamatussa on vain yksi oikea usko ja oppi. Pyhä Henki opettaa vain yhdellä tavalla tänäänkin.

Jos on. ns. luterilaisia lukijoita, uteliaisuuttani kysyn, minne jätätte Isonkatekismuksen kolmannen uskonkohdan?

"Pyhällä Hengellä on näet ensiksi maailmassa erikoinen seurakunta. Tämä on se äiti, joka synnyttää ja kantaa jokaisen kristityn Jumalan sanalla. Tätä sanaa hän ilmoittaa ja harjoittaa ja hän valaisee ja sytyttää sydämet, niin että sen käsittävät; omistavat ja siinä riippuvat ja siinä pysyvät.

Ellei näet saarnata Kristuksesta, ei ole ensinkään Pyhää Henkeä perustamassa, kutsumassa ja kokoamassa kristillistä seurakuntaa, jonka avutta kukaan ei voi tulla Herran Kristuksen luo"

weha kirjoitti:

On siis opetettu, että Jeesus antoi omilleen vallan antaa syntejä anteeksi. Jos Jeesus antoi vallan omilleen antaa syntejä anteeksi, tätä valtaa ei tietenkään ole eriseurasella, joita on käsketty hengellisessä mielessä karttaa.
Joh.20:21. Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät."

22. Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki.
23. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi."

selventäen lainaten: Jumalan vanhurskaus siis siirtyy uskosta, uskoon, josta myös vanhurskas on elävä. vrt.(Room.1:17).

Olen toki myös sillä kannalla, että Raamatussa on vain yksi oikea usko ja oppi. Pyhä Henki opettaa vain yhdellä tavalla tänäänkin.

Jos on. ns. luterilaisia lukijoita, uteliaisuuttani kysyn, minne jätätte Isonkatekismuksen kolmannen uskonkohdan?

"Pyhällä Hengellä on näet ensiksi maailmassa erikoinen seurakunta. Tämä on se äiti, joka synnyttää ja kantaa jokaisen kristityn Jumalan sanalla. Tätä sanaa hän ilmoittaa ja harjoittaa ja hän valaisee ja sytyttää sydämet, niin että sen käsittävät; omistavat ja siinä riippuvat ja siinä pysyvät.

Ellei näet saarnata Kristuksesta, ei ole ensinkään Pyhää Henkeä perustamassa, kutsumassa ja kokoamassa kristillistä seurakuntaa, jonka avutta kukaan ei voi tulla Herran Kristuksen luo"

Lue lisää

oman kirjoituksen sanoin: "Älä anna tässä asiassa johtaa itseäsi harhaan tuolla farisealaisella lörpötyksellä, jolla muutamat pettävät itseään, että ihminen nimittäin muka voisi antaa anteeksi syntejä, vaikkei hän kuitenkaan voi antaa armoa enempää kuin Pyhää Henkeäkään."

weha kirjoitti:

kaste ketään vanhurskauta, vaan uskon kautta omistaa pelastuksen:

Luther toteaa Schmalkaldenin opinkohdissa selvästi, että silloinkaan ei tulla uskoon itse kasteen voimasta, vaan sitä edeltävän suullisen sanan voimasta:

"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. - - Myös ne, jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/s/kolmas.html

Luther toteaa Ison katekismuksen 3. uskonkappaleen selityksessä selvästi, että kristikunnassa eli seurakunnassa eli pienessä pyhien yhteisössä kaikki on syntien anteeksiantamusta.

"Minä uskon, että maan päällä on pieni pyhä joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta. - - Pyhä Henki pysyy viimeiseen päivään asti pyhässä seurakunnassa eli kristikunnassa. Sen välityksellä hän vetää meidät yhteyteensä. - - Me elämme näet kristikunnassa, missä kaikki on syntien anteeksiantamusta, missä Jumala antaa anteeksi meille ja me annamme anteeksi toinen toisillemme, kannamme ja autamme toisiamme. Mutta kristikunnan ulkopuolella, missä ei ole evankeliumia, ei ole myöskään anteeksiantamusta."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/Uskontunnustus.html#33

"Älä anna tässä asiassa johtaa itseäsi harhaan tuolla farisealaisella lörpötyksellä, jolla muutamat pettävät itseään, että ihminen nimittäin muka voisi antaa anteeksi syntejä, vaikkei hän kuitenkaan voi antaa armoa enempää kuin Pyhää Henkeäkään. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tavalla anna syntejä anteeksi, kuin suullisella sanalla, kuten hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantoa sanasta, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai, niin kuin he sanovat, sisällistä anteeksiantoa."
(Lutherin valitut teokset III: Avaimista, s. 442, WSOY, 1959.)

Lue lisää

"Älä anna tässä asiassa johtaa itseäsi harhaan tuolla farisealaisella lörpötyksellä, jolla muutamat pettävät itseään, että ihminen nimittäin muka voisi antaa anteeksi syntejä, vaikkei hän kuitenkaan voi antaa armoa enempää kuin Pyhää Henkeäkään. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tavalla anna syntejä anteeksi, KUIN SUULLISELLA SANALLA, KUTEN HÄN ON MÄÄRÄNNYT MEILLE IHMISILLE. ELLET ETSI ANTEEKSIANTOA SANASTA, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai, niin kuin he sanovat, sisällistä anteeksiantoa."

Tähän asti lienemme samaa mieltä asiasta. SANASTA.

etsivä-xx kirjoitti:

"Älä anna tässä asiassa johtaa itseäsi harhaan tuolla farisealaisella lörpötyksellä, jolla muutamat pettävät itseään, että ihminen nimittäin muka voisi antaa anteeksi syntejä, vaikkei hän kuitenkaan voi antaa armoa enempää kuin Pyhää Henkeäkään. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tavalla anna syntejä anteeksi, KUIN SUULLISELLA SANALLA, KUTEN HÄN ON MÄÄRÄNNYT MEILLE IHMISILLE. ELLET ETSI ANTEEKSIANTOA SANASTA, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai, niin kuin he sanovat, sisällistä anteeksiantoa."

Tähän asti lienemme samaa mieltä asiasta. SANASTA.

Lue lisää

sanasta, sillä se sana on kaikin puolin vastaanottamisen arvoista, että Kristus on kuollut minun syntieni ja sairauksieni puolesta, oli se sana sitten kirjoitettuna suoraan Raamatusta tai jonkun minulle ääneen Raamatusta luettuna. Muistetaan, että Raamattu on myös suullista sanaa.

weha kirjoitti:

kaste ketään vanhurskauta, vaan uskon kautta omistaa pelastuksen:

Luther toteaa Schmalkaldenin opinkohdissa selvästi, että silloinkaan ei tulla uskoon itse kasteen voimasta, vaan sitä edeltävän suullisen sanan voimasta:

"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. - - Myös ne, jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/s/kolmas.html

Luther toteaa Ison katekismuksen 3. uskonkappaleen selityksessä selvästi, että kristikunnassa eli seurakunnassa eli pienessä pyhien yhteisössä kaikki on syntien anteeksiantamusta.

"Minä uskon, että maan päällä on pieni pyhä joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta. - - Pyhä Henki pysyy viimeiseen päivään asti pyhässä seurakunnassa eli kristikunnassa. Sen välityksellä hän vetää meidät yhteyteensä. - - Me elämme näet kristikunnassa, missä kaikki on syntien anteeksiantamusta, missä Jumala antaa anteeksi meille ja me annamme anteeksi toinen toisillemme, kannamme ja autamme toisiamme. Mutta kristikunnan ulkopuolella, missä ei ole evankeliumia, ei ole myöskään anteeksiantamusta."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/Uskontunnustus.html#33

"Älä anna tässä asiassa johtaa itseäsi harhaan tuolla farisealaisella lörpötyksellä, jolla muutamat pettävät itseään, että ihminen nimittäin muka voisi antaa anteeksi syntejä, vaikkei hän kuitenkaan voi antaa armoa enempää kuin Pyhää Henkeäkään. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tavalla anna syntejä anteeksi, kuin suullisella sanalla, kuten hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantoa sanasta, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai, niin kuin he sanovat, sisällistä anteeksiantoa."
(Lutherin valitut teokset III: Avaimista, s. 442, WSOY, 1959.)

Lue lisää

Enhän minä sitä kasteesta tarkoitakaan, vaan sitä että SANA on ollellinen osa sitä. Lapsen kastamisesta on opillinen ero luterilaisen kirkkommen yleisimmän käsityksen ja vanhoillislestadiolaisen näkemyksen välillä. Sitä en nyt tässä käsittele vaan totean että näin on.

etsivä-xx kirjoitti:

Enhän minä sitä kasteesta tarkoitakaan, vaan sitä että SANA on ollellinen osa sitä. Lapsen kastamisesta on opillinen ero luterilaisen kirkkommen yleisimmän käsityksen ja vanhoillislestadiolaisen näkemyksen välillä. Sitä en nyt tässä käsittele vaan totean että näin on.

Lue lisää

mistään kasteesta puhunutkaan tässä.

meeri 5 kirjoitti:

mistään kasteesta puhunutkaan tässä.

Weha puhui kasteesta. Tässä alussa. Kun minä tarkoitin että kaste on vasta kun veteen liittyy sana.

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8846133/42584865

etsivä-xx kirjoitti:

Weha puhui kasteesta. Tässä alussa. Kun minä tarkoitin että kaste on vasta kun veteen liittyy sana.

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8846133/42584865

Lue lisää

uskon tämän luterilaisen opin mukaisesti:

"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. - - Myös ne, jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/s/kolmas.html

weha kirjoitti:

uskon tämän luterilaisen opin mukaisesti:

"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. - - Myös ne, jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/s/kolmas.html

Lue lisää

jatko kuuluu näin: "Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tavalla anna syntejä anteeksi, kuin suullisella sanalla, kuten hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantoa sanasta, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai, niin kuin he sanovat, sisällistä anteeksiantoa."

weha: Tässä sanotaan, ettei millään muulla tavalla ei saa syntejä anteeksi, kuin suullisella sanalla. Tämä kohta osoittaa, että seurakuntani opettaa juuri noin.
Eli ensin tulee usko, sitten kaikki muu:

"sakramentit vastaanotetaan uskolla", sanoo myös tunnustuskirjamme.

weha kirjoitti:

jatko kuuluu näin: "Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tavalla anna syntejä anteeksi, kuin suullisella sanalla, kuten hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantoa sanasta, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai, niin kuin he sanovat, sisällistä anteeksiantoa."

weha: Tässä sanotaan, ettei millään muulla tavalla ei saa syntejä anteeksi, kuin suullisella sanalla. Tämä kohta osoittaa, että seurakuntani opettaa juuri noin.
Eli ensin tulee usko, sitten kaikki muu:

"sakramentit vastaanotetaan uskolla", sanoo myös tunnustuskirjamme.

Lue lisää

Augsburgin tunnustuksessa todetaan, että sakramentit vaativat uskoa ja ”niitä käytetään oikein silloin, kun ne uskossa otetaan vastaan ja niillä uskoa vahvistetaan”.

Aivan samoin, Paavali oli synnyttänyt korintialaiset evankeliuminsanalla:

1.Kor.4:15. Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi.

Paavalihan oli kastanut vain muutaman samaisessa korintossa:

14. Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,
15. niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.
16. Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.
17. Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan

weha kirjoitti:

Augsburgin tunnustuksessa todetaan, että sakramentit vaativat uskoa ja ”niitä käytetään oikein silloin, kun ne uskossa otetaan vastaan ja niillä uskoa vahvistetaan”.

Aivan samoin, Paavali oli synnyttänyt korintialaiset evankeliuminsanalla:

1.Kor.4:15. Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi.

Paavalihan oli kastanut vain muutaman samaisessa korintossa:

14. Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,
15. niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.
16. Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.
17. Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan

Lue lisää

kasteena voidaan tietysti puhua myös Pyhän Hengen kastetta:
Jeesus siis sanoo: "Te olette puhtaat sen sanan tähden, jonka minä teille puhuin" (Joh.15:3).
Kasteen saamisen edellytys on usko; kastamalla ei tehdä opetuslapsiksi. Näin
sekä Vanhassa kirkkoraamatussa v. 1776 että nykyisessä 1992 käännöksessä
alkutekstin mukaisesti. Vuoden 38 käännöskään ei suoranaisesti liene väärä,
mutta juuri Markusta pohjana käyttäen harhaanjohtava."
Kirkolliskokouksessa uudesta raamatun käännöksestä ensin oli sovittu lähetyskäsky oiken, mutta sitten eräät piirit halusivat muuttaa pisteen kaksoispisteeksi. Näiden oppi nojaa tuohon Matteuksen kaste kohtaan.

weha kirjoitti:

kaste ketään vanhurskauta, vaan uskon kautta omistaa pelastuksen:

Luther toteaa Schmalkaldenin opinkohdissa selvästi, että silloinkaan ei tulla uskoon itse kasteen voimasta, vaan sitä edeltävän suullisen sanan voimasta:

"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. - - Myös ne, jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/s/kolmas.html

Luther toteaa Ison katekismuksen 3. uskonkappaleen selityksessä selvästi, että kristikunnassa eli seurakunnassa eli pienessä pyhien yhteisössä kaikki on syntien anteeksiantamusta.

"Minä uskon, että maan päällä on pieni pyhä joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta. - - Pyhä Henki pysyy viimeiseen päivään asti pyhässä seurakunnassa eli kristikunnassa. Sen välityksellä hän vetää meidät yhteyteensä. - - Me elämme näet kristikunnassa, missä kaikki on syntien anteeksiantamusta, missä Jumala antaa anteeksi meille ja me annamme anteeksi toinen toisillemme, kannamme ja autamme toisiamme. Mutta kristikunnan ulkopuolella, missä ei ole evankeliumia, ei ole myöskään anteeksiantamusta."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/Uskontunnustus.html#33

"Älä anna tässä asiassa johtaa itseäsi harhaan tuolla farisealaisella lörpötyksellä, jolla muutamat pettävät itseään, että ihminen nimittäin muka voisi antaa anteeksi syntejä, vaikkei hän kuitenkaan voi antaa armoa enempää kuin Pyhää Henkeäkään. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tavalla anna syntejä anteeksi, kuin suullisella sanalla, kuten hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantoa sanasta, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai, niin kuin he sanovat, sisällistä anteeksiantoa."
(Lutherin valitut teokset III: Avaimista, s. 442, WSOY, 1959.)

Lue lisää

selkeytetään niin kyllähän se järjestys on niin kun kasteelle mennään:


!. Opetus
2. Parannus
3. Kaste, syntien anteeksi saamiseksi
4. Pyhän Hengen lahjan vastaan ottaminen, ihan niinkuin raamatussa
sanotaan.
Tämän päivän raamatussa järjestys on muutettu tuosta 1700-luvun raamatusta,mutta edelläoleva
on Raamatullinen järjestys. Wehan on turha spekuloida väärillä opeillaan tähän asiaan!

etsivä-xx kirjoitti:

"Älä anna tässä asiassa johtaa itseäsi harhaan tuolla farisealaisella lörpötyksellä, jolla muutamat pettävät itseään, että ihminen nimittäin muka voisi antaa anteeksi syntejä, vaikkei hän kuitenkaan voi antaa armoa enempää kuin Pyhää Henkeäkään. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tavalla anna syntejä anteeksi, KUIN SUULLISELLA SANALLA, KUTEN HÄN ON MÄÄRÄNNYT MEILLE IHMISILLE. ELLET ETSI ANTEEKSIANTOA SANASTA, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai, niin kuin he sanovat, sisällistä anteeksiantoa."

Tähän asti lienemme samaa mieltä asiasta. SANASTA.

Lue lisää

suunsoittoa, meeri on oikeassa uskon juuri niinkuin hän sanoo.

Kerropa etsivä xx, miksi on sitten viimeinen tuomio jossa Jeesus Kristus on tuleva tuomitsemaan
eläviä ja kuolleita?
Ihan niinkuin meiltä on otettu pois tuomitsemisen mahdollisuus, siihen liittyy myös syntien saarnaaminen anteeksi.
Jos on tehty syntiä Jumalaa vastaan, ainoastaan Hän voi antaa anteeksi. Ja kun on rikottu jotain sisarta tai veljeä kohtaan, häneltä voi mennä anomaan anteeksi antoa. Ja sitten tulee se oikeuden
mukainen tuomio ,niinkuin edelläkerroin.

weha kirjoitti:

uskon tämän luterilaisen opin mukaisesti:

"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. - - Myös ne, jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/s/kolmas.html

Lue lisää

oppi oli 1756 Biblian mukaan ihan erilainen, olen itse nähnyt sen ja lukenut sen ajan raamatusta, siis vanhalla bräntillä.
En usko että kukaan menee kasteelle jos ei ole uskoa(aikuinen), eikälapsella voi olla vielä uskoa?
Jos niin uskot niin, baanaanistakin tuli omena.

weha kirjoitti:

kasteena voidaan tietysti puhua myös Pyhän Hengen kastetta:
Jeesus siis sanoo: "Te olette puhtaat sen sanan tähden, jonka minä teille puhuin" (Joh.15:3).
Kasteen saamisen edellytys on usko; kastamalla ei tehdä opetuslapsiksi. Näin
sekä Vanhassa kirkkoraamatussa v. 1776 että nykyisessä 1992 käännöksessä
alkutekstin mukaisesti. Vuoden 38 käännöskään ei suoranaisesti liene väärä,
mutta juuri Markusta pohjana käyttäen harhaanjohtava."
Kirkolliskokouksessa uudesta raamatun käännöksestä ensin oli sovittu lähetyskäsky oiken, mutta sitten eräät piirit halusivat muuttaa pisteen kaksoispisteeksi. Näiden oppi nojaa tuohon Matteuksen kaste kohtaan.

Lue lisää

Riippumatta siitä, missä on kaksoispisteitä ja missä ei.
Molemmat tavat kastekäsityksissä ev luterilaisessa kirkossamme ovat hankalia eri tavalla vain.
Pienten lasten kastamisen perusteena vanhoillislestadiolainen käsitys toimii oikein hyvin, pieni lapsi uskoo ja kastetaan. Tekosyntejä ei muutaman viikon tai kuukauden ikäisellä pikkuvauvalla todellakaan ole. Aikuiskasteen osalta se, että kaste ei siltäisi kaikkien syntien pois pesemistä, on minulle yhtä mahdoton paikka kuin on ehtoollinenkin ilman syntien anteeksiantamusta. On minulle nimittäin mahdotonta ajatella niinkään että kasteella ja ehtoollisella ei toimisi sama Jumalan armon logiikka. Usko ja kaste on yksi selitys, olen sen lukenut. Ehtoolisesta en vain ole löytänyt mitään tekstejä tähän mennessä. Jos joku tietää, kertokoon.

Höpön löpön kirjoitti:

suunsoittoa, meeri on oikeassa uskon juuri niinkuin hän sanoo.

Kerropa etsivä xx, miksi on sitten viimeinen tuomio jossa Jeesus Kristus on tuleva tuomitsemaan
eläviä ja kuolleita?
Ihan niinkuin meiltä on otettu pois tuomitsemisen mahdollisuus, siihen liittyy myös syntien saarnaaminen anteeksi.
Jos on tehty syntiä Jumalaa vastaan, ainoastaan Hän voi antaa anteeksi. Ja kun on rikottu jotain sisarta tai veljeä kohtaan, häneltä voi mennä anomaan anteeksi antoa. Ja sitten tulee se oikeuden
mukainen tuomio ,niinkuin edelläkerroin.

Lue lisää

Tiedätkö sinä tai kukaan muukaan ihminen oli vanhoiliislestadiolainen tai ei, onko joku ihminen katunut syntejään vai ei. Esimerkiksi muodollisesti vanhoillilestadiolainen ei välttämättä usko ollenkaan, ei usko tekevänsä syntiä, ei kadu eikä usko syntien anteeksiantamusta yleisestä saarnasta omalle kohdalleen. Kyllä se on Jeesus Kristus, joka viimeisellä tuomiolla tuomitsee eläviä ja kuolleita.

Sunninpäästö maan päällä on ihmiselle henkisestikin suuri asia, helpotus, kun ei tarvitse elää sen syyllisyyden tai epävarmuuden kanssa. Tässä suhteessa Lutherin näkemys, että kaikki synnit annetaan maan päällä anteeksi, mitään ei viedä kiirastuleen, eikä tunnolle jää mitään sellaistakaan mitä ei satu muistamaan tehneensä eli ei saa anteeksi ainoastaan luettelemiaan syntejä vaan kaiken.

enkä minä nyt tässä netissä halua ryhtä luettemaan uskooko joku nimeltä mainittu henkilö oikein vai ei, vaan keskustelen asiasta ja Raamatuntulkinnasta sinänsä.

Omena on omena vielä kirjoitti:

oppi oli 1756 Biblian mukaan ihan erilainen, olen itse nähnyt sen ja lukenut sen ajan raamatusta, siis vanhalla bräntillä.
En usko että kukaan menee kasteelle jos ei ole uskoa(aikuinen), eikälapsella voi olla vielä uskoa?
Jos niin uskot niin, baanaanistakin tuli omena.

Lue lisää

syntien anteeksi saamiseksi.
Apoatoli Pietari opetti: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen

etsivä-xx kirjoitti:

Tiedätkö sinä tai kukaan muukaan ihminen oli vanhoiliislestadiolainen tai ei, onko joku ihminen katunut syntejään vai ei. Esimerkiksi muodollisesti vanhoillilestadiolainen ei välttämättä usko ollenkaan, ei usko tekevänsä syntiä, ei kadu eikä usko syntien anteeksiantamusta yleisestä saarnasta omalle kohdalleen. Kyllä se on Jeesus Kristus, joka viimeisellä tuomiolla tuomitsee eläviä ja kuolleita.

Sunninpäästö maan päällä on ihmiselle henkisestikin suuri asia, helpotus, kun ei tarvitse elää sen syyllisyyden tai epävarmuuden kanssa. Tässä suhteessa Lutherin näkemys, että kaikki synnit annetaan maan päällä anteeksi, mitään ei viedä kiirastuleen, eikä tunnolle jää mitään sellaistakaan mitä ei satu muistamaan tehneensä eli ei saa anteeksi ainoastaan luettelemiaan syntejä vaan kaiken.

enkä minä nyt tässä netissä halua ryhtä luettemaan uskooko joku nimeltä mainittu henkilö oikein vai ei, vaan keskustelen asiasta ja Raamatuntulkinnasta sinänsä.

Lue lisää

onko oikein pyytää samoja syntejä anteeksi viikko viikon perään, eiks se ole pilkkaa.
Jopa lapsetkin hiekkalaatikolla sanovat: "sano p.....e, sano v.....t, kyllä isä saarnaa illalla
synnit anteeksi. Lapset ovat oppivaisia.
Raamattu opettaa: "TEE PARANNUS". "MENE ÄLÄKÄ ENÄÄ SYNTIA TEE".
Luonnollinen ihminen on Jumalan vihollinen, luonnolinen ihminen sanoo ja teke mitä
sylki suuhun tuo.

oikea järjestys kirjoitti:

selkeytetään niin kyllähän se järjestys on niin kun kasteelle mennään:


!. Opetus
2. Parannus
3. Kaste, syntien anteeksi saamiseksi
4. Pyhän Hengen lahjan vastaan ottaminen, ihan niinkuin raamatussa
sanotaan.
Tämän päivän raamatussa järjestys on muutettu tuosta 1700-luvun raamatusta,mutta edelläoleva
on Raamatullinen järjestys. Wehan on turha spekuloida väärillä opeillaan tähän asiaan!

Lue lisää

kasteen kohtaa nyt (oikeata järjestystä) : Apt.2-luku

38. Vaan Pietari sanoi heille: tehkäät parannus, ja antakaan jokainen itsensä kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen, syntein anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. 39. Sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu, ja kaikille, jotka taampana ovat, kutka ikänä Herra meidän Jumalamme kutsuu…
41. Jotka siis mielellänsä hänen sanansa ottivat vastaan, ne kastettiin; ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta sielua.
weha: Eli tässäkin on ensin, parannuksen teko ja usko ja sitten kaste. Kaste on sen merkki ja vahvistus. Tässä yhteydessä voi mainita, että molemmat tulee olla.
Tunnustuskirjoissamme sanotaan: "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7).

Kaikki kansat syntyvät Herralle Siionissa (Ps 87 ). Valkopukuisten joukossa (IlmK) on joka kielestä ja kansasta ihmisiä, sillä Jumala korjaa omansa jo lapsuudenuskossa monista kansoista joille ei edes saarnata valtakunnan evankeliumia, heidän epäuskonsa tähden. Niinkuin Nooa perheineen oli jo vanhurskas, kun arkkiin menivät, ja pelastuivat veden kantamana. Samoin kastekkin on hyvän omantunnonliitto Jumalan luona. Näin siis kaste kuuluu sille, joka on sovitettu ja, jolla on hyvä omatunto, kuten on pienen lapsen tila syntyessään. Raamattu käyttää tästä kasteen kohdasta 1.Piet.3:21, sanaa "eperooteema" , LIITTO. Tätä sanaa käytettiin jo ennen uudeentestamentin kirjojen syntyä vanhoissa papyruksissa. Luther käänsi tämän myös liitoksi. Näin myös tätä liittoa korostaa, yksi kaste opetus.

mitäs sanot kirjoitti:

onko oikein pyytää samoja syntejä anteeksi viikko viikon perään, eiks se ole pilkkaa.
Jopa lapsetkin hiekkalaatikolla sanovat: "sano p.....e, sano v.....t, kyllä isä saarnaa illalla
synnit anteeksi. Lapset ovat oppivaisia.
Raamattu opettaa: "TEE PARANNUS". "MENE ÄLÄKÄ ENÄÄ SYNTIA TEE".
Luonnollinen ihminen on Jumalan vihollinen, luonnolinen ihminen sanoo ja teke mitä
sylki suuhun tuo.

Lue lisää

Matt. 18:22
21 Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: "Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?"
22 "Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa", vastasi Jeesus.

Tietenkin uskovan pitää valtää tahallista synnin tekemistä. Mutta kuten Paavalikin totesi.
1. Kor. 4:4
1 Meitä on siis pidettävä Kristuksen palvelijoina, joiden huostaan on uskottu Jumalan salaisuudet.
2 Siltä, jolle on jotakin uskottu, vaaditaan, että hän osoittautuu luottamuksen arvoiseksi.
3 Mutta minulle on yhdentekevää, ryhdyttekö te tai jokin ihmisten tuomioistuin minua tutkimaan. En itsekään ryhdy tutkimaan itseäni.
4 Minulla ei ole mitään tunnollani, mutta ei minua vielä sen perusteella ole todettu syyttömäksi. Minun tuomarini on Herra.
5 Älkää siis tuomitko ennenaikaisesti, ennen kuin Herra tulee. Hän valaisee pimeyden kätköt ja tuo esiin sydänten ajatukset, ja silloin itse kukin saa kiitoksen Jumalalta

etsivä-xx kirjoitti:

Tiedätkö sinä tai kukaan muukaan ihminen oli vanhoiliislestadiolainen tai ei, onko joku ihminen katunut syntejään vai ei. Esimerkiksi muodollisesti vanhoillilestadiolainen ei välttämättä usko ollenkaan, ei usko tekevänsä syntiä, ei kadu eikä usko syntien anteeksiantamusta yleisestä saarnasta omalle kohdalleen. Kyllä se on Jeesus Kristus, joka viimeisellä tuomiolla tuomitsee eläviä ja kuolleita.

Sunninpäästö maan päällä on ihmiselle henkisestikin suuri asia, helpotus, kun ei tarvitse elää sen syyllisyyden tai epävarmuuden kanssa. Tässä suhteessa Lutherin näkemys, että kaikki synnit annetaan maan päällä anteeksi, mitään ei viedä kiirastuleen, eikä tunnolle jää mitään sellaistakaan mitä ei satu muistamaan tehneensä eli ei saa anteeksi ainoastaan luettelemiaan syntejä vaan kaiken.

enkä minä nyt tässä netissä halua ryhtä luettemaan uskooko joku nimeltä mainittu henkilö oikein vai ei, vaan keskustelen asiasta ja Raamatuntulkinnasta sinänsä.

Lue lisää

synninpäästöä, mutta tulee tuntea Jumalan mielenmukaista murhetta tekemisistään, ja sitten tee parannus, "mene äläkä enää syntiä tee".

etsivä-xx kirjoitti:

Matt. 18:22
21 Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: "Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?"
22 "Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa", vastasi Jeesus.

Tietenkin uskovan pitää valtää tahallista synnin tekemistä. Mutta kuten Paavalikin totesi.
1. Kor. 4:4
1 Meitä on siis pidettävä Kristuksen palvelijoina, joiden huostaan on uskottu Jumalan salaisuudet.
2 Siltä, jolle on jotakin uskottu, vaaditaan, että hän osoittautuu luottamuksen arvoiseksi.
3 Mutta minulle on yhdentekevää, ryhdyttekö te tai jokin ihmisten tuomioistuin minua tutkimaan. En itsekään ryhdy tutkimaan itseäni.
4 Minulla ei ole mitään tunnollani, mutta ei minua vielä sen perusteella ole todettu syyttömäksi. Minun tuomarini on Herra.
5 Älkää siis tuomitko ennenaikaisesti, ennen kuin Herra tulee. Hän valaisee pimeyden kätköt ja tuo esiin sydänten ajatukset, ja silloin itse kukin saa kiitoksen Jumalalta

Lue lisää

sinun ja minunkin tuomari on Herra! mIKSI SITTEN TULKITSET ETTÄ ihminen voi saarnata
syntejä anteeksi?
Niin jokaisen on annettava anteeksi minulle jos olen rikkonut häntä vastaan, mutta Jumala antaa anteeksi kenelle Hän haluaa, tämä on tosi.
Ja toiseksi ,ei kukaan ihminen voi antaa anteeksi toisten tekemiä rikkomuksia!

Luterilaisessa kirkollisuudessa on jännä tulkinta ja nähdäkseni selkeästi väärä, että väitetään pelastuksen koskeneen tämän mukaan vain Jeesuksen luo vietyjä pieniä, lähinnä (juutalaisten) lapsia:

Matt.18:1. Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa?
2. Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä,
3. Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.
4. Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.
5. Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.
6. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

Vertauksen vuoksi, monet järkeisuskoiset, kuten uudestikastajat mm. levinnyt liike "helluntailaisuus", tulkitsee, ettei tuossa puhuta pienistä lapsista mitään ja usein sanovat "lapsen mielisiä" aikuisia tektin tarkoittavat. Lisäksi, he (uudestikastajat) opettavat, ettei pieni lapsi OSAA uskoa. Näin he laittavat pääpainon omaan ratkaisu-uskoonsa, ei siis armoon.

Noiden kumpienkin käsitys on väärä ja toinen perustuu järkeisuskoon ja siten ratkaisukristillisyyteen ja toinen Room. katolliseen "ex operate" oppiin, niin että tehtynä tekona kaste antaa uskon ja uudestisynnyttää.
Vieläpä joidenkin mukaan, että kastamattomat lapset joutuvat kadotukseen tai heidän tilaansa ei tiedetä.

weha kirjoitti:

Luterilaisessa kirkollisuudessa on jännä tulkinta ja nähdäkseni selkeästi väärä, että väitetään pelastuksen koskeneen tämän mukaan vain Jeesuksen luo vietyjä pieniä, lähinnä (juutalaisten) lapsia:

Matt.18:1. Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa?
2. Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä,
3. Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.
4. Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.
5. Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.
6. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

Vertauksen vuoksi, monet järkeisuskoiset, kuten uudestikastajat mm. levinnyt liike "helluntailaisuus", tulkitsee, ettei tuossa puhuta pienistä lapsista mitään ja usein sanovat "lapsen mielisiä" aikuisia tektin tarkoittavat. Lisäksi, he (uudestikastajat) opettavat, ettei pieni lapsi OSAA uskoa. Näin he laittavat pääpainon omaan ratkaisu-uskoonsa, ei siis armoon.

Noiden kumpienkin käsitys on väärä ja toinen perustuu järkeisuskoon ja siten ratkaisukristillisyyteen ja toinen Room. katolliseen "ex operate" oppiin, niin että tehtynä tekona kaste antaa uskon ja uudestisynnyttää.
Vieläpä joidenkin mukaan, että kastamattomat lapset joutuvat kadotukseen tai heidän tilaansa ei tiedetä.

Lue lisää

Itseasiassa en kertonutkaan, mitä seurakuntani opettaa tuosta. Olen itse ollut ns. tunnustuksellinen.luterilainen, joten se käsitys tuossa olikin mainittu. Samoin helluntaiopin muikaan oon useasti kuullut myös (he opettavat, ettei pienokainen osaa uskoa).

Minusta asia on niinkuin lukeekin tuossa. Puhutaan ihan pienimmistä. Pienimmäinen on ihan pienin, niinkuin sana kuuluu. "he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia" (Luuk.18:16). Luukkaan käyttämä sana pienistä lapsista on "brefos"= vauva.

Koska siis Jeesus eli ja käveli maanpäällä, niin hän siunasi pieniä lapsia ja miksei aikuisiakin. Kristillistä kastettahan ei oltu vielä asetettu kaikille kansoille. Vasta ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus sääti kasteen kaikille kansoille (Matt.28:19-20). Lähetyskäsky on kolmiosainen (Biblia), sisältäen myös lapsikasteen. Opettakaat, kastakaat ja opettakaat pitämään kaikki mitä minä olen käskenyt teidän pitää ja katso olen teidän kanssanne maailman loppuun asti.

Kasteessa pieni lapsi myös siunataan kolmiyhteisen Jumalan nimeen:

2.Moos.20: "Paikassa, jonka pyhitän omalle nimelleni, minä tulen luoksenne ja siunaan teitä". Kasteessa on Jeesusken nimen muisto.

_____________

Tässäesitetyssä kohdassa (Matt 18):

1. Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa?
2. Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä,
3. Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.
4. Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.
5. Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.
6. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

Jeesus asettaa siis yhden lapsen opetuslasten eteen. Sitten jakeessa 6 puhuu monikossa lapsista jotka uskovat Hänen päälle.

Tuleeko jae 6 ymmärtää niin että jotkut (= kastetut ? ) pienemmistä uskovat ja on erityisen paha asia jos juuri tällaisen lapsen pahentaa ?

Ei!

Tietenkin on yhtä paha jos pahentaa kaksi tai kolme lasta, eli "yhden näistä", tarkoittaa "kenen tahansa näistä".

Ja koska jae 3 puhuu kaikista lapsista, niin emme voi sanoa että jae 6 yllättäen supistaa tuon jakeessa 3 mainitun joukon kriteerillä "jotka uskovat minun päälleni", vaan jae 6 sanoo että aina kun joku pieni lapsi vietellään tapahtuu äärettömän suuri vahinko, juuri siksi että se vietellään pois lapsen uskosta.

Jeesus siis ottaa kantaa lapsen uskoon. He uskovat ja heidät tulee kastaa ja opettaa pitämään kaikki mitä Jeesus on sanonut. Tämä on yhtäpitävä apostolien (ja Jeesuksen) saarnan kanssa: usko ja sitten kaste. Tosin, perin runsaasti on esitetty kohtia jotka myös antavat ymmärtää että Jeesus ei tällaista asiaa jättänyt auki.

weha kirjoitti:

Itseasiassa en kertonutkaan, mitä seurakuntani opettaa tuosta. Olen itse ollut ns. tunnustuksellinen.luterilainen, joten se käsitys tuossa olikin mainittu. Samoin helluntaiopin muikaan oon useasti kuullut myös (he opettavat, ettei pienokainen osaa uskoa).

Minusta asia on niinkuin lukeekin tuossa. Puhutaan ihan pienimmistä. Pienimmäinen on ihan pienin, niinkuin sana kuuluu. "he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia" (Luuk.18:16). Luukkaan käyttämä sana pienistä lapsista on "brefos"= vauva.

Koska siis Jeesus eli ja käveli maanpäällä, niin hän siunasi pieniä lapsia ja miksei aikuisiakin. Kristillistä kastettahan ei oltu vielä asetettu kaikille kansoille. Vasta ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus sääti kasteen kaikille kansoille (Matt.28:19-20). Lähetyskäsky on kolmiosainen (Biblia), sisältäen myös lapsikasteen. Opettakaat, kastakaat ja opettakaat pitämään kaikki mitä minä olen käskenyt teidän pitää ja katso olen teidän kanssanne maailman loppuun asti.

Kasteessa pieni lapsi myös siunataan kolmiyhteisen Jumalan nimeen:

2.Moos.20: "Paikassa, jonka pyhitän omalle nimelleni, minä tulen luoksenne ja siunaan teitä". Kasteessa on Jeesusken nimen muisto.

_____________

Tässäesitetyssä kohdassa (Matt 18):

1. Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa?
2. Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä,
3. Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.
4. Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.
5. Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.
6. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

Jeesus asettaa siis yhden lapsen opetuslasten eteen. Sitten jakeessa 6 puhuu monikossa lapsista jotka uskovat Hänen päälle.

Tuleeko jae 6 ymmärtää niin että jotkut (= kastetut ? ) pienemmistä uskovat ja on erityisen paha asia jos juuri tällaisen lapsen pahentaa ?

Ei!

Tietenkin on yhtä paha jos pahentaa kaksi tai kolme lasta, eli "yhden näistä", tarkoittaa "kenen tahansa näistä".

Ja koska jae 3 puhuu kaikista lapsista, niin emme voi sanoa että jae 6 yllättäen supistaa tuon jakeessa 3 mainitun joukon kriteerillä "jotka uskovat minun päälleni", vaan jae 6 sanoo että aina kun joku pieni lapsi vietellään tapahtuu äärettömän suuri vahinko, juuri siksi että se vietellään pois lapsen uskosta.

Jeesus siis ottaa kantaa lapsen uskoon. He uskovat ja heidät tulee kastaa ja opettaa pitämään kaikki mitä Jeesus on sanonut. Tämä on yhtäpitävä apostolien (ja Jeesuksen) saarnan kanssa: usko ja sitten kaste. Tosin, perin runsaasti on esitetty kohtia jotka myös antavat ymmärtää että Jeesus ei tällaista asiaa jättänyt auki.

Lue lisää

Asian vierestä ja höpöhöpö-juttuja.

Humalassako sinä olet?

paskaa! kirjoitti:

Asian vierestä ja höpöhöpö-juttuja.

Humalassako sinä olet?

siis pienten lasten uskosta. Jeesus liittää tuohon yhteyteen myös sanat, jotka myös puhuvat pienten lasten uskosta ja taivaskelpoisuudesta:
10. "Katsokaat, ettette katso ylön yhtäkään näistä pienimmistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun isäni kasvot, joka on taivaissa".

Kertomus Mooseksesta ja hänen vaimostaan Sipporasta, sekä heidän pojastaan (2.Moos.4:24-26), antaa puhuttelevan kuvan sakramentin hylkäämisestä. Jumala oli kutsunut Mooseksen Midianin maasta johdattamaan kansaansa Israelia Egyptin orjuudesta. Matkalla yöpaikassa tapahtui, että Herra hyökkäsi Mooseksen kimppuun ja tahtoi tappaa hänet. Silloin hänen vaimonsa Sippora suoritti pojalleen ympärileikkauksen ja kosketti esinahalla Moosesta alhaalta sanoen: "veriylkä ympärileikkauksen tähden". Tuomio ei kohdistunut lapseen, vaan sakramentin laiminlyöneeseen isään. Tämä on myös hengellinen vertaus kasteeseen.

Vanhoillislestadiolaisia on toisinaan syytetty helluntailaisten kastekäsityksen omaksumista. Käsityksemme mukaan, usko Kristukseen vanhurskauttaa ja sakramentti tulee ottaa uskolla vastaan. Edellä on osoitettu, että vanhoillislestadiolaisuudessa on aina opetettu kasteesta vastoin helluntailaisten käsitystä. Helluntailais-karismaattiset liikkeet kieltävät lapsikasteen epäraamatullisena, koska lapset eivät heidän mielestään voi uskoa, eivätkä näin vastaanottaa kastetta. Näin he perustavat kasteensa omaan vanhurskauteensa ja ratkaisuunsa. On harhaoppia, että kaste vaikuttaa pelkkänä tekona, ilman kastettavan uskoa. Lapsikasteen hylkäämistä ja uudelleen kastamista, on niinikään pidettävä harhana, jota vastaan tulee taistella Jumalan sanalla. Vanhoillislestadiolainen kaste on Raamatun mukainen

weha kirjoitti:

siis pienten lasten uskosta. Jeesus liittää tuohon yhteyteen myös sanat, jotka myös puhuvat pienten lasten uskosta ja taivaskelpoisuudesta:
10. "Katsokaat, ettette katso ylön yhtäkään näistä pienimmistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun isäni kasvot, joka on taivaissa".

Kertomus Mooseksesta ja hänen vaimostaan Sipporasta, sekä heidän pojastaan (2.Moos.4:24-26), antaa puhuttelevan kuvan sakramentin hylkäämisestä. Jumala oli kutsunut Mooseksen Midianin maasta johdattamaan kansaansa Israelia Egyptin orjuudesta. Matkalla yöpaikassa tapahtui, että Herra hyökkäsi Mooseksen kimppuun ja tahtoi tappaa hänet. Silloin hänen vaimonsa Sippora suoritti pojalleen ympärileikkauksen ja kosketti esinahalla Moosesta alhaalta sanoen: "veriylkä ympärileikkauksen tähden". Tuomio ei kohdistunut lapseen, vaan sakramentin laiminlyöneeseen isään. Tämä on myös hengellinen vertaus kasteeseen.

Vanhoillislestadiolaisia on toisinaan syytetty helluntailaisten kastekäsityksen omaksumista. Käsityksemme mukaan, usko Kristukseen vanhurskauttaa ja sakramentti tulee ottaa uskolla vastaan. Edellä on osoitettu, että vanhoillislestadiolaisuudessa on aina opetettu kasteesta vastoin helluntailaisten käsitystä. Helluntailais-karismaattiset liikkeet kieltävät lapsikasteen epäraamatullisena, koska lapset eivät heidän mielestään voi uskoa, eivätkä näin vastaanottaa kastetta. Näin he perustavat kasteensa omaan vanhurskauteensa ja ratkaisuunsa. On harhaoppia, että kaste vaikuttaa pelkkänä tekona, ilman kastettavan uskoa. Lapsikasteen hylkäämistä ja uudelleen kastamista, on niinikään pidettävä harhana, jota vastaan tulee taistella Jumalan sanalla. Vanhoillislestadiolainen kaste on Raamatun mukainen

Lue lisää

oivallisesti aloitukseen, että "kuka vanhurkauttaa?" Se on tietysti Jumala, joka pienenkin lapsen vanhurskauttaa, uskon kautta. Ilman uskoa ei kukaan ole otollinen Jumalalle ja kellä ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa. Vaarien ja vauvojen pelastustie on siis sama , uskon kautta.

Ihan lyhyesti voin käsitellä tässä, pienten lasten uskoa.

Room.5:18. "Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän".

Jo tämä kohta osoittaa, että Aadamin lankeemus toi kaikille ihmisille, myös vauvoille kadotustuomion, mutta Jeesuksen työ toi kaikille vanhurskauden ja elämän. Näin siis vauvat syntyvät tänne maailmaan "kaksiosaisina", eli syntisinä (perisynti=Aadami) ja vanhurskautettuina Jeesuksessa Kristuksessa. Eli vauvat eivät ole itsessään pelastettuja ja sovitettuja, vaan he syntyvät tänne maailmaan myös Jeesuksessa Kristuksessa. Heillä on kohdan mukaan vanhurskaus ja elämä, joka merkitsee myös omaa uskoa. Niinkuin yleinen synti tuli, niin yleinen synti sovitettiin. Parannusta tehdään sitten uskon ja ymmärryksen kautta omista tekosynneistä, Jos on lapsuuden uskossa pysynyt, ei tarvitse, enään uudestaan syntyä. "Kaikki kansat syntyvät Siionissa, joka ainoa on siellä syntynyt" (Ps.87). Koska lapset uskovat ja ovat Jumalan lapsia, heidät halutaan myös kastaa armoliitosta osalliseksi.

weha kirjoitti:

oivallisesti aloitukseen, että "kuka vanhurkauttaa?" Se on tietysti Jumala, joka pienenkin lapsen vanhurskauttaa, uskon kautta. Ilman uskoa ei kukaan ole otollinen Jumalalle ja kellä ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa. Vaarien ja vauvojen pelastustie on siis sama , uskon kautta.

Ihan lyhyesti voin käsitellä tässä, pienten lasten uskoa.

Room.5:18. "Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän".

Jo tämä kohta osoittaa, että Aadamin lankeemus toi kaikille ihmisille, myös vauvoille kadotustuomion, mutta Jeesuksen työ toi kaikille vanhurskauden ja elämän. Näin siis vauvat syntyvät tänne maailmaan "kaksiosaisina", eli syntisinä (perisynti=Aadami) ja vanhurskautettuina Jeesuksessa Kristuksessa. Eli vauvat eivät ole itsessään pelastettuja ja sovitettuja, vaan he syntyvät tänne maailmaan myös Jeesuksessa Kristuksessa. Heillä on kohdan mukaan vanhurskaus ja elämä, joka merkitsee myös omaa uskoa. Niinkuin yleinen synti tuli, niin yleinen synti sovitettiin. Parannusta tehdään sitten uskon ja ymmärryksen kautta omista tekosynneistä, Jos on lapsuuden uskossa pysynyt, ei tarvitse, enään uudestaan syntyä. "Kaikki kansat syntyvät Siionissa, joka ainoa on siellä syntynyt" (Ps.87). Koska lapset uskovat ja ovat Jumalan lapsia, heidät halutaan myös kastaa armoliitosta osalliseksi.

Lue lisää

Hiljaa pöljä!

Pöljä! kirjoitti:

Hiljaa pöljä!

mikä ampiainen sua on pistänyt keskellä talvea?

niin näihän se on.

Sitä ei vaan kukaan ole koskaan näin huomannut saarnata Jumalan Valtakunnassa.

Puhutaan vaan että usko Jumalaan oli se oikia. Mutta tässä sanotaan, että usko Jumalan lupaukseen.

Aaprahamihan uskoi Raamatun mukaan lupaukseen, jonka Jumala luki Hänelle pelastukseksi.

Ei siinä synnin anteekisi annosta kyllä puhuttu mitään.

Luin koko luvun.,

Kiitos Kesita

Vanha VL nainen. kirjoitti:

niin näihän se on.

Sitä ei vaan kukaan ole koskaan näin huomannut saarnata Jumalan Valtakunnassa.

Puhutaan vaan että usko Jumalaan oli se oikia. Mutta tässä sanotaan, että usko Jumalan lupaukseen.

Aaprahamihan uskoi Raamatun mukaan lupaukseen, jonka Jumala luki Hänelle pelastukseksi.

Ei siinä synnin anteekisi annosta kyllä puhuttu mitään.

Luin koko luvun.,

Kiitos Kesita

Lue lisää

myös samaa mieltä kuin Kesitas.

vanha vl kirjoitti:

myös samaa mieltä kuin Kesitas.

olla henkilökohtaisesti syntejä anteeksi Jumalan edessä, jos ei ole uskovainen ja uudestisyntynyt.

luterilainen- kirjoitti:

olla henkilökohtaisesti syntejä anteeksi Jumalan edessä, jos ei ole uskovainen ja uudestisyntynyt.

tilivelvollinen Jumalalle, vaan Jeesuskelle. Hän sinut esittelee Isälleen, jos olet uudestisyntynyt.

Jos olet lutérilainen, tunnetko uskontunnustuksen?

istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan,
oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan
eläviä ja kuolleita,

Joten etkö usko tähän, vai onko jotain suurempaa???