On ilo lähteä päivään, kun kätkee nuo Mestarin sanat sydämeen! Sitten sieltä sydämensä kätköissä olevasta aarteesta ammentaa tätä Rakkautta lähimmäisilleen.
27 Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.
27 Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuo Raamatun kohta on ollut mullekin monesti tosi tärkeä. Varsinki sillon ku jokin ahdistaa tai tuntuu että on jotenki umpikujassa.
kuunnelko ihmisten pahuutta ja heidän keksimiä taakkoja, vaan muistakaa nämä opettajamme sanat.
Matt.11.
28 Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
30 Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä."
ahdistaa ja mikä vie umpikujaan?
Ne ahdistavat ainakin minua... ja joskus tuntuu että niiden kanssa on "umpikujassa"...
Umpikujalla tarkoitan etten tiedä mitä tekisin. Minun umpikujassani joko on vaihtoehtoja tai sitten niitä ei ole ja täytyy palata takaisinpäin.
Elämän valinnoissa pelkään tekeväni virheitä jos minulla ei ole selvää karttaa minne mennä, vaan täytyy suunnistaa Musta tuntuu -tuntemuksella. Silloin tilannetta voisi kuvailla omalla kohdallani näin: olen liikenteessä ja ajautunut liikenneympyrään. Minulla on hyvin hatara kuva määränpäästä, mutta minulla ei ole karttaa eikä kompassia. Enkä pysty luottamaan omaan "mutu"-tuntemukseen vaan jään liikenneympyrään kiertämään kehää, odottamaan apua muualta. Itse kun en itseäni osaa auttaa moni-vaihtoehtotilanteessa jossa on useampi kuin 2 vaihtoehtoa.
Olen minä vaan sellainenkin jahkailija. Ja sitten vielä kun sitä vastausta/apua odottaa saavansa heti, välittömästi ja siinä paikassa... Niinkuin kaikenhan nykyajan ajattelutavan mukaan asioiden pitäisi olla; mulle kaikki tässä ja nyt heti.
Elikkä oli virhe käyttää tuossa edellä sanaa umpikuja, parempi sana olisi ollut risteys-tilanne (minne minun pitäisi mennä).
älä murehdi, jokainen on ollut joskus nuori ja elämä vaikuttaa sellaiselta että se on valintoja täynnä. Loppujen lopuksi ne valinnat tulevat sitten ihan itsekseen.
Näin jälkeenpäin voi katsoa elämää ja todeta, että kaikki on sujunut hyvin.
Niin uskovalla kuin uskomattomallakin nuorella näyttää olevan samanlaiset ongelmat esillä.
Hyvähän se on toisen puhua, mutta kaikkien on kuitenkin käytävä ne elämän valinnat läpi ja itse elämä.
Risteys-tilanne ei anna kovin kauan kiertää ympyrää, se ikään kuin luonnostaan heittää kehästä ulos.
Hmm...mutu-tuntuma on joskus ihan paikallaan. monia asioita vaistoaa eli joku asia tuntuu hyvältä, tämä on klisee, mutta kannattaa kuunnella omaa itseään joskus enemmän kuin muita.
Tämän Raamatunpaikan mummoni antoi minulle 9-vuotislahjaksi antamassaan Raamatussa omistuskirjoituksena:
Psalmi 23
1 Daavidin virsi.
Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
2 Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
3 Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
4 Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani, sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.
5 Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen.
6 Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.