jotka aina sanotte, että kristinusko on osa suomalaista kulttuuria, niin mitä mieltä olette siitä, että kristityt lestadiolaiset kieltävät lapsiltaan ja yhteisön sisällä myös aikuisilta muun suomalaisen kulttuurin?
Teatteri, musiikki, tanssi jne ovat kiellettyjä. En ole koskaan kuullut teidät arvostelevan sitä, että suurelta osalta suomalaisia kielletään miltei kokonaan maan rikas kulttuurielämä.
Teatteri, musiikki, tanssi jne ovat kiellettyjä. En ole koskaan kuullut teidät arvostelevan sitä, että suurelta osalta suomalaisia kielletään miltei kokonaan maan rikas kulttuurielämä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
ei sitä aina jaksa olla hihu. on sitä arvostelua kristittyjen parissa. minun on sanottu menevän helvettiin, jos en ole lestadiolainen. en oikein ite ajattele samalla tavalla. olen ekumenian kannalla. onhan meistä kristityistä sanottu, että olemme baabelin portto. ei se minua loukkaa, sillä en usko jumalan olevan niin pikkumainen että kolmiyhteiseen jumalaan uskominen vie helvettiin. todisteena monimuotoisuus. jotkut taas kehuvat vapaakirkkoa ainoana raamatun seuraajana. jotkut kyseenalaistavat paavin arvovallan...
minun jumalani ei ole pikkumainen kaikissa asioissa. varsinkaan niistä, mikä edistää vihaa.
Kaikki suomalaiset eivät muutenkaan ole kulturelleja, siis käy teatteri-, musiikki- tai tanssiesityksissä, saati sitten harrasta niitä itse. Koen sen säännöksen ylisuojelevaksi, vaikka siinä on omat hyvät puolensa. Moni lestadiolainen varmasti pystyisi myös nauttimaan kyseisistä kokemuksista. Onko ne muuten kiellettyjä?
että ne ovat kiellettyjä?
Se, että kaikki eivät käy teattereissa, konserteissa tms on eri asia kuin se, että niissä ei saa käydä.
kommenteissa mainitaan juuri siitä, mitä lestadiolaislta on kielletty ja muutenkin mikä siinä yhteisössä on pielessä. Eikä valtionkirkko puutu mitenkään jäsentensä toimiin. Eipä tietenkään, kun niillä pitää kiirettä homojen lokeroinnissa.
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=229429&messageID=4516608&
No en. Meidän luokalla kouluaikoina oli lestadiolaisia, mutta eipä silloin kyseisissä riennoissa käyty tai jos käytiin, niin en muista lestadiolaisten skipanneen niitä. Silloisissa ystävissäni ei ollut lestadiolaisia. Nykyään tietääkseni sama juttu.
niin sitä ei ole, niinkö?
"Lestadiolaisuudessa on suhtauduttu perinteellisesti torjuvasti kulttuurin tiettyihin osa-alueisiin, erityisesti esittävään taiteeseen: ammattimuusikkouteen, näyttelijän ammattiin, teatteriin, oopperaan, tanssitaiteeseen, konserttitilaisuuksiin ja kokonaisuudessaan liikkuvaan kuvaan (videoihin ja elokuviin). Myös esimerkiksi kilpaurheilu tai laulajana tai muussa solistisessa roolissa esiintyminen ei ole ollut hyväksyttävää, koska niihin liikunta- ja taidemuotoihin katsotaan sisältyvän synnillistä "oman kunnian tavoittelua". Näyttelijän ja tanssijan ammatteja pidetään lisäksi ylipäätään epämoraalisina.
Vanhoillislestadiolaisuudessa klassisen musiikin kuunteleminen levyiltä ja radiosta on periaatteessa hyväksyttyä ja sitä suositellaankin, mutta sen sijaan pidetään synnillisenä seurata musiikkiesitystä konsertissa. Elävän musiikin esityksiä on luvallista seurata vain silloin, kun ne tapahtuvat kirkkotilassa, mutta tällöinkin tulevat kyseeseen lähinnä urkukonsertit ja pääsiäisajan passiot, vanhoillislestadiolaisten tai ev.-lut. seurakuntien omat kuorot, vastaavat hengellisten laulujen tilaisuudet sekä seurakuntien kauneimmat joululaulut -tilaisuudet. Muutama vuosi sitten SRK järjesti keskustelutilaisuuden, jossa maallikkosaarnaajat, lestadiolaispapit ja kanttorit sekä lestadiolaiset musiikinopiskelijat pohtivat klassisen musiikin harrastamiseen ja ammattilaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tällöin todettiin, että aktiivinen konserttiharrastus on luvallinen vain musiikinopiskelijoille opintoihin liittyvänä velvoitteena. Samoin vahvistettiin se tulinta, että musiikki ammattina on vanhoillislestadiolaiselle sopivaa vain kanttorin tai musiikinopettajan tehtävässä. Vanhoillislestadiolaisten omassa piirissä on viime vuosina nostettu julkisuuteen kysymys liikkeen ongelmalliseksi koetusta suhteesta kulttuuriin, esimerkiksi kirjailija Lassi Hyvärisen ja historiantutkija, FT Mauri Kinnusenkirjoituksissa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lestadiolaisuus#Kulttuuri
tuon olevan kaikkien tiedossa, mutta ilmeisesti ei olekaan. Tai sitten uskovaiset valehtelevat.
Suomalaisista uskonlahkoista jokseenkin sairain on lestadiolaiset. Onhan niitä hulluja kaikissa lahkoissa, mutta tuo on jo itse opissa vedetty äärimmilleen.
Koska uskovainenkin elää maailmassa, ei ole mitään järkeä kieltää sellaista, mutta siitä ei varmaankaan ole mitään hyötyä uskonasioiden tutkimisessa.
Lestadiolaiset ovat vain pieni osa suomalaista kristillisyyttä.
mutta ei siitä olekaan kysymys, vaan siitä, että miksi kristinuskoa suomalaiseksi kulttuuriksi sanovat, eivät koskaan puutu siihen, että lestadiolaisilta on kaikki muu kulttuuri kielletty, kuin seuroissa käyminen?
Käsität nyt kulttuurin kovin kapea-alaisesti, vain taiteeksi. Kulttuuria on paljon muukin kuten lopussa lainaus Wikipediasta kertoo. Kulttuuri on jonkin yhteisön elämäntapa, mihin kuuluu arkinen elämä, yhteisöllinen elämä, tieteen ja taiteet sekä yksilön toimet siinä kulttuurissa.
Sitten lestadiolaisuuteen, joka on todella oma kulttuurialueensa, sanoisinko kristillinen alakulttuuri, joka määrittää lestadiolaisen kulttuurin ja tavan elää. Kuten tiedämme, se poikkeaa jonkin verran muusta kristillisestä kulttuurista, vaikka yhtymäkohtia onkin. Seurakulttuuri on lestadiolaisten vahvan yhteisöllisyyden kulttuuria, joka painottaa juuri yhteisöllistä kokemusta ja uskoa.
Wikipedia:
Kulttuuri tarkoittaa tavallisesti yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys.[1] Henkinen kulttuuri siirtyy ja säilyy tiedonvälityksen ja oppimisen avulla – henkisellä kulttuurilla on myös suora tai epäsuora rooli aineellisen kulttuurin syntymisen taustalla.
Kulttuuri-käsitteen määrittely
Etymologisesti sana ”kulttuuri” tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero otti käyttöön käsitteen animi cultura, ”hengen viljely”.
Kun moderni ihmiskuva käsittää ihmisen olevan evoluution tuote, niin loogisesti ”hengenviljelyä” ei voi enää pitää luonnon vastakohtana, miksi se on alkujaan mielletty. Kaikki ihmisen tekeleetkin ovat tässä katsannossa osa luontoa. Sen sijaan esimerkiksi kulttuuriympäristö on ihmisen muokkausten jälkeen yleensä selkeästi erotettavissa muusta luonnosta.[2] Ihminenkin voidaan syntyessään käsittää olevan "luonnonlapsi", josta kasvatuksen, koulutuksen ja "hengen viljelyn" kautta muokkautuu kulttuurinsa edustaja, muokkaaja ja eteenpäin siirtäjä. Kulttuuriksi voidaan laveimmassa merkityksessä katsoa lukeutuvan kaiken sen tiedon, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Ihmistä ei voi pitää ainutlaatuisena kulttuurieläimenä, sillä muutkin älykkäät eläimet pystyvät opettamaan seuraavalle sukupolvelle työkalujen käyttö, muuttoreittejä ja metsästystapoja.[3]
Sosiologisesta näkökulmasta kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jonka avulla luokittelemme ympäristöä, arvotamme itseä ja muita sekä rakennamme identiteettiä.[4]
Tietyissä asiayhteyksissä kulttuurilla käsitetään vain taidetta ja taiteen tekemistä sekä humanistisia tieteitä ja humanististen ammattien harjoittamista.
Kulttuurin muodoista
Naisia antiikin kreikan keramiikkavaasissa
Ihmiskunnan kulttuuri ei ole yhtenäinen, vaikka yhtenäisyyttä luovat prosessit, kuten tekniikka ja sen standardit, kansainvälinen kauppa ja kirjanpito, tiede ja tieteellinen metodi, kansainväliset urheilukilpailut ja viihdeteollisuus ovat muokkaamassa kulttuureita yhä yhtenäisempään suuntaa. Kun tätä ilmiötä halutaan kuvata negatiivisesti, siitä käytetään termiä kulttuuri-imperialismi. Kaikilla kulttuureilla on oma historiansa. Yleisesti mitä vähemmän kulttuurit ovat olleet kosketuksissa toisiinsa, sitä erilaisemmiksi ne ovat muodostuneet.
Kulttuureita voidaan luokitella monella eri tavalla. Aikatasossa voidaan puhua kulttuurikausista (esim. antiikki ja keskiaika) sekä kulttuurityypeistä (esim. pyyntikulttuuri ja kaupunkikulttuuri). Paikan tasossa voidaan puhua kulttuuripiireistä (esim. länsimainen ja arabialainen kulttuuripiiri), kulttuurialueista (joiden kansoilla on runsaasti yhteisiä kulttuuripiirteitä, kuten Pohjoismaat ja latinalainen Amerikka), kansallisista kulttuureista (esim. saksalainen tai suomenruotsalainen kulttuuri) ja paikalliskulttuureista (esim. joiden ytimenä vaikkapa tietty maakunnallinen keskus). Puhutaan myös sosiaalisista osakulttuureista (esim. luokkakulttuureita ovat aatelis-, porvaris- ja työväenkulttuuri; ammattiryhmiin perustuvana esimerkkinä merimieskulttuuri).
Alueelliset valtapiirit
Länsimaisessa ajattelussa on perinnäisesti eroteltu seuraavat kulttuuripiirit:
* Länsimainen kulttuuri
* Arabialainen (Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan) kulttuuri
* Intialainen kulttuuri
* Kaukoidän kulttuuri
* Afrikkalainen (Saharan eteläpuolinen) kulttuuri
* Australian aboriginaalien kulttuuri
* Oseanian kulttuuri
Amerikan intiaanien kulttuurit eroavat toisistaan muodostamatta yhtenäistä kulttuuripiiriä.
Valtiolliset rajat eivät rajaa kulttuureita niinkään kuin kielialueet ja uskonnot.
Valtauskontojen mukainen jaottelu
* Juutalais-kristillinen kulttuuri
* Islamilainen kulttuuri
* Buddhalainen kulttuuri
* Konfutselainen kulttuuri
* Hindulainen kulttuuri
* Animismiset ja Šamanismiset kulttuurit
Alakulttuuri
Alakulttuureja kulttuurin sisällä ovat esimerkiksi:
* Eri yhteiskuntaluokkien kulttuurit
* Nuorisokulttuurit
Sitähän minä tässä kyselen, että miksi ne, jotka kristinuskoa väittävät suomalaiseen yleissivistykseen kuuluvaksi asiaksi ja osaksi suomalaista kuttuuria eivät koskaan puutu siihen, että on olemassa kristillinen porukka, joka ei salli jäsenilleen sitä kulttuuria, joka Suomessa on.
>>Sitähän minä tässä kyselen, että miksi ne, jotka kristinuskoa väittävät suomalaiseen yleissivistykseen kuuluvaksi asiaksi ja osaksi suomalaista kuttuuria eivät koskaan puutu siihen, että on olemassa kristillinen porukka, joka ei salli jäsenilleen sitä kulttuuria, joka Suomessa on.>>
Jos minä voisin "asiaan puuttumalla" vaikuttaa, lopettaisin heti lestadiolaisten ehkäisykiellon ja kulttuurisen eristäytymisen, ja vastaavia asioita muissakin lahkoissa...
että kun nostin tämän asian esiin, niin eipä näy ketjussa niitä, jotka yleensä puolustavat uskonnon opetusta yleissivistykseen kuuluvana. Nytpä ollaan ihan hiljaa, kun puhutaan muusta suomalaisesta kulttuurista, joka osalta ihmisiä kielletään.
Ja sinäkin piiloudut korulauseisiin. "Jos minä voisin..."
>>että kun nostin tämän asian esiin, niin eipä näy ketjussa niitä, jotka yleensä puolustavat uskonnon opetusta yleissivistykseen kuuluvana. Nytpä ollaan ihan hiljaa, kun puhutaan muusta suomalaisesta kulttuurista, joka osalta ihmisiä kielletään.>>
En itse kuulu niihin, jotka yleensä puolustavat uskonnon opetusta yleissivistykseen kuuluvana, mutta vastaan silti. Kuten sanoin, lestadiolaiset ovat vain pienehkö osa suomalaisesta kristillisyydestä, eikä heidän (sinänsä valitettavaa) osittaista kulttuurikielteisyyttään voi käyttää perusteena yleissivistävää uskonnonopetusta vastaan. Ei opetussuunnitelman mukainen uskonnonopetus ketään lestadiolaiseksi käännytä.
>>Ja sinäkin piiloudut korulauseisiin. "Jos minä voisin..." >>
Jätetään sitten korulauseet. Mitä tarkkaan ottaen haluaisit minun eteläsuomalaisena vapaan suunnan kristittynä tekevän lestadiolaisten suhteen?
Kysyin että missä nyt ovat ne, jotka väittävät uskonnonopetuksen kuuluvan yleissivistykseen.
Miksi he eivät puutu koskaan siihen, että osalta tätä uskonnollista yleissivistystä saavalta porukalta on muu sivistys kielletty?
"Jätetään sitten korulauseet. Mitä tarkkaan ottaen haluaisit minun eteläsuomalaisena vapaan suunnan kristittynä tekevän lestadiolaisten suhteen? "
Typerä kommentti. Nyt ollaan keskustelupalstalla. Lue aloitus uudestaan.
Jos joku ei halua mennä tetteriin, säästyy sekin paikka jollekkin sellaiselle joka haluaa mennä.
Uskonnollisuus on kulttuuria. Mikäli uskolla mJumlaan ymmärretään vain kulttuurillinen arvo, ollan menty pahasti pöpelikköön ymmärtäessä uskon olemusta. Usko Jumalaan on elämän perusta ja kaiken lähtökohta.
noin hullua ihmistä ihan oikeasti olla olemassakaan kuin sinä hanna? Oletko mennyt uskisparodiassasi jo liian pitkälle, vai oletko ihan aito seko?
keskustelet jollekkin hannalle, vaikka ei sellainen kirjoittele täällä.
minä en hyväksy tuollaista ahdasmielisyyttä,
eikä tuollaiset "säännöt" Jumalasta olekaan,
vaan ihmisistä.
Raamatussakin esim.sanotaan näin:
Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea,
mutta toinen,joka on heikko,syö vihanneksia.
Joka syö,älköön halveksiko sitä,joka ei syö;
ja joka syö,älköön tuomitko sitä,joka syö,
sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.
Toinen pitää yhden päivän toista parempana,
toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä;kukin
olkoon omassa mielessään täysin varma.
Kyse on henkilökohtaisen vapauden periaatteesta,
jota on hyvä noudattaa sellaisissa käytännön elämään
liittyvissä asioissa,joissa kristityillä on erilaisia mielipiteitä.
Joissakin asioissa Jumala sallii erilaisia, omaantuntoon
perustuvia mielipiteitä,eikä toisen uskovan vapautta
saa rajoittaa inhimillisellä tuomiolla.
toisilta ihmisiltä yhtään mitään. Lestadiolaiset voivat kieltää lapsiltaan jotain asioita, mutta kun lapset kasvavat, he alkavat ajattelemaan itse. Siksi viisaat vanhemmat antavat lasten toimia oman päänsä mukaan, vaikka puhuvatkin vastaan. Vanhempien puhe on neuvomista, ei aina käskemistä.