Iltalehden kolumnisti Aarno Laitinen ihmettelee taannoisesta artikkelistaan noussutta kohua. Kyseisessä kolumnissa Laitinen kertoo elämästä 1930- ja 1940-luvun natsi-Saksassa, mutta vainoharhaisimmat lukijat ovat havainneet siinä piikkejä kasvissyöjiä kohtaan.
“Naurettava idea. Että minä, aikuinen ja kansalaisluottamusta nauttiva mies, kirjoittaisin joukkotiedotusvälineeseen kolumnin, jossa vihjailtaisiin kasvisruokavaliolla ja juutalaisten joukkomurhalla olevan jotain tekemistä keskenään?” sanoo Laitinen.
Laajakatseisesta humanismistaan ja arvoliberalismistaan tunnettu Laitinen muistuttaa olevansa puhdasverinen elävän ravinnon syöjä, joka ei ole 1970-luvun jälkeen syönyt lihaa kuin hätätilanteessa kohteliaisuudesta isäntäväkeä kohtaan. Suosikkiravintolakseen hän mainitsee Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan Silvopleen, jonka “eilinen paprika-tofupaistos oli aivan suussasulavaa”.
Lukutaidottomat
vatipäät, saatana
Juuriselleriä pureskeleva Laitinen kertoo olleensa jo pitkään lukutaidottomien lysymunien vainon kohteena. Lähes jokaisesta kolumnista tulee palautetta, jossa uskotaan Laitisen pilkanneen naisia, tyhmiä, rumia tai kasvissyöjiä. Erityisen usein hänen sanotaan linkittävän yhteen Hitlerin, Stalinin tai muun hirmuhallitsijan toimet sekä ei-heteronormatiivisten ryhmien toiminnan.
“Uskomatonta toimintaa!” puhahtaa Laitinen. “Kaikenlaiset lukutaidottomat vatipäät, saatana, päästetäänkin tässä maassa lehtien kanssa puljeeraamaan”, hän tuumaa.
“Ottaisitko vielä tuorepuristettua porkkanamehua?” Laitinen kysyy, maksaa laskun omasta taskustaan ja lähtee ostamaan torilta luomutuotettuja palsternakkoja.
“Naurettava idea. Että minä, aikuinen ja kansalaisluottamusta nauttiva mies, kirjoittaisin joukkotiedotusvälineeseen kolumnin, jossa vihjailtaisiin kasvisruokavaliolla ja juutalaisten joukkomurhalla olevan jotain tekemistä keskenään?” sanoo Laitinen.
Laajakatseisesta humanismistaan ja arvoliberalismistaan tunnettu Laitinen muistuttaa olevansa puhdasverinen elävän ravinnon syöjä, joka ei ole 1970-luvun jälkeen syönyt lihaa kuin hätätilanteessa kohteliaisuudesta isäntäväkeä kohtaan. Suosikkiravintolakseen hän mainitsee Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan Silvopleen, jonka “eilinen paprika-tofupaistos oli aivan suussasulavaa”.
Lukutaidottomat
vatipäät, saatana
Juuriselleriä pureskeleva Laitinen kertoo olleensa jo pitkään lukutaidottomien lysymunien vainon kohteena. Lähes jokaisesta kolumnista tulee palautetta, jossa uskotaan Laitisen pilkanneen naisia, tyhmiä, rumia tai kasvissyöjiä. Erityisen usein hänen sanotaan linkittävän yhteen Hitlerin, Stalinin tai muun hirmuhallitsijan toimet sekä ei-heteronormatiivisten ryhmien toiminnan.
“Uskomatonta toimintaa!” puhahtaa Laitinen. “Kaikenlaiset lukutaidottomat vatipäät, saatana, päästetäänkin tässä maassa lehtien kanssa puljeeraamaan”, hän tuumaa.
“Ottaisitko vielä tuorepuristettua porkkanamehua?” Laitinen kysyy, maksaa laskun omasta taskustaan ja lähtee ostamaan torilta luomutuotettuja palsternakkoja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Kun vihreiden eduskuntaryhmä kutsutaan yritys- tai järjestövierailulle, isännille lähtee pitkä sähköposti, jossa sihteeri kertoo kansanedustajien ruokarajoitteet. Vain kaksi suostuu syömään kaikkea, lihaakin.
Vihreiden tyttöset eivät syö lihaa, osa heistä ei syö kalaa. Muutamalle silakka on myrkkyä, koska siinä on dioksiinia. Vilja ja juureksetkaan eivät ole heille itsestäänselvyys, sillä osa ei kelpuuta perunaa, valkoista riisiä tai maissia.
Jotkut ovat allergisia kurkulle, tomaatille, paprikalle, kaalille, sienille. Lista lyheni jonkun verran, kun Heidi Hautala ja Satu Hassi veivät ruokarajoitteensa Brysseliin, mutta tällaisenakin vihreiden ryhmä on hankala vieras isännille ja kokeille, kun 14 kansanedustajalle pitää valmistaa lähes yhtä monta erilaista ateriaa.
Ruokaniuhotus on vihreiden uskonto, johon muutkin halutaan pakottaa. Nyt Helsingin vihreät ovat aloittaneet kaupunginhallituksessa taistelun liharuokia vastaan ja vaativat kouluihin pakollisia vihannesruokapäiviä. Siis pakkoruotsin lisäksi pakkokasvikset.
Kouluissahan on jo nykyisin kasvisvaihtoehto, mutta se ei heille riitä. Kaupunginhallituksessa vihreät ajoivat läpi pakkokasvispäivän. Vain kaksi kaupunginhallituksen jäsentä, Sirpa Asko-Seljavaara (kok) ja Arto Bryggare (sd) uskalsivat vastustaa. Lääketieteen professori Asko-Seljavaara ja entinen huippu-urheilija Bryggare ovat asiantuntijoita ruoka-asioissa, sillä he ymmärtävät, että liha ja kala ovat nuorelle ihmiselle tärkeitä rakennusaineita. Mutta uskontoja vastaan on mahdotonta taistella.
Vihreillä on merkittävä esikuva historiassa. Adolf Hitler pani 1930-luvulla Saksan kansan kasvisdieetille. Koko maassa oli pakollinen kasvispäivä. Sen tarkoitus oli kerätä rahaa Saksan asevarusteluun.
Kun Hitlerin hovissa oli kasvispäivät, natsijohtajat Göring, Himmler, Speer ja muutamat muut jäivät silloin pois lounailta ja päivällisiltä.
Vaikka Hitlerillä oli parhaat kasviskokit, jotkut vegaaninatsit toivat omat raaka-aineensa ja kokkinsa kylään tullessaan. Hitlerhän ei tyytynyt Mannerheimin 75-vuotispäivilläkään syömään isännän tarjoamaa ruokaa, vaan hänellä oli oma kasviskokki mukanaan.
Hitlerin esimerkkiä mukaillen vihreät vastustavat lihan syöntiä sen aiheuttaman hiilijalanjäljen vuoksi. Heidän laskutaitonsa ei riitä sen arviointiin, millainen hiilijalanjälki on niillä vihanneksilla, jotka tuodaan Espanjasta lentokoneella tai niillä tomaateilla, jotka kasvavat Närpiössä 30 asteen pakkasella 30-asteisissa kasvihuoneissa.
Huvittavaa on sekin, että Helsingillä on ravintoasiantuntijoita, mutta nyt kaupunginhallituksen vihreät, naiset ja kaikkien asioiden niuhottajaämmä Osku Pajamäki (sd) ryhtyvät kasviskiihkossaan laatimaan koululasten ruokalistaa.
Hammaslääkärini kertoi huomanneensa vegaanityttösten hampaissa muutoksia, jotka viittaavat siihen, että 40 vuoden iässä heillä ei ole kunnon kalustoa. Allergiat ja anoreksiat leviävät, kun ihmisen taimet höynäytetään syömään yksipuolista ruokaa.
Animalia tuskin sallisi moisen dieetin kokeilua Korkeasaaren eläintarhassa. Lapsista tehdään vihreän ruokaterrorismin koekaniineja".
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2010021311107869_k6.shtml
Laitinen ei ole koskaan ollut ja humanistejahan hän on lähinnä pilkannut. Oliskohan Laitinen itse se lukutaidoton vatipää?