Kauhajoen koulusurmia selvittänyt tutkintalautakunta suosittaa tietyntyyppisten käsiaseiden kieltämistä kokonaan ja aselupaehtojen tiukentamista. Lisäksi se ehdottaa muun muassa pakollisia terveystarkastuksia opiskelijoille. Tutkintalautakunta luovutti raporttinsa oikeusministeri Tuija Braxille aamupäivällä.
Lautakunta suosittaa, että käsiaseet kerättäisiin pois esimerkiksi maksua vastaan, eikä uusia hankkimislupia myönnettäisi tällaisille aseille. Kielto koskisi kaikkia sellaisia käsiaseita, joilla on mahdollista ampua lyhyessä ajassa paljon laukauksia.
Täyskielto koskisi valtaosaa Suomen käsiaseista. Lautakunnan puheenjohtajana toimineen Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajan Pekka Saurin mukaan Suomessa on noin 250 000 käsiasetta, ja niistä 200 000 on itselataavia.
Muiden aseiden hallussapidon ikäraja nostettaisiin 20 vuoteen, luvista tehtäisiin määräaikaisia ja luvan saajalta edellytettäisiin vähintään kahden vuoden ampumaharrastusta.
Lautakunta huomauttaa, että koulusurmien tekijä sai aseluvan helposti, ja myös myöhemmässä poliisin puhuttelussa hänen katsottiin soveltuvan aseen haltijaksi.
Lautakunnan mielestä turvallisuus ei voi perustua siihen, että aseluvan hakijan mahdolliset rikolliset aikeet havaittaisiin poliisin tai lääkärin haastattelussa.
Lautakunnan mukaan Matti Saaren päätyminen Kauhajoen koulusurmaajaksi oli pitkän kehityksen ja monien seikkojen seurausta. Tekijä oli kärsinyt kiusaamisesta, hänellä oli mielenterveysongelmia ja hän ihannoi koulusurmia.
Jotkut Saaren ystävistä olivat huolissaan siitä, että hänellä oli hallussaan ase. Tiedot eivät kuitenkaan päätyneet läheisille aikuisille tai opiskelijahuoltoon, eikä kenelläkään ollut kokonaiskuvaa Saaren tilanteesta.
Nuorten mielenterveyshoidon kehittämiseksi tutkintalautakunta suosittaa, että alle 23-vuotiaille ei aloiteta mielenterveyslääkehoitoa ilman psykiatriaan tai nuorten psyykenlääkehoitoon perehtyneen lääkärin tutkimusta.
Lautakunta suosittaa myös opiskelijaterveydenhuollon resurssien vahvistamista erityisesti mielenterveyden osalta sekä pakollisia terveystarkastuksia opiskelijoille.
Opiskelijoiden ongelmien tunnistamista ja hoitamista edistäisi opiskelijahuollon, oppilaskuntatoiminnan ja terveydenhuollon vahvistaminen sekä hyvä vuoropuhelu kouluissa nuorten ja aikuisten välillä.
Tutkintalautakunta huomauttaa, että koulujen turvallisuussuunnitelmia koskeva ohjeistus on moninaista ja sekavaa. Koulujen turvallisuussuunnittelua edistäisi se, että eri ohjeistukset keskitettäisiin yhteen säännöllisesti päivitettävään asiakirjaan.
Lautakunnan mielestä helposti opittavat, esimerkiksi taskukokoisena opiskelijoille jaettavat, toimintaohjeet eri tilanteisiin olisivat tarpeen.
22-vuotias Matti Saari ampui ammattikorkeakoulussa yhdeksän oman opiskelijaryhmänsä oppilasta, opettajan ja lopuksi itsensä syyskuussa 2008. Hän käytti puoliautomaattista eli itselataavaa ampuma-asetta. Vaikka ase oli pienikaliiberinen, sillä saattoi aiheuttaa suuret vahingot.
Lautakunta suosittaa, että käsiaseet kerättäisiin pois esimerkiksi maksua vastaan, eikä uusia hankkimislupia myönnettäisi tällaisille aseille. Kielto koskisi kaikkia sellaisia käsiaseita, joilla on mahdollista ampua lyhyessä ajassa paljon laukauksia.
Täyskielto koskisi valtaosaa Suomen käsiaseista. Lautakunnan puheenjohtajana toimineen Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajan Pekka Saurin mukaan Suomessa on noin 250 000 käsiasetta, ja niistä 200 000 on itselataavia.
Muiden aseiden hallussapidon ikäraja nostettaisiin 20 vuoteen, luvista tehtäisiin määräaikaisia ja luvan saajalta edellytettäisiin vähintään kahden vuoden ampumaharrastusta.
Lautakunta huomauttaa, että koulusurmien tekijä sai aseluvan helposti, ja myös myöhemmässä poliisin puhuttelussa hänen katsottiin soveltuvan aseen haltijaksi.
Lautakunnan mielestä turvallisuus ei voi perustua siihen, että aseluvan hakijan mahdolliset rikolliset aikeet havaittaisiin poliisin tai lääkärin haastattelussa.
Lautakunnan mukaan Matti Saaren päätyminen Kauhajoen koulusurmaajaksi oli pitkän kehityksen ja monien seikkojen seurausta. Tekijä oli kärsinyt kiusaamisesta, hänellä oli mielenterveysongelmia ja hän ihannoi koulusurmia.
Jotkut Saaren ystävistä olivat huolissaan siitä, että hänellä oli hallussaan ase. Tiedot eivät kuitenkaan päätyneet läheisille aikuisille tai opiskelijahuoltoon, eikä kenelläkään ollut kokonaiskuvaa Saaren tilanteesta.
Nuorten mielenterveyshoidon kehittämiseksi tutkintalautakunta suosittaa, että alle 23-vuotiaille ei aloiteta mielenterveyslääkehoitoa ilman psykiatriaan tai nuorten psyykenlääkehoitoon perehtyneen lääkärin tutkimusta.
Lautakunta suosittaa myös opiskelijaterveydenhuollon resurssien vahvistamista erityisesti mielenterveyden osalta sekä pakollisia terveystarkastuksia opiskelijoille.
Opiskelijoiden ongelmien tunnistamista ja hoitamista edistäisi opiskelijahuollon, oppilaskuntatoiminnan ja terveydenhuollon vahvistaminen sekä hyvä vuoropuhelu kouluissa nuorten ja aikuisten välillä.
Tutkintalautakunta huomauttaa, että koulujen turvallisuussuunnitelmia koskeva ohjeistus on moninaista ja sekavaa. Koulujen turvallisuussuunnittelua edistäisi se, että eri ohjeistukset keskitettäisiin yhteen säännöllisesti päivitettävään asiakirjaan.
Lautakunnan mielestä helposti opittavat, esimerkiksi taskukokoisena opiskelijoille jaettavat, toimintaohjeet eri tilanteisiin olisivat tarpeen.
22-vuotias Matti Saari ampui ammattikorkeakoulussa yhdeksän oman opiskelijaryhmänsä oppilasta, opettajan ja lopuksi itsensä syyskuussa 2008. Hän käytti puoliautomaattista eli itselataavaa ampuma-asetta. Vaikka ase oli pienikaliiberinen, sillä saattoi aiheuttaa suuret vahingot.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei sellaista tarvita eläimen lopetukseen, eikä ampumaurheilu harrastukseen. Kilpa-ampujat ei käytä asettaan väärin. Eikö pilipali konstilla ampumakelvottomaksi tehdyistä pistooleista ole mitään kirjanpitoa?,
jos niistä on helppo tehdä uudelleen luvaton ampumiskelvollinen ase, siihen pitää myös puuttua.
Jos Porvoon pyssy olisi pitänyt joka patin jälkeen virittää, olisi voinut useampi jäädä henkiin, samoin
koulutapauksissa. Tämän poiskeruun tekee vaikeaksi se todennäköisyys, että aseita on varakkampien
ihmisten omaisuutta turvaamassa lipastonlaatikoissa suuret määrät, joista ihmisille ei ole vaaraa, kuin
vasta varastettuna/lainattuna. Kaikki härmäläiset aseet ovat alkuaan luvallisia. Joillakin ihmisillä on myös
tapana lainailla luvallisia aseitaan tietäen tai tietämättään.
ainoastaan ja vaan ihmisen tappamiseen näin yksinkertaista asjaa ei ministeri hölmölundi ole oivaltanut
onkoha tyyppi täysissä sielun voimmissa ylipääteen. koskahan ministeri olisi itse vastuussa päätöksistä ja siitä että on niinherkästi uskonut käsituliaseiden maahan tuojien höpinoitä . suomessa pohjoismaiden eniten näitä jokela ja muita ampuma katastrfeja ja suomessa on myös ollut euroopan löysin aselaki.
niin joillekin pyllistää. Näinhän Holmlund tekee. Ääniä kerätäkseen kumartaa asefriikeille ja pyllistää aseiden uhreille ja heidän omaisille.Kuvista päätellen perää riittää.