Miksi uskova tarvitsee

Kaikki lähtee Jeesuksen sanomasta. Hän lupasi, että häntä seuraavat tekevät samanlaisia ihmetekoja kuin hän, ja enemmänkin. Sanamuoto ei ole tarkka, mutta ajatus on.

Tästä johtuu, että uskovien on pakko kehitellä ihmeitä vaikka mistä, kun niitä ei sovinnolla synny.

Ihmeiden suhteen uskovien toimet ovat kaksijakoiset:
Yhtäältä yritetään tavallisia tapahtumia vääntää ihmeiksi, ja
toisaalta yritetään selitellä, miksi isoja ihmeitä ei tapahdu.

Sanottakoon helluntailaisten puolustukseksi, että katoliset ovat ihmeineen vielä hurjempia.

"Ihmistä, joka manipuloi toista joka on herkkä, kertomaan esim.palstalla hyvinkin arkoja asioita, miksihän häntä kutsuisitte?"

Tekopyhäksi.

on, sitä ei vaan aina huomaa. Olin tuossa hiihtelemässä vitivalkeilla hangilla. Yöllä oli satanut uutta "puuterilunta", joka hunnutti uudelleen maisemat. Aurinko paistoi ja lumikiteet kimalsivat puissa ja maassa. Kiteetkin ovat kuulema kaikki erilaisia. Siinä hiihdellessäni tuli mieleen Raamatun sanat: "vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkoiseksi".
Voi, miten sydämeni riemuitsikaan ja kiitollisuus Jumalaa kohtaan täytti mieleni, että minäkin, joka olin kuollut synteihini ja rikoksiini, olen saanut armon Jumalan edessä Jeesuksen Kristuksen kautta.
Kerran Jeesuksen seitsemänkymmentä opetuslasta riemuitsivat siitä, että riivaajatkin olivat heille alamaisia, mutta Jeesus sanoi, että "älkää siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne on kirjoitettu elämänkirjassa".
Se on Jumalan teko, että uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt, eli Jeesukseen, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.

Siinäpä sitä ihmettä riittää jokaiseksi päiväksi ja Hän, Pyhässä Hengessä vaikuttaa tekemistä ja tahtomista, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi, eli Jumalan tahto meissä ja meidän kauttamme

Jos meissä asuu Jumalan Henki, Pyhä Henki, Kristuksen Henki (=sama), niin kyllä sitä Hengen hedelmääkin pitäisi olla.
Mutta jos meillä on katkeruus ja riitaisuus sydämissämme, niin se ei ole ylhäältä tulevaa viisautta, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta, niinkuin sana sanoo. Jaak. 3:14

Jumalallisesta viisaudesta sanotaan: Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.
Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille. Jaak. 3:17-18