Syy lienee se, lueskelija,,,19.2.2010 08:44 Palstalla voi esittää oman kantansa asioihin,
mutta hellariseurakunnassa on vaiettava.
*****************************************************************************************************************************************************************************************************************************
Ei nyt pidä paikkaansa. Kyllä voi esittää kantansa asioihin, sillä ei helluntaiseurakunta ole mikään salaseura. Puhun aika pitkällä kokemuksella. Osa ehdotuksistani on mennyt läpi ja osa ei. Kun ehdotus on raamatullinen ja seurakuntaa rakentava, mikä ettei?
Mutta jos alkaa itsekseen sooloilla eikä ja kehitellä menetelmiään, voi joutua törmäyskurssille. Juuri noissa tilanteissa on suuri vaara katkeroitua ja lähteä ovet paukkuen ulos.
Kaikki ihmiset eivät sopeudu seurakuntakuriin.
Jos kuitenkin syntyy vakava pattitilanne, on neuvoa-antavat veljet, jotka puolueettomasti ratkaisevat tilanteen.
mutta hellariseurakunnassa on vaiettava.
*****************************************************************************************************************************************************************************************************************************
Ei nyt pidä paikkaansa. Kyllä voi esittää kantansa asioihin, sillä ei helluntaiseurakunta ole mikään salaseura. Puhun aika pitkällä kokemuksella. Osa ehdotuksistani on mennyt läpi ja osa ei. Kun ehdotus on raamatullinen ja seurakuntaa rakentava, mikä ettei?
Mutta jos alkaa itsekseen sooloilla eikä ja kehitellä menetelmiään, voi joutua törmäyskurssille. Juuri noissa tilanteissa on suuri vaara katkeroitua ja lähteä ovet paukkuen ulos.
Kaikki ihmiset eivät sopeudu seurakuntakuriin.
Jos kuitenkin syntyy vakava pattitilanne, on neuvoa-antavat veljet, jotka puolueettomasti ratkaisevat tilanteen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
on itse salaseura, joka ei voi toimia itsenäisissä seurakunnissa, ellei seurakunta riko yhdistyslakia.
Mainitsemasi pattitilanne ja katkeruutesi seurakuntalaisia kohtaan on tullut usein esille kirjoituksissasi täällä seurakunnan ulkopuolella ja tuskinpa uskallat esittää suvaitsemattomuuttasi itse seurakunnissa omine pukeutumismääräyksinesi tai millä automerkillä seurakunnan pihalle saa kurvailla.
missä Sim-son saarnaa saakkaan tulla muuta kuin mersulla ja naisilla pitää olla romani hame päällä. Eihän siinä mitää kummallista ole Sim-sonnia kun ajattelee mitä hän täällä kirjoittelee. Sim-sonillehan maallinen rikkaus ja komeus on se tärkein asia, eli auto vaateet ja korut, se se on jolla pelastutaan Sim-soni tilaisuuksissa nii ja raha meinas vallan unohtuu sitä pitää kansa olla ja rutkasti, kolehtiin meinaan!
Kuka muuten tietää, paljonko mustalaishame maksaa? Siitä on saanut sossu pulittaa pitkän pennin.
Tuo malli toimii toisissa helluntaiseurakunnissa mutta toisissa taas ei! Jossain on ehdotukset lytätty samoin tein ja jopa uhattu seurakunnasta erottamisella, kuten minua silloin kun ehdotin, että lähtisimme joukolla ulkopuolelle kirkon seinien viemään evankeliumia kadulla kulkeville ihmisille. Sanottiin, että siellähän vaan tulee luopioita!
Samalla tavoin itsekin olen kokenut kun tekee ehdotuksen. Mutta sitten satuin katsomaan erään ohjelman englantilaisesta naisesta, jonka sydämellä oli evankeliumin vieminen Kiinaan. Hän yritti saada seurakuntalaiset ottamaan Kiinan lähetyskohteekseen, ei onnistunut. Hän yritti jopa värvätä sukulaisiaan ja tuttaviaan lähtemään Kiinaan evankelioimistyöhön, ei onnistunut. Sen sijaan eräs hänen tuttavansa/sukulaisensa sanoi: -Mikset mene itse?
Siitä lähtien tuo nainen alkoi kamppailla tuon asian suhteen itsensä kanssa. Hän oli rukouksessa ja kyseli Jumalan tahtoa. En muista miten hän lopulta tunsi saaneensa Jumalalta vastauksen, mutta vastauksen tulos oli se, että hän myi omaisuutensa päästäkseen Kiinaan. Hän tiesi siellä olevasta vanhasta lähettinaisesta, jonka mies oli kuollut ja hän oli jäänyt jatkamaan evankelioimistyötä, hän tarvitsi kovasti nuorempaa avukseen. Tämä nuori nainen lähti sinne, vaikka hän ei ollut läpäissyt läheteille suunnattua koulutusta eikä hän osannut kieltä.
Kuitenkin tämä nainen oppi kielen, menestyi evankeliumin työssään ja voitti ihmisten luottamuksen. Jopa paikkakunnan johtajatkin kääntyivät joissakin asioissa hänen puoleensa.
Tällä haluan sanoa sitä, että tiedätkö, josko tuo kirkon seinien ulkopuolella evankeliointi olisikin sinua varten? Mieti asiaa, rukoile ja tutkiskele itseäsi ja Sanaa, odota ja kuuntele mitä Jumala haluaa sinulle vastata tuota asiaa koskien.
Se ajatus mitä ajattelin ehdottaa muille, se olikin minua varten. Se olikin minun tehtäväni, ei kenenkään muun.
Seurakunnassani on toki muitakin "pieniä työmuurahaisia", jotka ovat löytäneet sen oman "Jumalanpalvelusjuttunsa", niitä, joilla on sama näky kuin minulla tehdä Jumalan työtä. Vasta viime marraskuussa sain tietää että veljenikin tekee samaa palvelustyötä. Näky on sama, mutta työskentelytavat erilaisia. Emme johdata ihmisiä omaan paikallisseurakuntaan, vaan siihen seurakuntaan, joka tuntuu heille juuri siltä oikealta, oli se sitten luterilainen, katolilainen, vapaisiin suuntiin kuuluva tai jokin muu.
En aiemmin edes tiennyt, että ihminen voisi Jumalaa palvellessaan palvella muitakin seurakuntia kuin omaa paikallisseurakuntaansa. Sellainen ajatus olisi ennen tuntunut mahdottomalta. Mutta onneksi Jumalalle kaikki on mahdollista, varsinkin ne mahdottomat.
"Mutta jos alkaa itsekseen sooloilla eikä ja kehitellä menetelmiään, voi joutua törmäyskurssille. Juuri noissa tilanteissa on suuri vaara katkeroitua ja lähteä ovet paukkuen ulos.
Kaikki ihmiset eivät sopeudu seurakuntakuriin. "
Varsinkin niissä tilanteissa tulee joidenkin lähdettyä ovet paukkuen kun henkilökemiat eivät sovi yhteen. Tai sitten juuri niinkuin sanoit: ihmisen ei anneta tehdä vapaasti mitä hän haluaa (naista ei päästetä "vanhemmistosisareksi", ei anneta ottaa liikaa vastuuta sellaisen ihmisen, jonka katsotaan olevan sen kantamiseen kykenemätön). Minusta on hyvä, että yksilö ei voi päättää isoista asioista, ei omansa eikä muiden puolesta. Asioista täytyy voida keskustella yhdessä ja päättää yhdessä. Seurakunnassa toimiminen on joukkuepeliä parhaimmillaan, toimitaan yhdessä yhteiseksi hyväksi eikä omaksi eduksi.
Onhan meillä kaikilla perheissäkin tai ainakin pitäisi olla omat säännöt. Seurakunta on Jumalan perhe. Työyhteisöissä on omat säännöt ja yhteiskunnassa on säännöt, joiden puitteissa toimitaan. Raamattu on se auktoriteetti, jonka mukaan paikalliseurakuntien tulee toimia. Sehän on valitettavaa jos seurakunnat maallistuvat ja aletaan toimia ammattiyhdistysperiaatteella. Vanhimmisto tulee koostua veljistä. Kyllä seurakunnan sisällä on kaikenlaista toimintaa myöskin sisaria varten.
Mitä taas evankeliointiin tulee, se tuleekin suuntauta seurakunnasta pois päin. Olen Sim-son kanssasi samaa mieltä, kuin sinäkin, joka suuntaat evankelioinnin ulospäin. Tiedän myöskin sen, että työsi tuloksena on tullut ihmisiä uskoon. Myöskin kirjoituksistasi huomaa, että olet varustettu evankelistan armoituksella. Pe.kulle sanoisin, että pyörälläkin pääsee.