Kirjoituskilpailu

Tänä vuonna olemme saaneet kokea kunnon vanhanajan talven. Paksu hanki peittää kaiken ja on vaikea muistaa että luonnon katoamaton vehreys vain odottaa kevään tuloa puhjetakseen taas kukoistukseensa. Autojen kaivetaan esiin aamuisin henki huuruten ja vaikka Sisu-pastillin voimalla vielä pärjätäänkin niin moni on jo saanut tarpeekseen. Ihminen huomaa olevansa hyvin pieni luomakunnan voimien edessä. Kinokseen juuttunutta autoa työntämään löytyy kuitenkin avuliaita lähimmäisiä, käytännön rakkautta osoittamalla selviämme hankalissakin oloissa päivästä toiseen, ja rankan päivän jälkeen tuntuu hyvältä päästä kylmästä ja pimeästä kodin rauhaan ja lämpöön.

Myös tämä elämä voi tuntua välillä lumihangessa tarpomiselta, mutta meillä on jotakin paljon parempaa kuin Sisu-pastilli: Tieto siitä että armo ja kirkkaus odottavat meitä kun taivalluksemme päättyy ja pääsemme viimein Taivaan Kotiin.

Ajattelin ensin kauimmaista, mutta päädyin kaikessa rauhassa lähimmäiseen, luomakuntamme parhaimpaan. Siellä sen kirkkaus ei minua onneksi sokaissut, rakkaudella se oli oikeassa lämmössä tehty. Nyt se ei anna minulle armoa, sen vaikutus tuntuu edelleen, katoamattomana hengessäni. Onneksi on sisu-pastilli.

Jumla on rakastanut tätä Pohjolan kansaa niin paljon, että hän antoin Herran Jeesuksen Kristuksen pelastavan evankeliumin tulla tällekin maapallon kulmalle. On suurta armoa, että meillä on kansankirkko ja vapus kokonntua kuulemaan ja palvella Luojaamme. Taivaallisen Isän rakkus huokuu myös luomakunnassamme: meillä on neljä kaunista vuodenaikaa..
Rakkaudessan ja suuressa viisaudessaan Luoja on varustanut Suomalaisen sisulla ja sitkeydellä, mutta samalla sielussamme on kätkettynä hiljainen, lämmin sydämenen ihminen, joka osaa samaistua myös kanssamatkaavan maamiehen mielenliikkeisiin ja on altis tarvittaessa ojentamaan auttavan kätensä niin naapurin kuin kaukana elävän ihminsen hätään.
Suomalainen on mysös lähetysihminen! Kylväessään ja pelastuksen evankelumia kaikkialle maailmaan, hän tietää toteuttavansa myös parhaiten rauhan sanomaa, joka kantaa satoa kaikkialla myös iankkaisuuteen asti!

pakko kirjoittaa Hesarin sivulle?

Elämme jälleen vaikeita aikoja, mutta kuten aina ennenkin, me voimme luottaa siihen, että jumala suuressa armossaan palkitsee uskolliset palvelijansa ja antaa kirkkautensa jälleen loistaa luomakuntaansa.

Emme saa unohtaa lähimmäisiämme, emme edes heitä, jotka eivät meidän arvomaailmaamme jaa. Meidän pitää muistaa, että rakkauden kaksoiskäsky ei ole vain käsky, vaan katoamaton ja ikuinen muistutus siitä mikä on meidän tehtävämme täällä maallisessa elämässä. Meidän tehtävämme on julistaa evankeliumia ja sen hengessä auttaa vähempiosaisia lähimmäisiämme niin aineellisesti kuin hengellisestikin.

Ystävällisenä kutsuna ilmoitan vielä, että tulevana lauantaina Rauhankatu 6:ssa on tilaisuus, jossa musiikkiesityksen ja kahvitarjoilun lisäksi on jaossa ruokakasseja niitä tarvitseville. Tarpeellisten peruselintarvikkeiden lisäksi olemme laittaneet mukaan Sisu-pastilleja ikään kuin muistutukseksi siitä, mikä on Jumalan sanan lisäksi meitä aina auttanut eteenpäin.


---------

Jokunen sana liikaa, mutta haitanneeko tuo.