"Onko turvasi Jeesuksessa?" kysyy Ilmari, ja seuraavaksi selittää, että hiukan kun rukoilee, niin Jeesus kyllä huolehtii uskovasta.
Kuitenkin jokainen tietää, että uskova on tasan yhtä alttiina samoille vaaroille kuin uskonnotonkin. Uskova joutuu onnettomuuksiin ja sairastuu keskimäärin yhtä usein kuin uskonnotonkin.
Eikö tuollainen "mainostaminen" ole kovin epärehellistä? Jeesuksen turvapalvelu ei hoida selvästikään hommiaan.
Selittäkään nyt uskovat, missä se Jeesuksen huolenpito oikein käytännössä näkyy?
Kuitenkin jokainen tietää, että uskova on tasan yhtä alttiina samoille vaaroille kuin uskonnotonkin. Uskova joutuu onnettomuuksiin ja sairastuu keskimäärin yhtä usein kuin uskonnotonkin.
Eikö tuollainen "mainostaminen" ole kovin epärehellistä? Jeesuksen turvapalvelu ei hoida selvästikään hommiaan.
Selittäkään nyt uskovat, missä se Jeesuksen huolenpito oikein käytännössä näkyy?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ymmärrän kyllä, mistä uskovien liioittelu/valehtelu johtuu. Raamattu lupaa yhtä ja toista, mitä nykyajan uskova ei voi saada. Ihmeet on yksi ja suojelu on toinen asia. Raamattu lupaa samoja ihmeitä, joita sanotaan Jeesuksen tehneen aikanaan. Niitä ei tapahdu. Ei ole tapahtunut ainakaan satoihin vuosiin.
Jeesus ei suojele uskovaa, vaikka niin lupaa. Jeesuksen piti palata takaisin maan pinnalle jo kaksituhatta vuotta sitten. Ei ole näkynyt.
Siitä tosiaan on enemmän esimerkkejä Vanhan Testamentin puolelta kuin Uuden, mutta onhan toki huomioitava, että Uusi Testamentti käsittää lyhemmän ajanjakson (kertomuksista) kuin Vanha Testamentti.
Paavalista on yksi esimerkki kun hän vapautuu kahleista, Jumalan tahdosta. Mutta myös Jumalan tahdosta hän lopulta kuolee, mutta vasta kun Jumala niin salli.
Jumala tosiaan suojelee Häneen uskovaa, mutta tahtonsa ja sallimisensa rajoissa. Hän sallii meille koettelemuksia, sairauksia ja kärsimyksiä.
"Jumala tosiaan suojelee Häneen uskovaa, ..."
Mutta miten se näkyy käytännössä? Minä en ole huomannut.
Jospa se onkin yhtä huomaamatonta kuin vaimon työskentely kotona. Sitä ei huomaa hänen hoitaessaan tehtävänsä, mutta jos hän on poissa eikä kukaan hoida hänen tehtäviään, silloinpa hänen olemassaolonsa puuttumisen huomaa.
Samoin kuin siivooja/laitoshuoltaja julkisissa tehtävissä. Jos hän on poissa eikä kukaan tuuraa... siivoojan puuttuminen huomataan aina. Mutta häntä harvemmin nähdään työssään.
Eikä Jumalan työtäkään meissä voi nähdä, toisissa sen vaikutuksen saattaa huomata, toisissa ei. Esim. mieheni käytös muuttui hänen tultua uskoon. Oli kohteliaampi, ystävällisempi eikä kiroillut ja entistä enemmän kartti tanssipaikkoja ja "räkälöitä".
Ravinnosta ja vaatetuksesta.
Näistä Jeesus on luvannut Isään luottavavaisista huolehtia. Matt. 6:25-34
Käytännön esimerkki Raamatusta löytyy kohdasta 1. Kun. 17.
Ja myöskin Daavid on kertonut Herran huolenpidosta Psalmissa 23.
No onko huolehtinut? Väittäisin, että itse joudut käymään kaupassa ja maksamaan omilla rahoillasi.
Aika usein joku tuttavista on tuonut meille ruokaa kun olen ollut työttömänä tai mies on ollut sairaana.
Sehän on hienoa, kun on sellaisia tuttavia. Mutta näin skeptikkona on sanottava, että hyviä ystäviä saa ilman uskoakin, jos on sopivan sosiaalinen luonne ja muistaa näitä kanssaihmisiä vastapalveluksilla. Kunnioitan kyllä uskoasi.
Ainakin itselläni meni. Ystävät lopetti yhteydenpidon lähes kokonaan kun täytettiin 18. Sen jälkeen meni vuosia ennenku ystävystyin uudelleen... tällä kertaa ystävyys oli parempaa... siihen asti ku vaihdoin koulua... tuli etäisyyttä liikaa eikä ystävyys sitte enää luonnannu...
Kyllä uskovaisen on helpompi saada ystäväkseen toinen uskovainen... ainakin jos haluaa että hyötytarkoitus on pois ystävyydestä. Sen olen saanut todeta... harvemmin ystävyys on ystävyyttä pelkästään, yleensä kuvaan sotkeentuu ajatus toisesta hyötymisestä. Ja silloin ei enää voi puhua ystävyydestä jos yhteyttä pidetään vain hyötymistarkoituksella.
Ei vastavauoroisessa "hyötymisessä" mielestäni mitään pahaa ole. Ystävyys toki sisältää paljon muutakin kuin vain palveluksia puolin ja toisin, mutta ystävyydenkin pitää olla kaksipuoleista. Muuten se loppuu lyhyeen.
Ihminen voi olla hyvä, toiset huomioon ottava ja sellainen, joka ei juokse kapakoissa, vaikka ei uskoisikaan. Olen tavannut monta hyvää ateistia, enkä tarkoita nyt ateistina hyvää.
Toivottavasti sinullakin on vielä uskonnottomia ystäviä.
olivatko uskovat turvassa Hitlerin tai Stalin leireille, eivät kuolleet nälkään, kidutukseen, ei ammuttu tms? Sama kohtalo heillä oli kuin muillakin leireille joutuneilla.
Niitä ei lasketa, katsos kun H ja S olivat ateisteja ja näin ollen Saatanan suojeluksessa. Saatana voitti Jumalan siinä 5- 0.
Jumala suojelee toki omiaan, mutta myös sallii heille vastoinkäymisiä, jopa väkivaltaisen kuoleman.
Ja minun näkemykseni tuosta sallimuksesta holokaustin aikaan johtui juutalaisten maallistumisesta. He sisältivät Jumalan antamiin lakeihin vieläpä omat perinnäissääntönsä, jotka tulivat suurimmalle osalle heistä tärkeämpiä noudatettavia kuin kymmenen käskyä.
Jeesus jo elinaikanaan varoitti tuollaisesta fariseuksia ja kirjanoppineita.
Eli tarkoitan että holokausti oli Jumalan Isällistä kuritusta Valittua Kansaansa, juutalaisia kohtaan. Hänhän oli jo ennemmin antanut profeetoille sanan, että Hänen Valittu Kansansa tulee pienenemään vain kouralliseen silloisesta määrästä, jotka pelastuvat. Eli se tapahtui Jumalan sallimuksesta.
Eli Jumala antoi Saatanalle valla hävittää Jumalan Valittua Kansaa.
Kyse on suggestiosta. Kun uskoo vuorenvarmasti että Jeesus huolehtii, tulee varmempi olo ja se antaa itseluottamusta. Sama on plasebopillerin kanssa. Plasebopillerikään ei pelasta onnettomuuksilta mutta sillä voidaan välttää ahdistusta jos suggeroituu että se vähentää ahdistuneisuutta. On hyvä olla varma vastaväitteistä ja tapahtumista huolimatta, siihen Jeesukseen suggeroituminen auttaa.
Slogan Jeesus auttaa aina tapahtui mitä tahansa on suggestiokaava jota toistettaessa tulee varmempi olo. Suggestiolla on onnistuttu myös parantamaan erityisesti mielialaa, riippuvuuksia ja antamaan toivoa elämään.
Toinen mihin voidaan suggestoitua on Raamattu Jumalan Sanana. Kun ajatellaan että Raamattu on voimakasta muuttumatonta Pyhää Sanaa niin tunnemme voittamattomuutta. Kyse on mielikuvista, jotka tuovat turvaa.
Nythän on niin, että placebovaikutus ei toimi, jos sen tietää. Kalkkitabletti parantaa päänsäryn, jos käyttäjä ei tiedä mitä suuhunsa laittaa. Heti, kun hänelle kerrotaan totuus, vaikutus lakkaa. Uskonnon kanssa on tasan sama juttu.
Itselläni Jeesuksen lumevaikutus on lakannut tuon tiedon vuoksi. Ei ole juurikaan huolta että lumevaikutus lakkaisi keskivertouskovaisella sillä hän on kouluttamaton ja uskoo niin kuin on kirjoitettu ja miten perinteisesti ajatellaan. Mutta voihan sitä olla lueskella Raamatun moraalisääntöjä jotka ovat toisinaan fiksuja.
Sensijaan suggestiovaikutus ei kokonaan lakkaa vaikka tietäisi sen olevan suggestio. Hokeminen "Jeesus auttaa ja turvaa" on edelleen toimiva mielikuva. Alitajunta uskoo mielikuviin niiden todenperäisyydestä välittämättä. Psykologiahan tietää että kun hoet jotakin niin siitä tulee alitajunnalle ja lopulta tietoiselle mielelle totta, sillä alitajunta toimii hyvin pienen lapsen tasolla. Tähän osittain perustuu saarnojen voima.
Raamatun tekijät eivät tosiaan olleen mitään turhaa porukkaa. Siellähän toistetaan samoja mantroja neljässä evankeliumissa. Tällä palstallakin sen näkee selvästi. Samat tekstit toistuvat jatkuvasti ja puuduttavasti. Uskovat lienevät tavallista suggestioherkempiä (vai miten sen ilmaisisi).
Lievästi vaan ärsyttää kun uskova lukee Raamatusta väitteen xxx, ja sitten sanotaan, että asia xxx tapahtuu nykyaikanakin, vaikka kuka vaan normaalilla järjellä varustettu ihminen tajuaa, että ei xxx tapahdu.