Eläkevarallisuuden paisuessa eläkkeet kutistuu.

Suomessa käynnistettiin alkuvuodesta eurooppalainen teemavuosi, jonka aikana köyhyyden taakkaa yritetään keventää yhteisin ponnistuksin, Rakennetaan yhteiskunta kaikille -tunnuksin. Kampanjan suojelijana on Tasavallan Presidentti. Tilastojen mukaan noin 700 000 suomalaista on pudonnut virallisen köyhyysrajan alapuolelle. Heidän tulonsa ovat alle 60 prosenttia kansalaisten keskimääräisistä vuosiansioista, se tarkoittaa n.1000 € nettotuloa kuukaudessa.

Kolmannes näistä on pitkän työuran tehneitä eläkeläisiä. Se on aivan liian paljon, kun suomalaiset ovat jo kolmen, neljän vuosikymmenen ajan kuuluneet maailman suhteellisesti vauraimpien kansakuntien joukkoon ja kun kansalaisten kaikkinainen tasa-arvo on ollut yhteiskunnan ylin arvo koko itsenäisyyden ajan. Indeksien heikentämä eläkkeiden ostovoima kuuluu vanhojen EU maiden heikompiin.

Eläketurvakeskus www.etk.fi teki tutkimuksen vanhusten köyhyydestä kahdeksassa EU- maassa. Vuoden 2006 tilaston mukaan Suomessa on vajaat satatuhatta yli 75-vuotiasta köyhää naista. Köyhien miesten määrä oli tästä noin kolmannes. Moni ikääntynyt ja köyhä nainen on tehnyt töitä hartiavoimin koko ikänsä esimerkiksi maatilalla tai kotitaloudessa, mutta ei ole saanut työstään palkkaa eikä työeläkettäkään ole kertynyt.

Hyvinvoinnin heikkeneminen on ollut tiedossa jo pitkään mutta nuorehkoa eduskuntaa se ei ole enää vuosiin kiinnostanut. Ensivuoden eduskuntavaaleihin kaikkien eläkeläisjärjestöjen kannattaa asettaa omia ikäkumppaneita ehdokkaiksi. Eläkeläisten aliedustus on syynä heidän lisääntyvään köyhtymiseensä. Samanaikaisesti on työuriemme aikana kasvattamamme eläkevarallisuus karttunut hyvin (125 miljardia €) ja mahdollistaa ostovoimapäivitykset omien rahastojen miljardien vuosituotoista.