Venäjä on tunnustanut syyllistyneensä Talvisodan aloittamiseen. Koska Venäjä on tunnustanut ja rikkonut kansainvälisiä sopimuksia ja hyökännyt täysin aiheetta naapurimaansa kimppuun. Entä korvausvastuu?
Talvisodan terroripommituksissa esim. tuhoutui kymmeniä kaupunkejamme. Venäjän on korvattava aiheuttamansa vahingot. Lapin tuhoista on kyllä syytetty saksalaisia aivan aiheesta, ja laskeskeltu aineellisten tuhojen määrää, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt Venäjän vastuu Talvisodan terroripommituksista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_pommitukset
Talvisodan terroripommituksissa esim. tuhoutui kymmeniä kaupunkejamme. Venäjän on korvattava aiheuttamansa vahingot. Lapin tuhoista on kyllä syytetty saksalaisia aivan aiheesta, ja laskeskeltu aineellisten tuhojen määrää, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt Venäjän vastuu Talvisodan terroripommituksista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_pommitukset
Vastaukset 9
Vanhimmat
- uhka jonka neuvostovihamielinen Suomi Leningradille ja Muurmannin alueelle muodosti
- suomalaisten provokaatiot, jotka huipentuivat Mainilan laukauksiin
- Suomen hallituksen taantumuksellisuus ja fasistimielisyys
Kuten sanottu, talvisota pelasti Neuvostoliiton. Jos valkosuomalaiset olisivat voineet hyökätä suoraan vanhalta rajalta Neuvostoliiton kimppuun, sillä olisi ollut tuhoisat seuraukset vuonna 1941. Musertaessaan väkivahvan Mannerheim-linjan neuvostosotilaat tosiassa puolustivat jo sankarikaupunki Leningradia. Tavallaan he puolustivat myös suomalaisia työläisiä ja pienviljelijöitä näiden omilta fasistiystävällisitä herroilta. Talvisota sai osan suomalaisista jo tajuamaan, että rauhanomaisen rinnakkaiselon politiikka oli Suomelle ainoa mahdollisuus suhteessa itänaapuriinsa. Yritettiin perustaa Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, mutta fasistit saivat sen kielletyksi. Vielä ei onnistuttu luomaan pohjaa rauhalle ja ystävyydelle. Vasta Suomen toinen ja totaalisempi tappio vuonna 1944 sai sen aikaiseksi.
Moskovan rauhansopimukseen olisi jo pitänyt liittää pykälät suomalaisten fasistimielisten järjestöjen kieltämisestä ja talvisotaan syyllisten suomalaisten poliitikkojen tuomitsemisesta sotarikollisina.
Vai uhkasi Suomi Leningradia? Syksyllä -39 oli liittolaisilla NL ja Saksa aseissa lähes 10 miljoonaa miestä. Miten siis 3,6 miljoonan ASUKKAAN Suomi olisi ollut uhka yhtään millekään? Mainilan laukauksetkin olivat vain NL:n kömpelö versio natsien Puolan sodan procvokaatiosta.
Talvisota syöksi NL:n tilanteeseen, josta sen selviytyi vain Saksan virheiden ja länsivaltojen avun ansiosta.
Pelkästään Leningradin varuskunta oli suurempi kuin Suomen rauhan ajan armeija ja Leningradin sotilaspiiri merkittävästi sodan ajan Suomen armeijaa vahvempi.
Miten Pääasemaan ryhmittynyt reserviläisjoukko ilman lentovoimia, panssareita ja tykisilöä olisi uhannut yli 70 km päässä olevaa Leningradia, kun välissä oli ylivoimainen puna-armeija tukenaan Leningradin linnoitusvyöhyke ja taustallaan 4 miljoonan Wehrmacht?
Mitä tulee SNS-seuraan, niin harvoin yritetään niin räikeästi kumota laillinen halitusvalta, kuin tämä kommunistiporukka yritti. Kovasti kehuttiin, että kohta on puna-armeija Helsingissä. Mitäs ystävyyttä se olisi mahtanut tulla harjoittamaan? Samaa kuin talvella 39-40?
Stalin keskeytti marssinsa Helsinkiin KESKEN! Ja peräti kaksi kertaa, toteuttaakseen unelmansa saada Suomi neuvostokansojen joukkoon. Paljon muutakin jäi tekemättä. Piikkilangat Ruotsin ja Norjan rajalle jäivät myös Stalinilta laittamatta. Huvittavaa kun edelleen koitat uskotella itsellesi Mainilan laukausten tulleen Suomen puolelta. :-)) Neuvostopropaganda on kyllä muutan aivan hauskaa luettavaa sinänsä. Hyvin opettavaista on nuorisolle näyttää ja kerrata sinun sanomaasi tänään ja poimia rinnalle Molotovin puheita netistä.
" Moskovan rauhansopimukseen olisi jo pitänyt liittää pykälät suomalaisten fasistimielisten järjestöjen kieltämisestä ja talvisotaan syyllisten suomalaisten poliitikkojen tuomitsemisesta sotarikollisina. "
Vielä huhtikuussa 1939 Neuvostoliitto ehdotti Iso-Britannille yhteisiä toimenpiteitä Natsi-Saksan fasistisen laajentumishalun patoamiseksi. Näihin aloitteisiin kapitalistit eivät kuitenkaan tarttuneet. Halusivatko länsivallat edelleen mielistellä natseja, joiden pysäyttämiseksi Englanti ja Ranska eivät olleet vuosina 1933-1938 tehneet mitään (huolimatta Neuvostoliiton toistuvista varoituksista koskien hitleriläisyyden koko Euroopalle muodostamaa kuolemanvaaraa)? Toivoiko Englanti yhä, että Saksan aggressio kohdistuisi Neuvostoliittoa vastaan?
Neuvostoliitto ei kesällä 1939 enää voinut luottaa länsivaltoihin. Sen oli varmistettava turvallisuutensa toistaiseksi muilla keinoin, suoraan pääpirun eli Natsi-Saksan kanssa sopimalla. Vuosia myöhemmin jopa Churchillin kaltainen neuvostovihamielinen kapitalisti myönsi, että Stalinin ratkaisu oli ollut viisas ja oikea, ainoa mahdollinen siinä pakkotilanteessa johon kapitalistimaiden fasisteja myötäillyt politiikka oli Neuvostoliiton vuoteen 1939 mennessä saattanut. Neuvostoliitto osti aikaa varustautumiseen fasisminvastaiseen loppukamppailuun sekä mahdollisuuden ratkaista turvallisuuskysymykset länsirajallaan. Baltian maat ja Suomi olivat avoin hyökkäystie Neuvostoliittoon. Asialle oli tehtävä jotakin. NL pyrki periaatteilleen uskollisena rauhanomaiseen ratkaisuun. Baltian tasavallat ymmärsivät tosiasiat ja toimivat oikein, mutta Suomen asenne oli vihamielinen. Neuvostoliitto joutui tekemään aseellisen demonstraation pakottaakseen valkosuomalaiset hyväksymään rajamuutokset, joita Neuvostoliiton sotilaspiirit pitivät strategisista syistä välttämättömänä miniminä.
Molotov-Ribbentrop-pakti ja talvisota pelastivat NL:n ja vain siksi NL kykeni pelastamaan koko maailman. Kun Euroopan fasistit - mukaanlukien valkosuomalaiset - lopulta 22.6.1941 tulivat, NL:on asema oli huomattavasti parempi kuin se oli ollut kesällä 1939, vaikka NL:n varustautuminen olikin yhä kesken kesäkuussa 1941 ja siksi työläisten ja talonpoikien punainen armeija kärsi suuren isänmaallisen sodan alussa suuria menetyksiä. Kuitenkaan ilman Molotov-Ribbentrop-sopimuksella ja talvisodalla saavutettuja reaalisia tuloksia ei NL olisi kyennyt pysäyttämään fasistien sotakonetta Leningradin porteille, suojelemaan Muurmannin rataa tai pelastamaan sankarikaupunki Moskovaa.
Kuten antifasistinen toimittaja Leena Hietanen on kirjoittanut, fasismista vapaan maailman on syytä kiittää generalissimus Stalinia monesta asiasta. Ensinnäkin siitä, että NL alusta lähtien käsitti fasismin uhan ja alkoi valmistautua sotilaallisesti torjumaan sen (samaan aikaan kun kapitalistimaat kokonaan laiminlöivät oman varustautumisensa, mitä tulee pitää rintamakarkuruutena, koska fasismin vastainen asia oli Euroopan vapaiden kansojen yhteinen). Toiseksi siitä, että Stalinin johdolla NL kykeni vuosina 1939-1940 kylmäverisen realistisiin ulkopoliittisiin ratkaisuihin, jotka pelastivat sen romahtamasta vaikeana vuonna 1941. Mutta kuten Stalin sodan päätyttyä totesi, ja niin kuin marsalkka Žukov muistelmissaan vahvistaa, on kaikkein syvimpään kumarrettava neuvostoihmiselle, jonka uhrivalmius, sitkeys ja voitontahto olivat se teräksinen mahti, joka yksin saattoi nujertaa suurimman ihmiskunnan vapautta ja edistystä milloinkaan kohdanneen uhan.
Neuvostoliitto tahtoi neuvotella yhteisten turvallisuuskysymysten ratkaisemisesta. Valkosuomalainen Cajanderin-Erkon hallitus katkaisi neuvottelut. NL teki asiasta omat johtopäätöksensä ja päätti neuvotella Kuusisen-Lehénin työläisten ja talonpoikien hallituksen kanssa. Kun ilmeni, että jälkimmäisen toimintamahdollisuudet Suomessa olivat varsin rajoitetut, ja kun sodan puhkeamisesta vastuussa ollut Cajanderin hallitus oli toisaalta eronnut, suostui NL neuvottelemaan sopimuksesta Rytin-Tannerin hallituksen kanssa. Tyydyttävään tulokseen päästiinkin Moskovassa 12.3.1940 mennessä.
NL ei missään vaiheessa ajatellut Suomen itsenäisyyden ja kansallisen olemassaolon tuhoamista. NL ainoastaan tahtoi Suomelle NL:lle ystävällismielisen hallituksen, tai vähintäänkin hallituksen, jonka kanssa saattoi neuvotella. Tämä oli NL:n Suomen politiikan peruslinja vuosina 1939-1944.
"NL ei missään vaiheessa ajatellut Suomen itsenäisyyden ja kansallisen olemassaolon tuhoamista."
Aikas kategorinen tuo tulkintasi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Komintern
Ei neukkula ollut mitään ilman Stalinin maailmanvalloitussuunnitelmaansa. Kaikkien kannattaa tutustua myös Arvo Poika Tuomisen tuotantoon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Poika_Tuominen
Minkä ihmeen syyn takia sinä yrität salata että Neuvostoliittolla oli maailmanvalloitusaikeet. Mitäs pahaa sinä niissä tavoitteissa näet.
Stalin ei todellakaan halunnut vallata naapurimaitaan sodalla, vaan oveluudella. "Vihamielinen suhtautuminen" Stalinin tavoitteiden estämiseksi oli siten, ainoaa oikeaa politiikkaa maamme päätäjiltä.
" NL pyrki periaatteilleen uskollisena rauhanomaiseen ratkaisuun. Baltian tasavallat ymmärsivät tosiasiat ja toimivat oikein, mutta Suomen asenne oli vihamielinen. Neuvostoliitto joutui tekemään aseellisen demonstraation pakottaakseen valkosuomalaiset hyväksymään rajamuutokset, joita Neuvostoliiton sotilaspiirit pitivät strategisista syistä välttämättömänä miniminä. "
Nämä Stalinin "rauhanomaiset ratkaisut" koituivat kuitenkin kuolemaksi Balttian maille. Suomi taisteli kommunismia vastaan menestyksellä ja vähemmin uhrein kuin nämä "rauhanomaiseen ratkaisuun" päätyneet pienet Neuvostoliiton naapurimaat. Lisäksi Suomi säilytti suvereniteettisyytensä ja länsimaisen kulttuurinsa.
"- suomalaisten provokaatiot, jotka huipentuivat Mainilan laukauksiin"
Vaihtaisit sinäkin välillä levyä kun niin on tehty siellä rajan takanakin jo aikoja sitten.
"Jos valkosuomalaiset olisivat voineet hyökätä suoraan vanhalta rajalta Neuvostoliiton kimppuun, sillä olisi ollut tuhoisat seuraukset vuonna 1941."
Eipä se 1940 Moskovan häpeärauhan rajakaan paljoa suomalaisia hidastanut 1941 kun kerran lähdettiin etenemään.
"Valkosuomalainen Cajanderin-Erkon hallitus katkaisi neuvottelut"
Neuvottelut katkaisi Molotov, joka ilmoitti sotilaiden saavan seuraavan puheenvuoron.
"Kun ilmeni, että jälkimmäisen toimintamahdollisuudet Suomessa olivat varsin rajoitetut, ja kun sodan puhkeamisesta vastuussa ollut Cajanderin hallitus oli toisaalta eronnut, suostui NL neuvottelemaan sopimuksesta Rytin-Tannerin hallituksen kanssa. Tyydyttävään tulokseen päästiinkin Moskovassa 12.3.1940 mennessä."
Kyllä Kuusisen hallituksella oli täysi toimintavalta Terijoen upseerikerholla ja sen lähiympäristössä.
Sodan aloitti NL, ei Cajanderin hallitus, joak ei osannut edes mennä pommisuojaan.
Kun hyökkäys oli puna-armeijalle nolosti pysäytetty, oli Suomen valtauksesta luovuttava ja ryhdyttävä neuvottelemaan. Koska ulkomainen apu viipyi, oli Suomen taivuttava sanelurauhaan. NL vaati suuret alueet, joita se ei ollut kyennyt valloittamaan.
Talvisota oli NL:lle sotilaallinen ja poliittinen katastrofi ( mm. erottaminen Kansainliitosta), joka oli alku tulevalle kukistumiselle. Kommunismi pelastui vähäksi aikaa Hitlerin ja länsivaltojen avustuksella
Taidat uskoa tosissasi tuohon sinulle syötettyyn aivopesuun?