Luin Kalevi Lehtisen kirjasta tositarinan nuoresta 20-vuotiaasta naisesta, joka sairastui syöpään. Tyttö oli kihloissa kevättalvella ja suunnitteli sulhasensa kanssa juhannushäitä. Elämä oli kaikinpuolin reilassa näillä nuorilla, muttta sitten tuli tämä äkkipysähdys. Aluksi syöpäsairas jalka ambutoitiin, mutta puian ilmeni että syöpä oli levinnyt kaikkialle kehoon ja elinaikaa luvattiin parisen kuukautta. Sairastaessaan ja odottaessaan kuolemaa neitonen löysi elämäänsä Jeesusken Kristuksen ja odotetut juhannushäätkin ehdittiin vielä pitää enne ajallisen elämän loppumista.
kuollessaan tyttö oli kaikesta huolimatta onnellinen ja koki löytäneenä elämänsä tarkoituksen, sileunsa pelastusken!
Mitä hyötyä olisi ollut hänen elämästä, vaikka hän olisi saanut elää täällä sata vuotta rikkaana, menestyvänä ja onnelisena, mutta jos hän olisi kuollut ilman Jeesusta Kristusta. Ei kerrottu nuoren aviomiehen elämästä, miten se jatkui? Luultavasti hän suri surunsa, löysi uuden tyttöystävän ja jatkaa omaa taivaltansa vielä maan päällä.
Mielestäni keromus on hyvin kaunis!
kuollessaan tyttö oli kaikesta huolimatta onnellinen ja koki löytäneenä elämänsä tarkoituksen, sileunsa pelastusken!
Mitä hyötyä olisi ollut hänen elämästä, vaikka hän olisi saanut elää täällä sata vuotta rikkaana, menestyvänä ja onnelisena, mutta jos hän olisi kuollut ilman Jeesusta Kristusta. Ei kerrottu nuoren aviomiehen elämästä, miten se jatkui? Luultavasti hän suri surunsa, löysi uuden tyttöystävän ja jatkaa omaa taivaltansa vielä maan päällä.
Mielestäni keromus on hyvin kaunis!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.