Suomen terveyserot jatkavat kasvuaan (otsikko on Espoon piispa Heikkan kirjoituksesta HS:ssa)
"Suuri määrä köyhiä kääntyy kirkon puoleen, koska he tuntevat jäävänsä ilman yhteiskunnan terveyspalveluja".
Näin kirjoitti Mikko Heikka, Espoon piispa ja Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja
Tässä suoraa lainausta piispa Heikkan kirjoituksesta:
"Suomi on terveyspalvelujen saamisessa yksi epäoikeudenmukaisimmista OECD-maista. Maamme lääkäripalveluissa suositaan suurituloisia. Myös terveyserot kasvavat edelleen.
...
Erityisen selvästi tämä näkyy kirkon diakoniatyön tilastoissa. Diakoniatyöntekijöiden luokse tultiin ennen erityisesti taloudellisten ongelmien vuoksi. Nyt tilanne on toinen.
Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveteen liittyvää yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja.
Muutos on merkittävä. Se osoittaa, että talouden kiristyminen on synnyttänyt suuren määrän köyhiä, jotka kääntyvät kirkon puoleen tuntiessaan jäävänsä yhteiskunnan terveydenhoitopalvelujen ulkopuolelle.
Syrjäytymisen syyt liittyvät terveydenhuollon rakenteisiin. Terveydenhuollosta vastaavat Suomessa terveyskeskukset, työterveyshuolto ja yksityiset lääkäriasemat. Kolmen rinnakkaisen järjestelmän malli vahvistaa kansalaisten terveyseroja.
Syrjäytymisvaatassa ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat, jotka jäävät ilman työterveyshuollon terveystarkastuksia. Syrjäytyneiden toivottomuus ja ulkopuolisuuden tunne kohdataan kirkon diakoniatyössä päivittäin.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää.
Ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä.
Toinen ryhmä ei osaa hakea apua.
Kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin.
Neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Terveyserojen kasvaessa ja syrjäytymisen lisääntyessä valtiovaltaa on muistutettava siitä, että perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattavat riittävät terveyspalvelut jokaiselle.
Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista."
...
Piispa Heikka päättää kirjoituksensa: "Terveyserojen kasvuun on kiinnitettävä huomiota ajoissa. Nopea reagointi kertoo, että huno-osaisilla on täysi ihmisarvo. Viivyttely taas kielii välinpitämättömyydestä.
Se on ajan mittaan kaikkein kallein ratkaisu."
...
Hallituksen heitteille jättämät huono-osaiset hakevat apua kirkon diakoniatyöstä ja ruoka-apua kirkon sekä muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen leipäjonoista.
Vuonna 2008 avuntarvitsijoita oli 146.000. Lähes 150.000 suomalaista, jotka kääntyivät kirkon puoleen kun eivät saaneet hyvinvointipalveluita yhteiskunnalta.
"Suuri määrä köyhiä kääntyy kirkon puoleen, koska he tuntevat jäävänsä ilman yhteiskunnan terveyspalveluja".
Näin kirjoitti Mikko Heikka, Espoon piispa ja Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja
Tässä suoraa lainausta piispa Heikkan kirjoituksesta:
"Suomi on terveyspalvelujen saamisessa yksi epäoikeudenmukaisimmista OECD-maista. Maamme lääkäripalveluissa suositaan suurituloisia. Myös terveyserot kasvavat edelleen.
...
Erityisen selvästi tämä näkyy kirkon diakoniatyön tilastoissa. Diakoniatyöntekijöiden luokse tultiin ennen erityisesti taloudellisten ongelmien vuoksi. Nyt tilanne on toinen.
Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveteen liittyvää yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja.
Muutos on merkittävä. Se osoittaa, että talouden kiristyminen on synnyttänyt suuren määrän köyhiä, jotka kääntyvät kirkon puoleen tuntiessaan jäävänsä yhteiskunnan terveydenhoitopalvelujen ulkopuolelle.
Syrjäytymisen syyt liittyvät terveydenhuollon rakenteisiin. Terveydenhuollosta vastaavat Suomessa terveyskeskukset, työterveyshuolto ja yksityiset lääkäriasemat. Kolmen rinnakkaisen järjestelmän malli vahvistaa kansalaisten terveyseroja.
Syrjäytymisvaatassa ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat, jotka jäävät ilman työterveyshuollon terveystarkastuksia. Syrjäytyneiden toivottomuus ja ulkopuolisuuden tunne kohdataan kirkon diakoniatyössä päivittäin.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää.
Ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä.
Toinen ryhmä ei osaa hakea apua.
Kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin.
Neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Terveyserojen kasvaessa ja syrjäytymisen lisääntyessä valtiovaltaa on muistutettava siitä, että perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattavat riittävät terveyspalvelut jokaiselle.
Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista."
...
Piispa Heikka päättää kirjoituksensa: "Terveyserojen kasvuun on kiinnitettävä huomiota ajoissa. Nopea reagointi kertoo, että huno-osaisilla on täysi ihmisarvo. Viivyttely taas kielii välinpitämättömyydestä.
Se on ajan mittaan kaikkein kallein ratkaisu."
...
Hallituksen heitteille jättämät huono-osaiset hakevat apua kirkon diakoniatyöstä ja ruoka-apua kirkon sekä muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen leipäjonoista.
Vuonna 2008 avuntarvitsijoita oli 146.000. Lähes 150.000 suomalaista, jotka kääntyivät kirkon puoleen kun eivät saaneet hyvinvointipalveluita yhteiskunnalta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.