Olen jo eläkeläismies ja koko elämäni ollut työelämässä, muutamaa työttömyysjaksoa lukuunottamatta.
Isävainaa, jota suuresti kunnioitan, oli ikänsä töissä ja piti suuren perheen leivässä ja Herran nuhteessa.
Kuri oli meillä kova ja me pojat saatiin remmiapelia harvasa viikko.
Isä takoi meihin lapsiin jatkuvasti omaa filosofiaansa yhteiskunnan säännöistä ja miten tullaan kunnon kansalaisiksi.
Kirjoitukseni pointi koskee erästä isäni mieliajatusta, jota hän toisti toistamistaan meille nuorille, että jos nuori ihminen ei pärjää yhteiskunnassa, hän tulee siitä syyttämään kotioloja ja vanhempiaan.
Aikuisena hän tulee syyttämään yhteiskuntaa.
Olen ajatellut monta kertaa itsekseni tätä isäni ajatelmaa, että mikä siinä on ihan oikeasti oikeutettua.
Valitettavasti nykyään moni ihminen voi syyttää yhteiskuntaa puhtaalla omallatunnolla ja isäni filosofia asiasta menettää merkityksensä.
Näin se vaan on.
Isävainaa, jota suuresti kunnioitan, oli ikänsä töissä ja piti suuren perheen leivässä ja Herran nuhteessa.
Kuri oli meillä kova ja me pojat saatiin remmiapelia harvasa viikko.
Isä takoi meihin lapsiin jatkuvasti omaa filosofiaansa yhteiskunnan säännöistä ja miten tullaan kunnon kansalaisiksi.
Kirjoitukseni pointi koskee erästä isäni mieliajatusta, jota hän toisti toistamistaan meille nuorille, että jos nuori ihminen ei pärjää yhteiskunnassa, hän tulee siitä syyttämään kotioloja ja vanhempiaan.
Aikuisena hän tulee syyttämään yhteiskuntaa.
Olen ajatellut monta kertaa itsekseni tätä isäni ajatelmaa, että mikä siinä on ihan oikeasti oikeutettua.
Valitettavasti nykyään moni ihminen voi syyttää yhteiskuntaa puhtaalla omallatunnolla ja isäni filosofia asiasta menettää merkityksensä.
Näin se vaan on.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nykyään koko yhteiskunta on menettänyt merkityksensä. Ei tämä ole enää yhteiskunta. Yhteiskunta huolehtisi heikko-osaisista ja huolehtisi siitä, että työtä ja toimeentuloa riittäisi kaikille halukkaille. Nykyään ei ole enää niin. On vain tolkuton määrä mamuja, joiden elinkustannusten hoitaminen on tärkeämpää, kuin ihmisten saaminen töihin. On vain 8€ orjatyötä, jolla ei kukaan tule toimeen, kukaan ei maksa sillä vuokraansa, eikä omaa eläkettänsä, mutta ei tämäkään vielä huolestuta tarpeeksi suomalaista sohvaperunaa. Kunhan on edes jotain, niin se riittää. Ei jaksa nähdä vaivaa minkään eteen, eikä sen eteen, että asiat muuttuisivat. Annetaan vaan kaikki periksi, annetaan yhteiskunnan nujertaa ja viedä viimeisetkin normaalin ihmiselämän rippeet tästäkin maasta.
Minut kasvatettiin myös elämään yhteiskunnan säännöillä, mutta minun on ollut pakko muuttua. Täällä on ilmeisesti pakko valehdella ja kieroilla koko ajan? Niinhän ne päättäjämmekin tekevät, joten maassa maan tavalla sitten vaan.
Lisäksi täällä pärjää hyvin politiikalla. Joten nuoret: Tehkää jokin urheilusaavutus, niin kohta pääsette tekin törsäämään veronmaksajien rahoja.
Ei siellä eduskunnassa ole edes pakko olla paikallakaan, mutta palkka juoksee koko ajan.
Suosittelen lämpimästi. Meillä kuitenkin tulee stoppi siihen loisimiseen. Uskoisin et kansa alkaa olemaan aika täynnä näitä korruptio, sun muita juttuja.
Lisäksi täällä ei kannata tehdä tavallisia töitä enää. MInua ainakaan henk. kohta ei kiinnosta yhtään elättää joitain mamuja minun rahoillani. Suomalaisissakin loisissa on ihan tarpeeksi.
Aikuinen ihminen on osa yhteiskuntaa, siis itse on yhteiskunta. Jos asiat eivät ole hyvin saa syyttää yhteiskuntaa eli itseään. Yhteiskunta on aikuisten ihmisten hallussa.
Nykyaikaista hyvinvointivaltiota ei olisi olemassa, jos ihmiset eivät olisi taipuneet syyttämään toisiaan ja yhteiskuntaa. Esimerkiksi Ranskan vallankumouksen aikoihin alemmat säädyt taipuivat syyttämään epäonnestaan ylempiä säätyjä, aatelistoa ja papistoa. Tämä syyttäminen oli varmasti ihan realistista, koska säätyjärjestelmä esti ihmisiä etenemästä hierarkiassa ylöspäin. Jos ollaan ihan tarkkoja, niin menestyminen ei ole koskaan yksilön omassa hallinnassa. Tieteellisessä mielessä on aina jotain tekijöitä, jotka voidaan "ulkoistaa". Esimerkiksi geenit, väärin kasvattaneet vanhemmat, koulukiusaus, auto-onnettomuus ja niin edespäin. Käytännössä kaikkiin edellä lueteltuihinkin syihin voidaan yhteiskunnallisesti ainakin jossain määrin vaikuttaa. Yhteiskunnan syyttäminen voi siten olla osoitus realistisesta ajattelusta ja tavallaan luovan muutoksen lähde, joka tulee johtamaan koko yhteiskunnan parempaan hyvinvointiin. Ehtona tälle on vain se, että yksilö ei ole kohtuuttoman taipuvainen itsepetokselliseen ajatteluun.
Se on silleen että kyllä punikki pärjää punikkilassa.