Tom Arnkil

Tom Erik Arnkiliä sivutaan myös toisessa parhaillaan käynnissä olevassa keskustelussa tällä samalla palstalla. Ketjussa puhutaan sosiaalipolitiikan professori J. P. Roosin kirjoittamasta artikkelista Kelan julkaisemaan Vääryyskirjaan (2006):

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9428285

Arnkil kumoon kirjoitti:

Tom Erik Arnkiliä sivutaan myös toisessa parhaillaan käynnissä olevassa keskustelussa tällä samalla palstalla. Ketjussa puhutaan sosiaalipolitiikan professori J. P. Roosin kirjoittamasta artikkelista Kelan julkaisemaan Vääryyskirjaan (2006):

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9428285

Lue lisää

Lastensuojelijoiden koulutus on hyvissä käsissä?
Tarkoittaako tuo Kaste nimi samaa, kuin lapsen kastaminen. Eli seminaarin osallistujat tavallaan "kastetaan, vihitään ja siunataan" huolehtimaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista?
Olisiko parempi jos katseltaisiin avoimin silmin, eikä kasteltaisi?

Lasten ja nuorten Kaste- seminaari Helsingissä 5.10.2010. Lasten ja nuorten tukeminen.

Mitä Kasteesta on kasvamassa?
Ministeri Paula Risikko.
Tutkimusprofessori Tom Arkill.
Tytti Solantaus.

Linkit:
Seminaari myös verkkojulkaisuna.
Seminaarijulkaisu.

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/ohjelmat/kaste/lasten/seminaari

---

Silmät auki! kirjoitti:

Lastensuojelijoiden koulutus on hyvissä käsissä?
Tarkoittaako tuo Kaste nimi samaa, kuin lapsen kastaminen. Eli seminaarin osallistujat tavallaan "kastetaan, vihitään ja siunataan" huolehtimaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista?
Olisiko parempi jos katseltaisiin avoimin silmin, eikä kasteltaisi?

Lasten ja nuorten Kaste- seminaari Helsingissä 5.10.2010. Lasten ja nuorten tukeminen.

Mitä Kasteesta on kasvamassa?
Ministeri Paula Risikko.
Tutkimusprofessori Tom Arkill.
Tytti Solantaus.

Linkit:
Seminaari myös verkkojulkaisuna.
Seminaarijulkaisu.

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/ohjelmat/kaste/lasten/seminaari

---

Lue lisää

Nämä huoli. Varpu ja muut projektit rantautuivat käsittääkseni Suomeen Jenkeistä jokus 80-90- luvun taitteessa.
90-luvun alussa julkaistiin Opettajan opas, ohjeita neuvoloille sekä lastensuojelun parissa työskenteleville.
Myöhemmin Anne Jeanne Söderlundin pro gradussa Pysäyttäkää pedofiilit- Stoppa pedofilerna paljastui, että kysymyksessä oli virheelliset tulkinnat. Ilmeisesti kyseinen pro gradu poistettiin julkisuudesta juuri sen vuoksi.
Oli Belgian pedofiiliskandaali, Tukoholman konferenssi. FST esitti Jan Guilloun ohjelman Noitien aika.
Jostain syystä TV ohjelman keskustelu poistettiin julksuudesta, jossa oli n 40 kommenttia.
Väistämättä mieleeni tulivat "suojelusenekelit", jotka poistivat koko keskustelun, ettei "salaisuus" ole päässyt julkisuuteen.

Vaikutukset näkyvät juuri näissä Huoli ja Varpu projekteissa, jotka ovat aikaansaaneet nykyisen tilanteen.

Tässä linkissä käsitellään opettajien ja ja lastentarhan opettajien "aivopesua".

http://www.lskl.fi/files/129/A10YZdyp.pdf

---

Iso huoli. kirjoitti:

Nämä huoli. Varpu ja muut projektit rantautuivat käsittääkseni Suomeen Jenkeistä jokus 80-90- luvun taitteessa.
90-luvun alussa julkaistiin Opettajan opas, ohjeita neuvoloille sekä lastensuojelun parissa työskenteleville.
Myöhemmin Anne Jeanne Söderlundin pro gradussa Pysäyttäkää pedofiilit- Stoppa pedofilerna paljastui, että kysymyksessä oli virheelliset tulkinnat. Ilmeisesti kyseinen pro gradu poistettiin julkisuudesta juuri sen vuoksi.
Oli Belgian pedofiiliskandaali, Tukoholman konferenssi. FST esitti Jan Guilloun ohjelman Noitien aika.
Jostain syystä TV ohjelman keskustelu poistettiin julksuudesta, jossa oli n 40 kommenttia.
Väistämättä mieleeni tulivat "suojelusenekelit", jotka poistivat koko keskustelun, ettei "salaisuus" ole päässyt julkisuuteen.

Vaikutukset näkyvät juuri näissä Huoli ja Varpu projekteissa, jotka ovat aikaansaaneet nykyisen tilanteen.

Tässä linkissä käsitellään opettajien ja ja lastentarhan opettajien "aivopesua".

http://www.lskl.fi/files/129/A10YZdyp.pdf

---

Lue lisää

Voisimmeko puhua pedofiileista ja noidista, kun ne liittyvät aiheeseen? Tälläkin palstalla on monta muuta keskustelua, jossa selvemmin sivutaan pedofiliaa, ja ehkä joissakin jopa noitiakin.

Haluan pysäyttää Tom Arnkilin. En voi sitä tehdä, jos höpisen pedofiileista, noidista, feministeistä ja maahanmuuttajista.

Stoppa Tom Arnkil! kirjoitti:

Voisimmeko puhua pedofiileista ja noidista, kun ne liittyvät aiheeseen? Tälläkin palstalla on monta muuta keskustelua, jossa selvemmin sivutaan pedofiliaa, ja ehkä joissakin jopa noitiakin.

Haluan pysäyttää Tom Arnkilin. En voi sitä tehdä, jos höpisen pedofiileista, noidista, feministeistä ja maahanmuuttajista.

Lue lisää

Tom Arnkil ja hänen huolen vyöhykkeensä elävät uusimmissakin tieteellisissä teksteissä ja tutkimuksissa, joihin olen törmännyt. Hänen luomuksensa herättää tutkijoissakin ehkä yhä enemmän ärtymystä ja kummastusta.

Voi olla, että kritiikkiä on alkanut nousta aivan liian hitaasti, mutta juuri nyt näyttää, että se on äänekästä ja osoittaa suoraan kohti Tom Arnkiliä.

Arnkil on ollut ajattelematon ja aivan erityisesti häneltä on puuttunut strateginen ajattelukyky. Hän ei ole välittänyt pysähtyä miettimään sitä, mitä hänen luomuksensa huolen vyöhykkeistä aiheittaa Suomessa asuville lapsille.

Heikki Hiilamo ja Olli Kangas aloittavat pitkän artikkelinsa uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (5/2010) tarkastelemalla Tom Arnkiliä (niin keskeinen syypää on nykyiseen lastensuojelun kriisiin):


"Eräällä junamatkalla Raisioon vuonna 1997 Stakesin tutkimusprofessori Tom Arnkil hahmotteli kertomansa mukaan prototyypin 'subjektiivisen huolen vyöhykkeitä' (Arnkil 2005). Mallin ideana oli luoda lastensuojelun verkostoyhteistyöhön sopiva malli, jonka avulla ammattilaiset voisivat kommunikoida keskenään yhteisesti tulkittujen puuttumiskriteereiden sijaan subjektiiviseen huoleen perustuvan työkalun avulla. Huolen vyöhykkeistö levisi 'kuin kulo kuivassa heinikossa sekä tarkoitettuun että - varsinkin - tarkoittamattomaan käyttöön' (Arnkil & Alhanen 2009)." [...] (s. 488)


Hiilamo ja Kangas viittaavat tuossa tekstin pätkässä kahteen Arnkilin artikkeliin:

Arnkil, Tom Erik: Peräkammari ja huolen vyöhykkeet. Metaforat, dialogisuus ja yhteinen kielialue. Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005):2, 155-169.

Arnkil, Tom Erik & Alhanen Kai: Älkää ottako tätä karkkia pois. Käsitteitä yhteiskunnallisen kokoon tutkimiseksi. Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009): 3,316-329.

Eipä voi rouva Tom Arnkiliä syyttää ainakaan siitä, että nimeäisi juttunsa liian ennalta-arvattavasti...


Hiilamon ja Kankaan artikkeli uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä on tämä:

Heikki Hiilamo & Olli Kangas: Liiallista huolta vai todellista hätää? Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kuntatason taustatekijät suomalaisissa kunnissa 1998-2008. Yhteiskuntapolitiikka 75 (2010):5. 488-497.

Jippii! Kiinnostavan Hiilamon ja Kankaan tutkimuksen voi ladata täältä:

http://yp.stakes.fi/FI/arkisto/sisallys/2010/index.htm

Typeryksiä riittää kirjoitti:

Tom Arnkil ja hänen huolen vyöhykkeensä elävät uusimmissakin tieteellisissä teksteissä ja tutkimuksissa, joihin olen törmännyt. Hänen luomuksensa herättää tutkijoissakin ehkä yhä enemmän ärtymystä ja kummastusta.

Voi olla, että kritiikkiä on alkanut nousta aivan liian hitaasti, mutta juuri nyt näyttää, että se on äänekästä ja osoittaa suoraan kohti Tom Arnkiliä.

Arnkil on ollut ajattelematon ja aivan erityisesti häneltä on puuttunut strateginen ajattelukyky. Hän ei ole välittänyt pysähtyä miettimään sitä, mitä hänen luomuksensa huolen vyöhykkeistä aiheittaa Suomessa asuville lapsille.

Heikki Hiilamo ja Olli Kangas aloittavat pitkän artikkelinsa uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (5/2010) tarkastelemalla Tom Arnkiliä (niin keskeinen syypää on nykyiseen lastensuojelun kriisiin):


"Eräällä junamatkalla Raisioon vuonna 1997 Stakesin tutkimusprofessori Tom Arnkil hahmotteli kertomansa mukaan prototyypin 'subjektiivisen huolen vyöhykkeitä' (Arnkil 2005). Mallin ideana oli luoda lastensuojelun verkostoyhteistyöhön sopiva malli, jonka avulla ammattilaiset voisivat kommunikoida keskenään yhteisesti tulkittujen puuttumiskriteereiden sijaan subjektiiviseen huoleen perustuvan työkalun avulla. Huolen vyöhykkeistö levisi 'kuin kulo kuivassa heinikossa sekä tarkoitettuun että - varsinkin - tarkoittamattomaan käyttöön' (Arnkil & Alhanen 2009)." [...] (s. 488)


Hiilamo ja Kangas viittaavat tuossa tekstin pätkässä kahteen Arnkilin artikkeliin:

Arnkil, Tom Erik: Peräkammari ja huolen vyöhykkeet. Metaforat, dialogisuus ja yhteinen kielialue. Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005):2, 155-169.

Arnkil, Tom Erik & Alhanen Kai: Älkää ottako tätä karkkia pois. Käsitteitä yhteiskunnallisen kokoon tutkimiseksi. Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009): 3,316-329.

Eipä voi rouva Tom Arnkiliä syyttää ainakaan siitä, että nimeäisi juttunsa liian ennalta-arvattavasti...


Hiilamon ja Kankaan artikkeli uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä on tämä:

Heikki Hiilamo & Olli Kangas: Liiallista huolta vai todellista hätää? Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kuntatason taustatekijät suomalaisissa kunnissa 1998-2008. Yhteiskuntapolitiikka 75 (2010):5. 488-497.

Jippii! Kiinnostavan Hiilamon ja Kankaan tutkimuksen voi ladata täältä:

http://yp.stakes.fi/FI/arkisto/sisallys/2010/index.htm

Lue lisää

Hiilamo ja Kangas sivaltavat tutkimusprofessori Tom Arnkiliä tässäkin katkelmassa:

http://yp.stakes.fi/FI/arkisto/sisallys/2010/index.htm

"Mutta kuvaako kodin ulkopuolelle sijoittamisen
yleistyminen sittenkään heikoimmassa asemassa
olevien lasten elinolosuhteiden heikentymistä?
Voisiko kyse ollakin siitä, että lasten ongelmiin
puututaan aikaisempaa tarmokkaammin?
Vuonna 2008 huolen vyöhykkeistön ideoijat
havahtuivat työkalunsa väärinkäyttöön ja esittivät
kentälle vakavan vetoomuksen siitä, ettei
lapsia leimattaisi huolen vyöhykkeistöllä (Arnkil
& Alhanen 2009).

Puheenvuoro ei saanut vain
ymmärrystä. Sen perusteella vaadittiin myös tutkimusta
siitä, onko väline johtanut tarpeettomiin
huostaanottoihin (Roos 2009).

Voisiko lasten
ja nuorten ongelmien parissa työskennelleiden
huolipuheen yleistyminen tai mediahysteria
lasten pahoinvoinnista olla johtanut sijoituskriteerien
tosiasialliseen madaltumiseen ja sijoitusten
yleistymiseen?"


Hiilamo ja Kangas viittaavat J. P. Roosin kirjoitukseen:

Roos, Jeja-Pekka: Huolen vyöhykemenetelmän todelliset
vaikutukset on arvioitava heti. Kommentti
Tom Erik Arnkilin ja Kai Alhasen analyysiin (YP
3/2009). 27.7.2009. http://yp.stakes.fi/FI/keskustelu/
090727_2.htm