Mielenkiinnosta kyselen muilta autolla ajavilta, että miten ja koska huomioitte suojatielle tulevan jalankulkijan??
Itse PYSÄHDYN lähes poikkeuksetta, jos kyseessä on lapsi (katsottuani, että hän voi tien ylittää turvallisesti muilta autoilta ym.).
Aikuisen odottaessa monesti vain HILJENNÄN hyvissä ajoin, useimmat tämän jopa hoksaavat (helpompaa kaikille, kun ei tule stoppia :)).
Muutaman kerran olen myös varmasti pelastanut jalankulkijan vammoilta, kun jättänyt pysähtymättä.
Hankalin porukka ovat pyöräilijät, mopot, rullaluistelijat ja nämä vain omaa nenäänsä tuijottavat musiikkia kuuntelevat tai muuten huomionsa aivan muualle kiinnittäneet tielle poukkoilevat ihmiset.
Kyllähän se väistämisvelvollisuus loppupeleissä on autoilijalla (sanoo laki mitä hyvänsä, kaikki edellämainitut autoa heikompia), mutta veikkaisin että lähes poikkeuksetta itse autoa ajavat osaavat myös sitä jalkaisinkin paremmin varoa. Itse ainakin useimmiten päästän sen auton ensin, sen verran kallis on oma henki :)
Itse PYSÄHDYN lähes poikkeuksetta, jos kyseessä on lapsi (katsottuani, että hän voi tien ylittää turvallisesti muilta autoilta ym.).
Aikuisen odottaessa monesti vain HILJENNÄN hyvissä ajoin, useimmat tämän jopa hoksaavat (helpompaa kaikille, kun ei tule stoppia :)).
Muutaman kerran olen myös varmasti pelastanut jalankulkijan vammoilta, kun jättänyt pysähtymättä.
Hankalin porukka ovat pyöräilijät, mopot, rullaluistelijat ja nämä vain omaa nenäänsä tuijottavat musiikkia kuuntelevat tai muuten huomionsa aivan muualle kiinnittäneet tielle poukkoilevat ihmiset.
Kyllähän se väistämisvelvollisuus loppupeleissä on autoilijalla (sanoo laki mitä hyvänsä, kaikki edellämainitut autoa heikompia), mutta veikkaisin että lähes poikkeuksetta itse autoa ajavat osaavat myös sitä jalkaisinkin paremmin varoa. Itse ainakin useimmiten päästän sen auton ensin, sen verran kallis on oma henki :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
aika usein joskus on toki tilanteita ettei viitsi muun liikennevirran takia alkaa stoppaileen
Silloin en yleensä pysähdy, jos se pysähtyminen vaatisi hyvin voimakkaan jarrutuksen - eli että huomaan jalankulkijan vasta hyvin lähellä suojatietä ja se ei ole tunkemassa yli. Äkkijarrutus ei ole jonoajossa kovin toivottavaa. Toisaalta jonoajossa aika harva laittaa "jonoa poikki" ja pysähtyy päästämään sen odottavan jalankulkijan - tämä on kai jotain ryhmäpsykologiaa. Muuten kyllä pysähdyn jos vaikka jonossa ajaessa näen jonkun jalankulkijan odottavan suojatiellä, hidastan ajoissa joten ei välttämättä tarvitse pysähtyä, kun jalankulkija näkee auton hidastuvan.
Samoin minulla suojatielle pysähtyminen on yleisempää jos ylittäjänä on lapsi tai jos on todella kovat pakkaset. Pakkasella ei ole mielekästä seisottaa kävelijöitä paikoillaan, kun itse istutaan lämpimissä kotteroissa... Tietenkin pitää muistaa pysähtyä suojatielle, jonka edessä on näköeste esim pysäköity ajoneuvo.
Kaikki jalankulkijat eivät noudata varovaisuutta, vaan on niitäkin jotka menevät tuurilla ja nopeaan. Nämä pyöräilijät ovat usein juurikin sellaisia, tullaan nopeasti suojatielle juurikaan katsomatta ympärille.
>>Kaikki jalankulkijat eivät noudata varovaisuutta, vaan on niitäkin jotka menevät tuurilla ja nopeaan. Nämä pyöräilijät ovat usein juurikin sellaisia, tullaan nopeasti suojatielle juurikaan katsomatta ympärille.
jotenkin nuo ryntäilevät pyöräilijät tulevat ihan mistä tahansa suojatiestä täysillä yli. kuitenkin on parempi väistää pyöräilijää kuin aiheuttaa kolari (eli olla väistämättä). liikenteessä on kuitekin joskus parempi luopua omista oikeuksistaan, kuin joustamattomasti pitää niistä kiinni.
Enhän minäkään päälle aja. Viime syksynä yksi pappa fillarilla ajoi suojatielle aivan suoraan eteen. Oli tullut kovaa sivulta, en edes huomannut sitä ennenkuin se oli edessä. Minulla ei ollut kovin paljon vauhtia ja ehdin pysäyttää. Se alkoi osoittelemaan sormella joten nousin autosta selittämään liikennesääntöjä, mutta ei se uskonut.
Päästän usein, mutta niin helevetin usein jalan kulkija arpoo tuleeko vai ei vaikka pysäytän ja sammutan auton 500m ennen suojatietä. Päästän usein kun on jono, sillä ehän se käsinkulkija eiku jalankulkija pääse ikina yli
>>Muutaman kerran olen myös varmasti pelastanut jalankulkijan vammoilta, kun jättänyt pysähtymättä.
Pääsäntöisesti tietä tulee kyllä annettua. Tässä on sellainenkin ajatus taustalla, että jos autoilijat osaavat antaa tietä, niin tarve lisäillä älyttömiä liikennevaloja, joissa seistään vielä pitkään sen jälkeen, kun se ainokainen jalakulkija on tien poikki harpponut, vähenee.
Samalla logiikalla noudatan myös näit 30 & 40 rajoituksia, koska on kaipaa enää yhtään hidastetöyssyä lisää.
Mutta syksyn pimeillä keleillä jää kyllä tien antaminen usein väliin, kun heijastimettomat ja tummiin pukeutuneet jalankulkijat tulee havaittua liian myöhään. Mutta tästä en ota paineita - syyttäkööt itseään.
Toinen ryhmä, minkä kanssa tulee nykyään harkittua kahdesti, kannattaako pysähtyä, ovat ämmät. Joka kolmas suojatien reunalla varvasteleva ämmä ei menekään yli, vaikka hidastan hyvissä ajoin. Joko pällistelevät vaan toiseen suuntaan - ja sitten kun lopulta huomaavat, olen jo kyllästynyt odottamaan & lähtenyt uudelleen liikkeelle. Tai sitten ko. akalla ei ollut edes tarkoitus päästä yli. Eli puhelimessa vaan lässytetään ja missäs muualla, kuin jalkakäytävän reunakivellä & suojatien kohdalla tapittaen.
Melkein sama kuin kysyisi että, annatko junalle tietä?
Totta vi...sa annan...!
Ne ketkä aikoo mennä suojatielle saavat mennä ja odottajat odottakoon ja mistä minä tiedän mitä ne odottaa vai tiedättekö te. Näin muuten lukee tieliikennelaissakin.
Miksi lapsetkin opetaan odottamaan liikenteessä?
Ps, en kirjoita tässä itsemurhista.
Olisikohan siksi, ettei vielä ekoilla luokilla koulussakaan olevat lapset osaa arvioida, että hidastaako auto suojatietä lähestyessään vai pysähtyykö se... aikuinen tähän jo pystyy.
Tosin täytyy lapsen kohdalla autoilijankin huomioida se, että osaavatko kaikki muutkin risteyksessä olevat varoa tietä ylittämään lähtevää lasta, hän kun ei välttämättä tajua etteivät toiset pysähdy vaikka yksi niin tekisikin.
En anna paitsi jos on jo tullut reilusti ajotielle niin etten itse ehdi enää mennä pois välistä. Ajotiet kuuluvat autoilijoille ja kevyt liikenne (jalankulkijat ja pyöräilijät) saa vain ylittää sen jossain tapauksissa tai käyttää sen reunaa jos on pakko.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tulisi oppia varovaisuutta koskaa voivat ryntäilyllään aiheuttaa vaaratilanteita.
Rangaistukset varsinkin pyöräilijään törmäämisestä ovat järjettömän korkeitä vaikka vika on todella harvoin autoilijan.