Suomalaisten kansalliseepos Kalevala täyttää sunnuntaina 175 vuotta. Teoksen kokoaja Elias Lönnrot päiväsi Kalevalan ensimmäisen laitoksen esipuheen 28. helmikuuta 1835.
http://www.finlit.fi/kalevala/
Vanha Kalevala käsitti 32 runoa ja 12 078 säettä.
Myöhemmin Lönnrot teki uusia keruumatkoja runonlaulajien pariin ja laati niiden pohjalta uuden laitoksen.
Uusi laitos, joka on myös nykyinen Kalevala, ilmeistyi vuonna 1849. Se käsittää 50 runoa ja 22 795 säettä.
Kalevalanpäivää juhlitaan tänään muun muassa Helsingissä Karjalatalolla ja Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen
http://www.finlit.fi/kalevala/
Vanha Kalevala käsitti 32 runoa ja 12 078 säettä.
Myöhemmin Lönnrot teki uusia keruumatkoja runonlaulajien pariin ja laati niiden pohjalta uuden laitoksen.
Uusi laitos, joka on myös nykyinen Kalevala, ilmeistyi vuonna 1849. Se käsittää 50 runoa ja 22 795 säettä.
Kalevalanpäivää juhlitaan tänään muun muassa Helsingissä Karjalatalolla ja Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen
Vastaukset 8
Vanhimmat
Huhuu: vieläkö siellä lukijoissa on sellaisia, jotka pitävät kanteletta tuohivirsukulttuurin vihoviimeisenä ilmentymänä ja ylipäätään soittimena, jonka yksitoikkoinen äänimaailma olisi saanut mieluusti unohtua sinne jonnekin savupirttien hämärään? Jos vastaus on kyllä, tietäkää, että mielikuvanne perustuu ennakkoluuloihin, ja ajat sitten vanhentuneisiin sellaisiin.
"Kanteleen Etno-Emma oli tärkeä viesti"
Karjan ja Suomen kalevalainen Sampo
Onko Suomessa vihdoinkin keksitty Kalevalan myyttinen Sampo, ihmeellinen rikkauksia jauhava mylly? Näin voi perustellusti kysyä, kun katselee kahta karmeaa tulosvuotta ja sitä seurannutta tämän kevään tulevaa osinkokarnevaalia. Pörssiyhtiömme jakavat tänä keväänä avokätisesti osinkoja.
Runot kerätty pääasiassa Venäjän Karjalassa.
Venäjä on ollut ratkaiseva kaikissa Suomen kehitysvaiheissa. Itse asiassa kehitys on ollut Venäjän ansiota.
- - hurrimielinen,sairas, kiero enirolainen kusipää.
Suomensukuinen kansa on halkastu keinotekoisella rajalla.
Tosin nythän alue on venäläistetty, Kalevalan keruun aikaan oli toisin.
Suomalaiset suuret pörssiyhtiöt jakavat tänä keväänä avokätisesti osinkoja tappiollisista tuloksista huolimatta.
Helsingin pörssin isot yhtiöt maksavat 13 prosenttia enemmän osinkoja viime vuodelta kuin toissa vuodelta, vaikka yhtiöiden raportoimat tulokset putosivat 42 prosenttia.
Jostain on syntynyt lähes miljardin euron verran rahaa, kun 49 suurimman pörssiyhtiön osinkojen määrä nousee 6,6 miljardista eurosta 7,5 miljardiin euroon.
Helsingin Sanomat selvitti 49 arvokkaimman pörssiyrityksen tuloksen ja osingon suhdetta kahdelta viime vuodelta.
http://www.hs.fi/
Selvityksen mukaan melkein joka kolmas niistä, eli 15 pörssiyhtiötä, maksoi enemmän osinkoa kuin teki tulosta.
Niistä Ahlstrom, Alma Media, Nokia ja Ramirent jopa nostivat osinkojensa määrää, vaikka tulos laski.
”Osingot ovat nykyään myös signaloinnin eli viestinnän väline. Niiden avulla yhtiö kertoo uskostaan tulevaisuuteen eli että hyvään suuntaan ollaan matkalla”, sanoo työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Timo Ritakallio.
Ilmarinen on valtion jälkeen Suomen suurin osakkeenomistaja.
Nyt viestitään siis myönteisestä tulevaisuudesta. Toisin oli runsas vuosi sitten. Osingot laskivat, vaikka puolet vuodesta 2008 oli vielä hyvää aikaa. Osingot romahtivat alle odotusten, koska länsimaiden pankki- ja talouskriisi sai yhtiöt pelokkaiksi.
Pörssin 70 suurimman osingonjakajan joukosta löytyy tänä keväänä kaksitoista poikkeuksellisen höveliä osingonmaksajaa.
Yhtiöiden tulos heikkeni viime vuonna selvästi, mutta silti ne vain kiihdyttivät osinkojen maksuaan, kertoo Kauppalehden analyysiyksikön Balance Consultingin selvitys.
Esimerkiksi metsäyhtiö UPM-Kymmenen kertaeristä puhdistettu nettotulos heikkeni toissavuoden 218 miljoonasta eurosta 58 miljoonaan euroon. Osinkoa yhtiö kuitenkin aikoo jakaa 234 miljoonaa euroa, 26 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Metson tulos jäi 190 miljoonaa euroa heikommaksi kuin edellisenä vuonna, mutta osinkoa aiotaan jakaa 105 miljoonaa, kuusi miljoonaa euroa viimevuotista enemmän. Ponssen, Spondan ja Technopoliksen nettotulos painui tappiolle, mutta osinkojaan nämäkin yhtiöt aikovat kasvattaa.
Sponda teki tappiota 81,6 miljoonaa, mutta jakaa viime vuodelta 33 miljoonan euroa. Edellisenä vuonna se ei omistajia muistanut ollenkaan.
Niinikään Ponsse painui 15 miljoonaa euroa tappiolle, mutta jaettavat osingot kasvavat 1,4 miljoonaa euroa, 4,2 miljoonaan euroon. Technopoliksen tappio oli 7,6 miljoonaa, mutta omistajat ovat saamassa 8,6 miljoonaa euroa.
Se on 1,7 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
PKC Groupin tulos pysyi plussalla, vaikka sekin putosi merkittävästi. Osinkoa irtoaa 7,1 miljoonaa , 4,4 miljoonaa euroa enemmän kuin edelliseltä vuodelta.
Muita heikentyneeseen tulokseensa nähden höveleitä osingonmaksajia ovat Ramirent, Raisio, Stockmann ja Vacon.
Mediayhtiöistä tähän joukkoon pääsevät Alma Media ja Ilkka. Sanomienkin tulos laski, mutta se pienensi myös osinkoesitystään.
Lisäksi suuri joukko pörssiyhtiöistä aikoo pitää osingonjakonsa ennallaan tai lähestulkoon ennallaan, vaikka tulos putosi viime vuonna. Joka kolmas 70 suuresta osingonjakajasta jakaa omistajille joko osinkoa tai pääomanpalautusta enemmän kuin yhtiö teki viime vuonna nettotulosta.
Suurten osinkojen jakajista UPM ja Ahlström muuttivat viime vuonna osinkopolitiikkaansa siten, että osingonjako sidotaan nykyään yhtiön liiketoiminnan kassavirtaan. UPM:ssä sekin lasketaan kolmen vuoden keskiarvona.
perustuu vanhaan Venäläiseen runoperinteeseen. Herätkää kiihkosuomalaiset. Eihän teille mikään idästä tullut kelpaa, ainakaan kirjoitelmien mukaan. Haukkukaa vaihteeksi Kalevalaa ja sen talteensaattajia.
Sieltä sen materiaali on Uhtualta. Eikös se ole umpivenäjää ? Eikä ole koskaan kuulunut Suomeen.