täyden kuukausipalkan? Minä sain sellaisen vuonna 2004. Nyt tuo summa tuntuu todella isolta. Olen kummasti ruvennut arvostamaan työn tekemistä, mutta siitä huolimatta en ole onnistunut saamaan kokopäivätyötä kiven navaltakaan. Kun lukee noita ihmisten epätoivoisia viestejä ja itselläkin ovat asiat todella huonosti, niin ei voi olla ihmettelemättä noita negatiivisia kommentteja, joita tulee solkenaan noihin hätähuutoihin. Alkaa tuntumaan, että joku lobbaa täällä, kenties maksettuna jonkun piikkiin. On sellaisia, jotka vakuuttelevat ja oikein kilpailevat sillä kuka tulee vähimmällä toimeen ja sitten sellaisia, jotka nostavat syyttävän keskisormensa lapsia hankkineille ja työttömille ja kehottavat menemään töihin tai melkeinpä laittamaan lapset takaisin "turkin hihaan". Kenen palsta tämä oikein on? Ei ainakaan köyhien.
Koska sait viimeksi
Oksat pois
8325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
... Köyhien Keskinäinen Klubi, vaan - Köyhyys- , yläkäsitteenä Yhteiskunta.
Kysyttävää?
"Keskustele elämästä köyhyysrajan alapuolella." > lukee palstan saatteena.
ei ihan ilmankos et tiedä mistä täälä pitäsi puhua.
2003. Työllistämistukityössä, 1198 euroa/kk. Se oli iso korotus silloiseen päivärahaan, päiväraha oli pari sataa pienempi. Tietty helpotti elämää, että työ oli kävelymatkan päässä kotoa.
Tämä, kuten työttömyyspalsta, on luusereiden itsetunnon kohotuspalsta, enkä tarkoita työttömiä tai köyhiä. Elämässään epäonnistuneet tulevat tietoisesti etsimään muita heikompia, että oma heikko ego edes vähän nousisi.
3300 € tietty kännykkä-, lounas-, matkustus- yms edut.
En katso itseäni luuseriksi, mutta itse köyhyydestä ja työttömyydestä nykyiseen asemaani ponnistaneena tiedän, ettei pelkkä lohduttaminen, sääliminen, paapominen ja armopalojen antaminen ole ratkaisu kenenkään tilanteeseen.
monen mielestä ratkaisu on se, että kehuu itseään ja haukkuu muut. Minä en kaipaa sen enempää sääliä kuin paapomista, mutta haukkuminen ja "mene töihin" kommentit eivät minua sen enempää työllistä. Toistaiseksi en ole keksinyt sitä punaista lankaa, miten saisin työnantajan ottamaan minut. Harjoittelukin oli floppi; menin työapaikan toivossa osaamaan liikaa ja suututtamaan vakkarit - ei tullut mieleenkään moinen ennen harjoittelua. Nyt tiedän sen, että pitää olla sopivan keskitasoinen ja antaa vakkareiden uskoa, että he ovat hiuksenhienoksi JOKA asiassa vähän parempia kuin minä. Tällaisia vinkkejä kaipaisin lisää, miten on sopiva, ei liian hyvä eikä liian huono, että se paikkakin irtoaisi. Kouluttautumisen olen jo huolehtinut.
"Nyt tiedän sen, että pitää olla sopivan keskitasoinen ja antaa vakkareiden uskoa, että he ovat hiuksenhienoksi JOKA asiassa vähän parempia kuin minä"
Johan on lapsellista. miksi et voisi ilman tällaisia naurettavia kiemuroita olla vain oma itsesi ja tehdä työsi parhaan kykysi mukaan - huomioon ottaen tietysti se, että olet harjoittelija? Ilmankos minä työllistyin, ja sinä et. Yksikään työnanataja tai työyhteisö ei näissä paineissa jaksa katsella tällaisia (yleensä ämmien) pelailuja, kieroiluja ja taktikointeja.
Sinä olet ollut sopivan keskinkertainen tekemällä parhaasi.
Tuo on vain faktaa julkishallinnon virastoissa. Parhaat kehut sai se, joka lähinnä hoiti kukkia kun oli toimistosihteerin vuorotteluvapaan sijaisena. Oli hiukan hidas ja teki simppeleitä töitä omaan verkkaiseen tahtiinsa, toki ahkerasti. Hänestä pidettiin eniten. Sen sijaan nuori topakka opiskelija ( en minä) sai vihat päällensä kun osasi itsestään asioita, joita vakkarit "eivät jouda" opettelemaan.
20 vuotta valtiolla olleet merkonomit eivät kestä sitä, että joku tekee ne samat työt vähemmälä koulutuksella nopeammin. Tai olisivat he kyenneet tekemään nopeammin itsekin, jos olisivat sitä aikaansa käyttäneet valittamiseen vähemmän.
1998.
Nollasin päivärahalaskurin niin huonolla palkalla että se oli pienempi kuin siihen mennessä kertynyt työeläke.