Miksi kuntotarkastus

Kuntotarkastus tai kuntoarvaushan olisikin osuvampi nimi,on aikalailla turhaa.Se on vain aistinvarainen ja pintapuolinen arvaus rakenteiden kunnosta.Åiilevät kosteus ja homevauriot jäävät kyllä melko varmasti huomaamatta. Myös kuntotarkastusten yhteydessä suoritettava muka kosteusmittaus on huijausta.Pintakosteusmittari (kyseessä ei nimestään ole mikään mittari,vaan laite joka mittaa materiaalin sähkönjohtavuutta) on laite jolla ei voi havaita rakenteissa syvemmällä olevia kosteuksia,havaitsee ainostaan pintaosien kosteutta.Jos haluttaisiin siis luotettava mittaus se tulisi suorittaa useammasta pisteestä riskirakenteista,ja mielellään tiedunkeruulaittein,koska yksittäinen hetkellinen mittaus edustaa vain ja ainostaan mittaushetken tilannetta.Vanhempaan taloon kannattaisi suorittaa kuntotutkimustyyppinen selvitys rakenteiden kunnosta tarvittaessa materiaalinäyttein (ilmanäytteet ovat hyvin epäluotettavia,niihin ei kannata sortua) ja tekijänä mielellään kokenut kosteus ja homevaurioihin erikoistunut ja koulutettu henkilö,jos teettää kosteusmittauksia kannattaa vähintään pyytää esitettäväksi että on vtt tai pkm pätevöitynyt mittaaja. Vanhaa ei suinpäin kannata ostaa ja kuntotarkastus ei ole sovelias vanhempaan taloon.

on arvausra kirjoitti:

Kuntotarkastus tai kuntoarvaushan olisikin osuvampi nimi,on aikalailla turhaa.Se on vain aistinvarainen ja pintapuolinen arvaus rakenteiden kunnosta.Åiilevät kosteus ja homevauriot jäävät kyllä melko varmasti huomaamatta. Myös kuntotarkastusten yhteydessä suoritettava muka kosteusmittaus on huijausta.Pintakosteusmittari (kyseessä ei nimestään ole mikään mittari,vaan laite joka mittaa materiaalin sähkönjohtavuutta) on laite jolla ei voi havaita rakenteissa syvemmällä olevia kosteuksia,havaitsee ainostaan pintaosien kosteutta.Jos haluttaisiin siis luotettava mittaus se tulisi suorittaa useammasta pisteestä riskirakenteista,ja mielellään tiedunkeruulaittein,koska yksittäinen hetkellinen mittaus edustaa vain ja ainostaan mittaushetken tilannetta.Vanhempaan taloon kannattaisi suorittaa kuntotutkimustyyppinen selvitys rakenteiden kunnosta tarvittaessa materiaalinäyttein (ilmanäytteet ovat hyvin epäluotettavia,niihin ei kannata sortua) ja tekijänä mielellään kokenut kosteus ja homevaurioihin erikoistunut ja koulutettu henkilö,jos teettää kosteusmittauksia kannattaa vähintään pyytää esitettäväksi että on vtt tai pkm pätevöitynyt mittaaja. Vanhaa ei suinpäin kannata ostaa ja kuntotarkastus ei ole sovelias vanhempaan taloon.

Lue lisää

Tottakai kuntokartoitus, otettiin kun ostettiin 60-luvulla rakennettu okt. Mieheni vaati myös, et rakenteita avataan ja näin tehtiin. Neljä vuotta asuttu, eikä valittamista.

on arvausra kirjoitti:

Kuntotarkastus tai kuntoarvaushan olisikin osuvampi nimi,on aikalailla turhaa.Se on vain aistinvarainen ja pintapuolinen arvaus rakenteiden kunnosta.Åiilevät kosteus ja homevauriot jäävät kyllä melko varmasti huomaamatta. Myös kuntotarkastusten yhteydessä suoritettava muka kosteusmittaus on huijausta.Pintakosteusmittari (kyseessä ei nimestään ole mikään mittari,vaan laite joka mittaa materiaalin sähkönjohtavuutta) on laite jolla ei voi havaita rakenteissa syvemmällä olevia kosteuksia,havaitsee ainostaan pintaosien kosteutta.Jos haluttaisiin siis luotettava mittaus se tulisi suorittaa useammasta pisteestä riskirakenteista,ja mielellään tiedunkeruulaittein,koska yksittäinen hetkellinen mittaus edustaa vain ja ainostaan mittaushetken tilannetta.Vanhempaan taloon kannattaisi suorittaa kuntotutkimustyyppinen selvitys rakenteiden kunnosta tarvittaessa materiaalinäyttein (ilmanäytteet ovat hyvin epäluotettavia,niihin ei kannata sortua) ja tekijänä mielellään kokenut kosteus ja homevaurioihin erikoistunut ja koulutettu henkilö,jos teettää kosteusmittauksia kannattaa vähintään pyytää esitettäväksi että on vtt tai pkm pätevöitynyt mittaaja. Vanhaa ei suinpäin kannata ostaa ja kuntotarkastus ei ole sovelias vanhempaan taloon.

Lue lisää

"Vanhempaan taloon kannattaisi suorittaa kuntotutkimustyyppinen selvitys rakenteiden kunnosta tarvittaessa materiaalinäyttein (ilmanäytteet ovat hyvin epäluotettavia,niihin ei kannata sortua) ja tekijänä mielellään kokenut kosteus ja homevaurioihin erikoistunut ja koulutettu henkilö,jos teettää kosteusmittauksia kannattaa vähintään pyytää esitettäväksi että on vtt tai pkm pätevöitynyt mittaaja. "

Tällä palstalla törmää jatkuvasti uusiin termeihin, joten haluaisin tietää mikä pkm pätevöitynyt tarkastaja on?

Ja ihan hauska lause kirjoutuksessasi:

"Pintakosteusmittari (kyseessä ei nimestään ole mikään mittari,vaan laite joka mittaa materiaalin sähkönjohtavuutta) on laite jolla ei voi havaita rakenteissa syvemmällä olevia kosteuksia,havaitsee ainostaan pintaosien kosteutta."

Mikä on mielestäsi mittari, ellei laite, joka havaitsee kosteuden käytetyn tekniikan puitteissa? Eihän autoissakaan ole nopeusmittaria, vaan laitteita jotka mittaavat vaihteistoon kytketyn vaijerin pyörimisnopeutta, tosin uudemissa autoissa sama tapahtuu sähköisesti...

Välittäjä_LKV kirjoitti:

"Vanhempaan taloon kannattaisi suorittaa kuntotutkimustyyppinen selvitys rakenteiden kunnosta tarvittaessa materiaalinäyttein (ilmanäytteet ovat hyvin epäluotettavia,niihin ei kannata sortua) ja tekijänä mielellään kokenut kosteus ja homevaurioihin erikoistunut ja koulutettu henkilö,jos teettää kosteusmittauksia kannattaa vähintään pyytää esitettäväksi että on vtt tai pkm pätevöitynyt mittaaja. "

Tällä palstalla törmää jatkuvasti uusiin termeihin, joten haluaisin tietää mikä pkm pätevöitynyt tarkastaja on?

Ja ihan hauska lause kirjoutuksessasi:

"Pintakosteusmittari (kyseessä ei nimestään ole mikään mittari,vaan laite joka mittaa materiaalin sähkönjohtavuutta) on laite jolla ei voi havaita rakenteissa syvemmällä olevia kosteuksia,havaitsee ainostaan pintaosien kosteutta."

Mikä on mielestäsi mittari, ellei laite, joka havaitsee kosteuden käytetyn tekniikan puitteissa? Eihän autoissakaan ole nopeusmittaria, vaan laitteita jotka mittaavat vaihteistoon kytketyn vaijerin pyörimisnopeutta, tosin uudemissa autoissa sama tapahtuu sähköisesti...

Lue lisää

"tällä palstalla törmää uusiin termeihin,joten haluaisin tietää mikä pkm oätevöitynyt tarkastaja on?"

Kirjoitin kyllä pkm pätevöitynyt mittaaja, kyllä sinun LKV välittäjänä tulisi tietää mikä pkm on vai etkö koskaan ole kyseistä pätevyyttä ole edes tiedustellut? pkm=pätevöitynyt kosteuden mittaaja henkilöhyväksynnät löytyvät finanssialan keskusliiton sivuilta.

Siis pintakosteusmittari,josta todellakaan ei pitäisi mittari nimitystä käyttää,oikeampi nimitys on pintakosteudenosoitin.Niiden toiminta perustuu materiaalin vesipitoisuuden muuttuessa,tapahtuvaan materiaalin sähköisten ominaisuuksien muutokseen.Laitteiden näyttämät on viritetty referenssiaineiston perusteella.Kullekkin materiaalille on oma säätöalueensa joka on viritetty kyseiseisen referenssimateriaalin mukaan.Koska materiaalien sähköiset ominaisuudet ovat hyvin vaihtelevia,materiaaleissa on keskenään merkittäviäkin eroja saman materiaalin eri tuotteissa,myös mittaustulokset ovat hyvin epätarkkoja.Myös laitteissa on eroja kaksi samanlaista laitetta voi näyttää eri lukemia.Tämän vuoksi laitteet soveltuvat parhaiten vertailevaan havainnointiin esim kosteusvauriokohteissa jossa haetaan rakenteista kosteusvaurioituneita kohtia ts rajataan vaurioitunutta aluetta.Todellisia kosteuspitoisuuksia laitteilla ei voi määrittää.

Laitteilla pystyy kuntoarvauksessa havainnoimaan vain pintaosia,jos kosteutta on syvemmällä rakenteessa se jää varmasti huomaamatta,onkin lähes huijausta kun pintakosteudeden tunnistimilla suoritettavia kartoituksia kaupataan asuntokaupankin yhteydessä kosteuskartoitus nimikkeellä.

Jos ja kun halutaan määrittää rakenteen kosteuspitoisuutta,se tulisi suorittaa RH mittauksina,tosin lyhytaikainen mittaus kertoo ainoastaan mittaushetken tilanteen.Kosteuspitoisuus saattaa esim ulkoseinärakenteessa muuttua hyvinkin lyhyessä ajassa jopa saman päivän aikana yllättävän paljon,näinollen lyhytaikaiset mittaukset vaativat analysointia onko mittausyvyys,vuodenaika ym muut tekijät huomioiden kosteus tasolla joka aiheuttaisi esim vaurioitumista.Pelkkä mittaustulos ei vielä kerro totuutta,se pitää suhteuttaa moniin asioihin.Entäs sitten jos RH mittauksessa saadaan esim ulkoseinärakenteestä mittaustulos 75% onko ylimääräistä kosteutta vai ei.

Ei välttämättä,on saattanut olla tilanne että aurinko on paistanut seinään jolloin ulompana oleva kosteus on lähtenyt liikkumaan rakenteessa sisällepäin ja mittauskohtaan jossa saatu kyseinen tulos joka voi olla täysin normaali.Vaatii siis paljon asiantuntemusta ja kykyä ymmärtää virhemahdollisuudet niin pintakosteuden havainnoinnissa,että itse kosteusmittauksessa ts suhteellisen kosteudenmittaus.
Ongelmana kuntoarvausten yhteydessä suoritettavissa mittauksissa on,että mittauspisteitä on YTM mukaan rajattu määrä,eikä aina halua eikä aikaa ole kunnollisten mittausten suorittamiseen.
Pintakosteudenhavainnointi on lähinnä silmänlumetta,jolla halutaan antaa kuva että jotain todella mitattaisiin.Tiedän useita tapauksia (jatkuvasti tulee uusia) joissa AKK tarkastaja on antanut puhtaat paperit,vaikka tarkemmissa tutkimuksissa on todettu kohteessa oleva mittavia kosteusvaurioita/mikrobivaurioita.Niin ja materiaalit saattavat olla pahastikkin mikrobivaurioituneita vaikka esim eristevilla näyttäisi päällepäin olevan täysin virheetöntä,mikrobivauriot eivät myöskään aina haise,joten miten kuntoarvauksella voidaan luotettavasti todeta,onko vaurioita vai ei.Mikä on kuntotarkastusten luotettavuus,sanoisin että heikko.Riippuu tietysti tarkastajasta,heissä on paljon eroa,parhaat eivät ole yhteistyössä kiinteistövälittäjien kanssa,koska välittäjät eivät heitä suosita eivätkä tilaa,syystä että vaurioit ja viat paljastuisivat,jolloin myyntihinta tippuisi.

YTM mallissa todetaan että rakenteiden vaurioista tai vauriottomuudesta ei voida saada täyttä varmuutta,ellei rakenteiden pinnoilla ole havaittavissa vaurioihin viittavia jälkiä,tähänkö pitäisi luottaa,tämäkö on luotettavuus siis jos silmin ei nähdä niin välttämättä ei vaurioita.Jos pinnalla olisi nähtävillä merkkejä siitä että vaurioita on,ne ovat yleensä jo pitkälle edenneitä.Ja vaikka pinnat näyttävät täysin virheettömiltä,saattaa rakenteissa olla erittäin vakavia vaurioita jotka eivät välttämättä näy pinnoilla.Niimpä kun mistään ei olla varmoja suositellaan oman selustan turvaamiseksi lisätutkimuksia.Kuntoarvauksessa keskitytäänkin liikaa rakenteiden pintojen ja kestävyyden tarkasteluun,kun pitäisi keskittyä myös siihen onko rakennus asujalleen terveellinen.

6+1 kirjoitti:

"tällä palstalla törmää uusiin termeihin,joten haluaisin tietää mikä pkm oätevöitynyt tarkastaja on?"

Kirjoitin kyllä pkm pätevöitynyt mittaaja, kyllä sinun LKV välittäjänä tulisi tietää mikä pkm on vai etkö koskaan ole kyseistä pätevyyttä ole edes tiedustellut? pkm=pätevöitynyt kosteuden mittaaja henkilöhyväksynnät löytyvät finanssialan keskusliiton sivuilta.

Siis pintakosteusmittari,josta todellakaan ei pitäisi mittari nimitystä käyttää,oikeampi nimitys on pintakosteudenosoitin.Niiden toiminta perustuu materiaalin vesipitoisuuden muuttuessa,tapahtuvaan materiaalin sähköisten ominaisuuksien muutokseen.Laitteiden näyttämät on viritetty referenssiaineiston perusteella.Kullekkin materiaalille on oma säätöalueensa joka on viritetty kyseiseisen referenssimateriaalin mukaan.Koska materiaalien sähköiset ominaisuudet ovat hyvin vaihtelevia,materiaaleissa on keskenään merkittäviäkin eroja saman materiaalin eri tuotteissa,myös mittaustulokset ovat hyvin epätarkkoja.Myös laitteissa on eroja kaksi samanlaista laitetta voi näyttää eri lukemia.Tämän vuoksi laitteet soveltuvat parhaiten vertailevaan havainnointiin esim kosteusvauriokohteissa jossa haetaan rakenteista kosteusvaurioituneita kohtia ts rajataan vaurioitunutta aluetta.Todellisia kosteuspitoisuuksia laitteilla ei voi määrittää.

Laitteilla pystyy kuntoarvauksessa havainnoimaan vain pintaosia,jos kosteutta on syvemmällä rakenteessa se jää varmasti huomaamatta,onkin lähes huijausta kun pintakosteudeden tunnistimilla suoritettavia kartoituksia kaupataan asuntokaupankin yhteydessä kosteuskartoitus nimikkeellä.

Jos ja kun halutaan määrittää rakenteen kosteuspitoisuutta,se tulisi suorittaa RH mittauksina,tosin lyhytaikainen mittaus kertoo ainoastaan mittaushetken tilanteen.Kosteuspitoisuus saattaa esim ulkoseinärakenteessa muuttua hyvinkin lyhyessä ajassa jopa saman päivän aikana yllättävän paljon,näinollen lyhytaikaiset mittaukset vaativat analysointia onko mittausyvyys,vuodenaika ym muut tekijät huomioiden kosteus tasolla joka aiheuttaisi esim vaurioitumista.Pelkkä mittaustulos ei vielä kerro totuutta,se pitää suhteuttaa moniin asioihin.Entäs sitten jos RH mittauksessa saadaan esim ulkoseinärakenteestä mittaustulos 75% onko ylimääräistä kosteutta vai ei.

Ei välttämättä,on saattanut olla tilanne että aurinko on paistanut seinään jolloin ulompana oleva kosteus on lähtenyt liikkumaan rakenteessa sisällepäin ja mittauskohtaan jossa saatu kyseinen tulos joka voi olla täysin normaali.Vaatii siis paljon asiantuntemusta ja kykyä ymmärtää virhemahdollisuudet niin pintakosteuden havainnoinnissa,että itse kosteusmittauksessa ts suhteellisen kosteudenmittaus.
Ongelmana kuntoarvausten yhteydessä suoritettavissa mittauksissa on,että mittauspisteitä on YTM mukaan rajattu määrä,eikä aina halua eikä aikaa ole kunnollisten mittausten suorittamiseen.
Pintakosteudenhavainnointi on lähinnä silmänlumetta,jolla halutaan antaa kuva että jotain todella mitattaisiin.Tiedän useita tapauksia (jatkuvasti tulee uusia) joissa AKK tarkastaja on antanut puhtaat paperit,vaikka tarkemmissa tutkimuksissa on todettu kohteessa oleva mittavia kosteusvaurioita/mikrobivaurioita.Niin ja materiaalit saattavat olla pahastikkin mikrobivaurioituneita vaikka esim eristevilla näyttäisi päällepäin olevan täysin virheetöntä,mikrobivauriot eivät myöskään aina haise,joten miten kuntoarvauksella voidaan luotettavasti todeta,onko vaurioita vai ei.Mikä on kuntotarkastusten luotettavuus,sanoisin että heikko.Riippuu tietysti tarkastajasta,heissä on paljon eroa,parhaat eivät ole yhteistyössä kiinteistövälittäjien kanssa,koska välittäjät eivät heitä suosita eivätkä tilaa,syystä että vaurioit ja viat paljastuisivat,jolloin myyntihinta tippuisi.

YTM mallissa todetaan että rakenteiden vaurioista tai vauriottomuudesta ei voida saada täyttä varmuutta,ellei rakenteiden pinnoilla ole havaittavissa vaurioihin viittavia jälkiä,tähänkö pitäisi luottaa,tämäkö on luotettavuus siis jos silmin ei nähdä niin välttämättä ei vaurioita.Jos pinnalla olisi nähtävillä merkkejä siitä että vaurioita on,ne ovat yleensä jo pitkälle edenneitä.Ja vaikka pinnat näyttävät täysin virheettömiltä,saattaa rakenteissa olla erittäin vakavia vaurioita jotka eivät välttämättä näy pinnoilla.Niimpä kun mistään ei olla varmoja suositellaan oman selustan turvaamiseksi lisätutkimuksia.Kuntoarvauksessa keskitytäänkin liikaa rakenteiden pintojen ja kestävyyden tarkasteluun,kun pitäisi keskittyä myös siihen onko rakennus asujalleen terveellinen.

Lue lisää

Kiitos siitä!

Asia oli hyvin tiivistetty tässä:

"Mikä on kuntotarkastusten luotettavuus,sanoisin että heikko.Riippuu tietysti tarkastajasta,heissä on paljon eroa,parhaat eivät ole yhteistyössä kiinteistövälittäjien kanssa,koska välittäjät eivät heitä suosita eivätkä tilaa,syystä että vaurioit ja viat paljastuisivat,jolloin myyntihinta tippuisi."

Kommentoin vielä tätä:

"YTM mallissa todetaan että rakenteiden vaurioista tai vauriottomuudesta ei voida saada täyttä varmuutta,ellei rakenteiden pinnoilla ole havaittavissa vaurioihin viittavia jälkiä,tähänkö pitäisi luottaa,tämäkö on luotettavuus siis jos silmin ei nähdä niin välttämättä ei vaurioita."

Niinpä niin, on vielä itsestään selvää, että jos pinnoilla olisi vaurion merkkejä, niin ne taatusti päällemaalattaisiin ennen asunnon esittelyä tai kuntotarkastusta.

grtt kirjoitti:

Tottakai kuntokartoitus, otettiin kun ostettiin 60-luvulla rakennettu okt. Mieheni vaati myös, et rakenteita avataan ja näin tehtiin. Neljä vuotta asuttu, eikä valittamista.

Lue lisää

että teillä olisi tehty kuntokartoitus. Jos rakenteita on avattu, niin ilmeisesti teillä on tehty kuntotutkimus.