Zusatzprotokoll, kaiken alkusyy?
Tämä Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus toki julkaistiin lehdissä heti, esim. Uudessa Suomessa seuraavana päivänä 24.8.1939.
http://www.histdoc.net/historia/dogo1939.html
Tämän lisäpöytäkirjan sisältö tunnettiin Suomessakin heti tuoreeltaan eli jo elokuun aikana. Näin on joissain kirjoissa kerrottu.
Sittemmin sen teksti on julkaistu mm. kirjassa Risto O. Peltovuori, "Saksa ja Suomen talvisota". Otava 1975. Kirjassa mainitaan lähdejulkaisuna "Akten zur deutschen auswärtigen Politik 1918-1945. Serie: D: 1937-1947. VIII, S. 129." Baden-Baden 1953-1962.
Aikanaan sen olemassaolo kiistettiin tiukasti.
Uusi Suomi 27.8.1939:
Saksan lähetystö on STT:lle ilmoittanut seuraavaa:
"Eri lehdissä on näkynyt kirjoituksia, joiden mukaan Saksan ja Neuvostoliiton välinen sopimus olisi tehty Baltian maiden ja Suomen kustannuksella. Saksan lähetystö on valtuutettu ilmoittamaan, että tämä käsitys on täysin paikkansapitämätön."
http://www.dhm.de/sammlungen/zendok/hitler-stalin-pakt/Dokument.htm#l2
http://www.dhm.de/sammlungen/zendok/hitler-stalin-pakt/Zupro.html
http://heninen.net/raatteentie/dokumentit/pakt/suomeksi.htm
http://heninen.net/sopimus/1939p_f.htm
http://www.histdoc.net/historia/dogo1939.html
http://www.histdoc.net/historia/nichtang.html
http://www.histdoc.net/history/de/zusatz.html
Hupaisa juttu salaisen Lisäpöytäkirjan olemassaolosta kerrotaan kirjassa Stalinin istunnot sivulla 11-12.
"16.12.1975 Neuvostoliiton koulutiedeakatemian opetusmateriaalin ja -menetelmien tieteellisen tutkimuslaitoksen historian opetuksen laboratorion johtaja A.G. Koloskov huomautti tiedotustilaisuudessa, ettei vuonna 1939 solmittuun Neuvostoliiton ja Saksan sopimukseen liittynyt mitään salaista lisäpöytäkirjaa, jossa olisi sovittu Suomen kuulumisesta Neuvostoliiton etupiiriin ennen Talvisotaa, vaikka suomalaisissa oppikirjoissa näin väitetään.
Suomen kouluhallitus tutki asiaa ja oli yhteydessä ulkoministeriöön. Helsingin yliopiston poliittisen historian laitokselta saatiin professori Keijo Korhosen allekirjoittama lausunto, jonka perusteella kouluhallitus pysyi entisellä kannalla eli ns. Ribbentrop-sopimuksen salainen pöytäkirja on siis Suomen kouluissa edelleen historiallinen tosiasia.
Ote Keijo Korhosen 21.4.1976 päivätystä lausunnosta: "Salaisen pöytäkirjan oikeaperäisyyttä tuskin voi epäillä, sillä siihen ja ko.etupiirijakoon on Saksan ja Neuvostoliiton välisessä diplomaattikirjeenvaihdossa hyökkäämättömyyssopimuksen solmimisen ja saksalaisneuvostoliittolaisen sodan alkamisen välisenä aikana monissa erilaisissa yhteyksissä viitattu siihen eikä niin ollen näitä historiallisen tapahtumisen välittöminä osina syntyneistä kirjallisia jäänteitä voi väittää väärennöksiksi ilman erittäin vahvoja näyttöjä. Lisäpöytäkirjaan viitattiin jo Nürnbergin oikeudenkäynnissä syytettyjen puolelta usean kerran, mutta Neuvostoliiton pääsyyttäjä esitti siihen aina vastalauseen. Neuvostoliitto ei myöhemminkään ole myöntänyt pöytäkirjaa tehdyn. ensi kerran sen teksti julkaistiin 1948 Yhdysvaltojen ja englannin ulkoministeriöiden julkaisemissa Auswärtiges Amtin alkuperäisasiakirjojen kokoelmissa ja sitä on Neuvostoliiton kiistämisestä huolimatta lännessä ilmestyneissä tieteellisissä teoksissa käytetty luotettavaksi katsottuna lähteenä. Kysymystä on sivuttu myös suomalaisneuvostoliittolaisissa historiaseminaareissa, joissa tiettävästi neuvotoliittolainen kansta on ollut ennallaan."
Stalinin istunnot, Suomen ja Baltian kohtalo Neuvostoliiton asiakirjoissa 1939-40, toim. Antero Kautto, Kustannuspiste Oy, 1982
Tämä Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus toki julkaistiin lehdissä heti, esim. Uudessa Suomessa seuraavana päivänä 24.8.1939.
http://www.histdoc.net/historia/dogo1939.html
Tämän lisäpöytäkirjan sisältö tunnettiin Suomessakin heti tuoreeltaan eli jo elokuun aikana. Näin on joissain kirjoissa kerrottu.
Sittemmin sen teksti on julkaistu mm. kirjassa Risto O. Peltovuori, "Saksa ja Suomen talvisota". Otava 1975. Kirjassa mainitaan lähdejulkaisuna "Akten zur deutschen auswärtigen Politik 1918-1945. Serie: D: 1937-1947. VIII, S. 129." Baden-Baden 1953-1962.
Aikanaan sen olemassaolo kiistettiin tiukasti.
Uusi Suomi 27.8.1939:
Saksan lähetystö on STT:lle ilmoittanut seuraavaa:
"Eri lehdissä on näkynyt kirjoituksia, joiden mukaan Saksan ja Neuvostoliiton välinen sopimus olisi tehty Baltian maiden ja Suomen kustannuksella. Saksan lähetystö on valtuutettu ilmoittamaan, että tämä käsitys on täysin paikkansapitämätön."
http://www.dhm.de/sammlungen/zendok/hitler-stalin-pakt/Dokument.htm#l2
http://www.dhm.de/sammlungen/zendok/hitler-stalin-pakt/Zupro.html
http://heninen.net/raatteentie/dokumentit/pakt/suomeksi.htm
http://heninen.net/sopimus/1939p_f.htm
http://www.histdoc.net/historia/dogo1939.html
http://www.histdoc.net/historia/nichtang.html
http://www.histdoc.net/history/de/zusatz.html
Hupaisa juttu salaisen Lisäpöytäkirjan olemassaolosta kerrotaan kirjassa Stalinin istunnot sivulla 11-12.
"16.12.1975 Neuvostoliiton koulutiedeakatemian opetusmateriaalin ja -menetelmien tieteellisen tutkimuslaitoksen historian opetuksen laboratorion johtaja A.G. Koloskov huomautti tiedotustilaisuudessa, ettei vuonna 1939 solmittuun Neuvostoliiton ja Saksan sopimukseen liittynyt mitään salaista lisäpöytäkirjaa, jossa olisi sovittu Suomen kuulumisesta Neuvostoliiton etupiiriin ennen Talvisotaa, vaikka suomalaisissa oppikirjoissa näin väitetään.
Suomen kouluhallitus tutki asiaa ja oli yhteydessä ulkoministeriöön. Helsingin yliopiston poliittisen historian laitokselta saatiin professori Keijo Korhosen allekirjoittama lausunto, jonka perusteella kouluhallitus pysyi entisellä kannalla eli ns. Ribbentrop-sopimuksen salainen pöytäkirja on siis Suomen kouluissa edelleen historiallinen tosiasia.
Ote Keijo Korhosen 21.4.1976 päivätystä lausunnosta: "Salaisen pöytäkirjan oikeaperäisyyttä tuskin voi epäillä, sillä siihen ja ko.etupiirijakoon on Saksan ja Neuvostoliiton välisessä diplomaattikirjeenvaihdossa hyökkäämättömyyssopimuksen solmimisen ja saksalaisneuvostoliittolaisen sodan alkamisen välisenä aikana monissa erilaisissa yhteyksissä viitattu siihen eikä niin ollen näitä historiallisen tapahtumisen välittöminä osina syntyneistä kirjallisia jäänteitä voi väittää väärennöksiksi ilman erittäin vahvoja näyttöjä. Lisäpöytäkirjaan viitattiin jo Nürnbergin oikeudenkäynnissä syytettyjen puolelta usean kerran, mutta Neuvostoliiton pääsyyttäjä esitti siihen aina vastalauseen. Neuvostoliitto ei myöhemminkään ole myöntänyt pöytäkirjaa tehdyn. ensi kerran sen teksti julkaistiin 1948 Yhdysvaltojen ja englannin ulkoministeriöiden julkaisemissa Auswärtiges Amtin alkuperäisasiakirjojen kokoelmissa ja sitä on Neuvostoliiton kiistämisestä huolimatta lännessä ilmestyneissä tieteellisissä teoksissa käytetty luotettavaksi katsottuna lähteenä. Kysymystä on sivuttu myös suomalaisneuvostoliittolaisissa historiaseminaareissa, joissa tiettävästi neuvotoliittolainen kansta on ollut ennallaan."
Stalinin istunnot, Suomen ja Baltian kohtalo Neuvostoliiton asiakirjoissa 1939-40, toim. Antero Kautto, Kustannuspiste Oy, 1982
Vastaukset 1
Vanhimmat
Samasta aiheesta on tuolla pitkä juttu.
Missä vaiheessa Molotovin-Ribbentropin sopimuksen lisäpöytäkirja tuli Suomen tietoon?
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=3977