Olen lukenut Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen pääsykokeisiin ja olisi kiva tietää enemmän pääsykokeista ja sisäänpääsy mahdollisuuksista yleensä! Onko kokemuksia? Entä millaiset työllistymismahdollisuudet opintojen jälkeen, jos opettajan työ ei kiinnosta? Mitä mahdollisuuksia, jos kansainvälinen työ ja työskentely myös ulkomailla kiinnostaisi? Entä voiko sivuaineita ottaa minkä verran muista tiedekunnista? Kiitos kaikista vastauksista, mikä vain tieto aiheesta on erittäin tervetullutta!!
kirjallisuus
-lissu
6
857
Vastaukset
- A
Hei! Itse pääsin juuri Ouluun opiskelemaan kirjallisuutta. Pääsy tuli täytenä yllätyksenä, koska en edes hirveämmin panostanut. Olet varmasti joa saanut tiedon pääsystäsi, mutta näin yleisesti voin kertoa ettei pääsykokeessa ehkä niinkään ole pääosassa luettavat kirjat, ne vain ovat ´työkaluja´. Itse lukasin vain joitakin vanhoja muistiinpanoja "välineitä runoanalyysiin" ja "kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä"-kirjoista ja vaadittavan romaanin kahdesti läpi.
Älä tokkiinsa sulje täysin pois opettajan uraa. Itse olen tuntenut samoin, mutta jos en ensi vuonna pääse haluamalleni alalle, alan ottamaan tämän opettajaksi ryhtymisen tosissani. Totuus on että kirjallisuudesta valmistuvat eivät työllisty mitenkään loistavasti, ellei itse ole todella aktiivinen ja luo suhteita jo opiskelujen aikana. Yliopiston virkoihin on kova kilpailu.Tarvitset äidinkielen kirjallisuuden kaveriksi opettajaksi ryhtyessäsi, ja siihen kuuluu pakollisena myös 10op puheviestintää, ainakin täällä Oulussa. Äikänopeja tarvitaan kovasti ja töitä piisaisi! Ja minua haluaisin tietyllä tavalla tartuttaa oman intohimoni kirjallisuuteen esim.lukio-ikäisiin nuoriin. Pidä kaikki ovet avoinna!- an englishman
Hyviä pointteja oli A:lla.
Minä en halua tappaa innostustasi kirjallisuuteen, mutta täytyy sanoa, että yliopisto-opinnot voivat sen hyvinkin tehdä. Tai siis opintojen myötä kirjallisuuden lukeminen alkaakin muuttua entistä enemmän analyyttiseksi, jolloin nautinto, huvi, mielihyvä, ilo ynnä muu katoaa tai ainakin jää selvästi taka-alalle. Itse en opiskellut kirjallisuuttaa pääaineena vaan englantia ja kirjallisuutta sivuaineena jonkin verran. Mutta myös englannin opinnoissa on paljon kirjallisuustieteen opintoja ja engl. kirjallisuuden kursseja. MInulla on valmistumisesta kulunut nyt jo muutama vuosi ja vasta nyt tuntuu, että kykenen taas lukemaan kirjoja ikään kuin sellaisenaan. Tosin työkiireiden ynnä muun takia lukeminen on kyllä todella vähäistä nykyisin - se hyvä puoli opinnoissa tietysti on, että silloin todella sitten luetaan ja paljon - ja paljon sellaista, mitä ei välttämättä itse valitsisi lukulistoilleen.
No jaa, onnea opiskelupaikasta. - voe voe
Kuka sulle on valehdellut?
"Äikänopeja tarvitaan kovasti ja töitä piisaisi!"
Tai no joo, jossain Utsjoella varmaan... - aloitteleva äikänope
voe voe kirjoitti:
Kuka sulle on valehdellut?
"Äikänopeja tarvitaan kovasti ja töitä piisaisi!"
Tai no joo, jossain Utsjoella varmaan...Kirjallisuutta ja suomen kieltä opiskelevan kannattaa hakea pedagogisiin opintoihin, vaikkei aivan varma opettajan ammatista olisikaan. Ne ovat jo kokemuksena mahtava ja niiden aikana oppii paljon paitsi opettamisesta myös itsestään. Opettajan homma voi tuntua suoraan lukiosta tulleelta epäkiinnostavalta, mutta kun saa pari vuotta etäisyyttä omaan kouluaikaansa, voi opettamiseen aueta uusi näkökulma.
Itse valmistuin viime keväänä maisteriksi pääaineena kirjallisuus ja sivuaineina suomen kieli, puheviestintä ja opettajan pedagogiset opinnot. Tein pedagogisten jälkeen useita sijaisuuksista, joista sain työkokemusta. Osittain niiden ansiosta sain lukuvuoden mittaisen työpaikan heti nyt ensi lukuvuodeksi keskisuurelta paikkakunnalta. Myös äikänopeiksi valmistuneista kavereista lähes kaikki ovat saaneet vähintäänkin osa-aikaisen opetusalan työpaikan. Suoraan lehtoriksi ei kovinkaan helposti pääse, mutta tuntiopettajan lukukauden tai lukuvuoden mittaisia pestejä on tarjolla vaikka kuinka paljon. Kun niitä tekee muutaman vuoden, vakinaiseksi pääsee lopulta. Suosittelen hakemaan sijaisuuksia jo opiskelujen alusta lähtien ja tekemään itsensä tunnetuksi oman kotiseudun ja opiskelupaikkakunnan rehtoreille.
Kirjallisuuden ja suomen kielen opiskelu on noin yleisesti ottaen hauskaa ja opintopisteitä saa joskus jopa aika vähällä työmäärällä. Perusopinnot voivat olla molemmissa tylsiä, mutta aineopinnoissa pääsee jo soveltamaan tietojaan ja valitsemaan itseään kiinnostavia aihealueita. Monesti on niin, että kirjallisuuden opiskelijat eivät innostu suomen opinnoista ja päin vastoin, mutta kun ne perusasiat jaksaa opetella, niin jatko ei ole mitenkään vaikeaa. Monet äikänopeiksi tähdänneet kirjallisuuden opiskelijat ovat kahlanneet ne suomen kielen opinnot tosi heikoilla arvosanoilla, mutta ei niillä ole väliä työllistymisen kannalta: tärkeintä on työkokemus. Nyt tuli ehkä vastattua turhankin laajasti, mutta itse kyllä kannusta kaikkia kirjallisuudesta ja kielestä kiinnostuneita äidinkielen opettajaksi :). - HarhakuvitelMia
aloitteleva äikänope kirjoitti:
Kirjallisuutta ja suomen kieltä opiskelevan kannattaa hakea pedagogisiin opintoihin, vaikkei aivan varma opettajan ammatista olisikaan. Ne ovat jo kokemuksena mahtava ja niiden aikana oppii paljon paitsi opettamisesta myös itsestään. Opettajan homma voi tuntua suoraan lukiosta tulleelta epäkiinnostavalta, mutta kun saa pari vuotta etäisyyttä omaan kouluaikaansa, voi opettamiseen aueta uusi näkökulma.
Itse valmistuin viime keväänä maisteriksi pääaineena kirjallisuus ja sivuaineina suomen kieli, puheviestintä ja opettajan pedagogiset opinnot. Tein pedagogisten jälkeen useita sijaisuuksista, joista sain työkokemusta. Osittain niiden ansiosta sain lukuvuoden mittaisen työpaikan heti nyt ensi lukuvuodeksi keskisuurelta paikkakunnalta. Myös äikänopeiksi valmistuneista kavereista lähes kaikki ovat saaneet vähintäänkin osa-aikaisen opetusalan työpaikan. Suoraan lehtoriksi ei kovinkaan helposti pääse, mutta tuntiopettajan lukukauden tai lukuvuoden mittaisia pestejä on tarjolla vaikka kuinka paljon. Kun niitä tekee muutaman vuoden, vakinaiseksi pääsee lopulta. Suosittelen hakemaan sijaisuuksia jo opiskelujen alusta lähtien ja tekemään itsensä tunnetuksi oman kotiseudun ja opiskelupaikkakunnan rehtoreille.
Kirjallisuuden ja suomen kielen opiskelu on noin yleisesti ottaen hauskaa ja opintopisteitä saa joskus jopa aika vähällä työmäärällä. Perusopinnot voivat olla molemmissa tylsiä, mutta aineopinnoissa pääsee jo soveltamaan tietojaan ja valitsemaan itseään kiinnostavia aihealueita. Monesti on niin, että kirjallisuuden opiskelijat eivät innostu suomen opinnoista ja päin vastoin, mutta kun ne perusasiat jaksaa opetella, niin jatko ei ole mitenkään vaikeaa. Monet äikänopeiksi tähdänneet kirjallisuuden opiskelijat ovat kahlanneet ne suomen kielen opinnot tosi heikoilla arvosanoilla, mutta ei niillä ole väliä työllistymisen kannalta: tärkeintä on työkokemus. Nyt tuli ehkä vastattua turhankin laajasti, mutta itse kyllä kannusta kaikkia kirjallisuudesta ja kielestä kiinnostuneita äidinkielen opettajaksi :).Jooh, kyllähän äikän opeja TARVITAAN paljon, mutta niitä myös VALMISTUU AIVAN LIIKAA.
http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/opettajaksi/index.html
"Opettajankoulutus 2020 – raportissa (OPM 2007:44) on esitetty koulutustarvearvioita vuo-teen 2020. Jos verrataan niitä nykyisiin valmistuneiden määriin havaitaan, että tietyissä ai-neissa on ylitarjontaa (historia ja yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, musiikki) ja tietyissä aineissa valmistuu liian vähän opettajia (matemaattiset aineet, vieraat kielet) sekä osassa aineita koulutuksen suorittaneiden määrä on kohdallaan (biologia ja maantiede, toi-nen kotimainen kieli (ruotsi), käsityö). Kiintiöt aineittain saattavat olla vielä suuremmat kuin mitä valmistuneiden määrät ovat."
Äikän opettajista ei ole niin karmaisevaa ylitarjontaa kuin hissan opeista, mutta tilanne ei todellakaan ole mikään hyvä. Tiedossa on siis pätkätöiden perässä muuttelua. Joten jos on valmis muuttamaan pätkien pärssä pk-seudulle tai lappiin, niin mikäs siinä. - an englishman
HarhakuvitelMia kirjoitti:
Jooh, kyllähän äikän opeja TARVITAAN paljon, mutta niitä myös VALMISTUU AIVAN LIIKAA.
http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/opettajaksi/index.html
"Opettajankoulutus 2020 – raportissa (OPM 2007:44) on esitetty koulutustarvearvioita vuo-teen 2020. Jos verrataan niitä nykyisiin valmistuneiden määriin havaitaan, että tietyissä ai-neissa on ylitarjontaa (historia ja yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, musiikki) ja tietyissä aineissa valmistuu liian vähän opettajia (matemaattiset aineet, vieraat kielet) sekä osassa aineita koulutuksen suorittaneiden määrä on kohdallaan (biologia ja maantiede, toi-nen kotimainen kieli (ruotsi), käsityö). Kiintiöt aineittain saattavat olla vielä suuremmat kuin mitä valmistuneiden määrät ovat."
Äikän opettajista ei ole niin karmaisevaa ylitarjontaa kuin hissan opeista, mutta tilanne ei todellakaan ole mikään hyvä. Tiedossa on siis pätkätöiden perässä muuttelua. Joten jos on valmis muuttamaan pätkien pärssä pk-seudulle tai lappiin, niin mikäs siinä.Maahanmuuttajakoulutuksessa tuntuisi riittävän töitä, jos on opiskellut suomea tai suorittanut S2-opintoja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2144390
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.262670Tekisi niin mieli laittaa sulle viestiä
En vaan ole varma ollaanko siihen vielä valmiita, vaikka halua löytyykin täältä suunnalta, ja ikävää, ja kaikkea muuta m1062275Miksi ihmeessä?
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek341900- 1841656
Erika Vikman diskattiin, tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek https://www.rumba.fi/uut291592Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?1111313Pitääkö penkeillä hypätä Martina?
Eivätkö puistonpenkit ole istumista varten.Ei niitä kannata liata hyppäämällä koskaa likaantuvat eikä siellä kukaan niit2211256- 391212
Maikkarin tentti: Orpo jälleen rauhallinen ja erittäin hyvä, myös Purra oli hyvä
Lindtman ja Kaikkonen oli kohtalaisia, sen sijaan punavihreät Koskela ja Virta olivat taas heikkoja. Ja vastustavat jalk1381204