Ihmettelen miksi ihmiset nauttivat köyhyydestä? Tekevät omilla valinnoillaan elämänsä kurjaksi ja ovat murjuissaan rahattomina kännissä.
Itse en koskaan ymmärtänyt mitä mukavaa siinä on, joten hoidin itselleni ammatin ja olen käynyt säännöllisesti aina työssä. Jonkunlaisia masokisteja köyhien pitää olla, kun ovat koko elämänsä ajaneet itse itseään kuseen.
Itse en koskaan ymmärtänyt mitä mukavaa siinä on, joten hoidin itselleni ammatin ja olen käynyt säännöllisesti aina työssä. Jonkunlaisia masokisteja köyhien pitää olla, kun ovat koko elämänsä ajaneet itse itseään kuseen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Säännöllisesti töissä käyvän raatajaorjan täytyy olla jonkinlainen masokisti. Lisäksi hän on idiootti, koska lokeroi ihmisiä "köyhiksi" ja käyttää tätä sanaa arvoväritteisesti. Työssä raatava rahan tavoittelija sairastuu ja kuolee samoin kuin kaikki muutkin ihmiset. Viekö hän mammonansa hautaan? Onko elämän tärkein arvo RAHA? Senkö perusteella elämää arvostellaan ja mittaillaan? Jos raha on kaiken mitta, niin kai idiootinkin logiikka johtaa ajatukseen köyhyyden rappiollisuudesta. Onko elämässä mahdollisesti muita tärkeitä asioita kuin raha ja säännöllinen työssäkäynti? Mainosmaailma, media, poliitiikot ja kristinusko vastaavat: "Ei, vaan otsasi hiessä tulee sinun rahan eteen raataa". Rahalla voi sitten ostaa kaikkea kivaa, yhteyskunnan pyörät pyörivät. Jos ei heti keksi mitä ostaa, kannattaa katsoa mainoksia. Helpoiten ne näkee televisiosta. Muutenkin kannattaa katsoa televisiota, lukea iltapäivälehtiä, miettiä poliitiikkojen tärkeitä lausuntoja ja päätöksiä, ja käydä sunnuntaisin kirkossa. Silloin on hommat mukavasti hanskassa ja saa hyvät kiksit kun vertaa itseään köyhiin!
Mietihän nyt ihan tarkkaan mistä se sinun ja kaltaistesi elättämiseesi tarvittava raha revitään ..
Toistaiseksi.
. Ymmärrän mainiosti, että meidän elättämiseen revitään rahaa jostain. Esim. sinun verorahoista. On varmaan äärimmäisen tuskallista kun tällaisia köyhiä mm. sinulta rahan repimistä vaativia ihmisiä on olemassa. Suosittelen, että ryhdyt kunnon fasistiksi ja vaadit köyhien kuljettamista keskitysleireille tapettaviksi: pois tärkeitä veronmaksajia rasittamasta! Suomessa on hyviä kuolutettuja insinöörejä, jotka voisivat laskea miten tämä toeteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Perustat jonkin puolueen, jonka kokouksissa vaikkapa laskette tietyn tulorajan, jonka allejäävät tapetaan. Ehkä rajaa voisi vähitellen nostaa. Pääasia on, että pysyt itse rajan yläpuolella.
Et sinä noin helpolla tästä pääse.
Itseasiassa vastustan aikuisten ihmisten holhoamista, ja olen sitä mieltä että kukin tehkööt omat valintansa - ne typerätkin, KUNHAN eivät tee niitä muitten kuin itsensä (ja ehkä armeliaitten lähiomaistensa) kustannuksella. Olen lopen kyllästynyt siihen ihmislajiin, joka ei osaa muuta kuin päivästä toiseen valittaa (jonkun muun kustantaman tietokoneen ja nettiyhteyden äärellä) ja vääntää omat valintansa muitten syiksi ja ongelmiksi.
Ai niin, jonkun pitäisi ensin hoitaa oman maan vähäosaisten asiat kuntoon ennenkuin voimme edes keskustella asioista samalla viivalla, niinhän se oli?
vai ovat köyhät tyhmiä? mistä sinulle on muodostunut tuollainen mielipide? mitä on köyhyys?
no se on ainakin rahan eli käteisen puutetta. ei kaikki köyhät juopottele kuten en minäkään.
olen ollu työssä 30 vuotta valtionhallinossa ja varmaan ihmettelet kun kutsun itseäni köyhäksi.
olen köyhä aineellisesti mutta en henkisesti.
elämä ei mene aina kuten suunnittelee. matkan varrella voi sattua mutkia matkaan. yhteiskunta eli päättäjät haluvat pitää yllä köyhyyttä eli perustoimeentulonminimi on meillä mitoitettu liian alas.
perustulo auttaisi tässä. ei kaikki rikkaatkaan ole viisaita. katsos kun älykkyys ei ole riippuvainen rahasta.
älykkyys kostuu eri tekijöistä on perimä eli geenit. voi olla että tuleivaisuudessa tulee kasvamaan tämä sinun käyttämäsi sana köyhät=tyhmät. taidat olla vielä aika nuori koska eihän järkevä ihminen muuten tuollaista suustaan päästä. eli oppia ikä kaikki.
Siinäpä se, minulla pn kompetenssia sanoa, sillä itsekin jouduin työttömäksi 90-luvun laman aikana. Menin työyllisyyspoliittiseen koulutukseen ja paskaduuniin ilmaiseksi harjoittelijaksi (vailla mitään takeita töitten jatkuvuudesta) reippaasti jo kremppaisena keski-ikäisenä.
Jos tämä on minulle (kovalla työllä ja pitkäjännitteisyydellä) onnistunut, niin en hetkeäkään epäile etteikö se voisi onnistua monille muillekin, jotka kuitenkin mielummin jäävät vain kotiin makaamaan.
Siis kuka tässä valittaa? Onnittelen sinua, että olet omilla vapailla valinnoillasi tehnyt itsellesi hyvän elämän. Miksiköhän köyhät ovat tehneet huonoja valintoja ja ajaneet siten itsensä säälittävään kuseen? Luulen, että pidät Amerikasta ja amerikkalaisista. Amerikkalaisen unelman mukaisesti ihmiset rakentavat elämänsä tasavertaisina kansalaisina omilla valinnoillaan. Ajatuksena on, että kenestä tahansa voi tulla miljonääri. Miettii valintansa fiksusti ja tulos on hyvä. Tähän ajattelumalliin ei mahdu mm. sitä ajatusta, että valinnanvara on suhteellinen asia. Näyttää siltä, että menestynyt amerikkalainen on valinnut (joillain yliluonnollisilla kyvyillään) esim. seuraavia asioita. Ensin valitsee sen perheen, ympäristön, geeniperimän, viisaasti kasvattavat vanhemmat johon sitten syntyy. Sitten jo pienenä lapsena ystävystyy lahjakkaiden muiden hyvien perheiden lasten kanssa. Sopiva ja arvostettu koulu, jossa valinnantaitojaan kehittää, on myös hyvien valintojen listalla. Tästä sitten jatketaan hyvillä valinnoilla ja elämä on onnistunut ja hyvä. Hankitaan vakuutus. Tällöin ei voi enää kuin ihmetellä sitä, miten huonosti mm. köyhät ja muut kurjat ovat valinneet. Kaikki mahdollista: valinnat ratkaisevat. Nyt on sitten äärimmäisen rasittavaa, kun joutuu valtion pakottamana antamaan itseansaitsemaansa rahaa köyhille. Kyllä heidän lähiomaisten armeliaisuus pitäisi riittää. Inhottava valittava ihmislaji! Olis kantssinut valita paremmin! Mielenkiintoista on, että ihmisiä on eri lajeja. Kyllähän ihmset ovat aika samaa lajia, ja biologi saattaisi sanoa ihmisen olevan yksi laji muiden joukossa. Minkähänlaisilla valinnoilla itse estäisin tulevan sairastumiseni ja varman kuolemani. Varmaan esim. Amerikasta löytyy paljon neuvoja näiden haastavien valintojen toteuttamiseen.
Kiitos pitkästä vastauksestasi,
mutta surkeistakin - against-all-odds - olosuhteista on tiettävästi usein ponnistettu pinnalle, ja toisinaan ns. hyvien perheitten jälkikasvu on sortunut liikaan bailaamiseen, huumeisiin ja turhauttavan helppoihin valintoihin.
Kyllä se kuule on omista asenteista kiinni enemmän kuin mitä haluaisit myöntää. Syytän kyllä valtiovaltaa siinä mielessä, että ovat passanneet pilalle, paaponeet ja ottaneet ihmisiltä pois vastuun omasta elämästään.
Me ajattelemme erilailla. Mulla saattaa olla aivan hyviä perusteluja väitteilleni. Olen jonkin verran tutkinut ikivanhaa filosofista ongelmaa tahdon vapaudesta. Arkijärki sanoo, että ihmisellä on vapaa tahto, hän valitsee tekonsa ja asenteensa, ja kantaa niistä vastuun. Esim. rikoslaki olettaa, että ihmisellä on vapaa tahto. Oikeuspsykiatrissa voidaan kai jopa arvioda tahdon vapuden todellisuutta siinä mielessä, että jos psykiatrit toteavat rikokseen syyllistyneen kyvyttömyyden ymmärtää tekoaan ja sen seuraksia (esim. siitä seuraavaa rangaistusta), hän ei ole valinnut vapaasti eikä näin myöskään ole vastuussa teostaan samassa määrin kuin sellainen, joka ymmärtää tekojensa seuraukset. Mutta filosofeille asia on paljon monimutkaisempi ja vaikeampi. On täysin mahdollista, että tahdon vapautemme olisi vain näennäistä ja illuusiota. Myös joidenkin uskontojen mukaan esim. Jumala on määrännyt ihmisten teot ja kohtalon, ja ihmisparka erehtyy pahasti luulleensa valinneen vapaasti. Kaikki olisi tähtiin kirjoitettu niin kuin joskus sanotaan.
Oma kantani on se, että ulkomaailmaa ei voi muuttaa. Maailma on niin kuin se on riippumatta siitä miten vaikkapa minä haluaisin sen olevan. Voi olla, että hyvin pienessä mittakaavassa jotain voi muuttaa, mutta todellisuudessa yksi ihminen (tai useampikaan) ei maailmaa voi perustavanlaatuisesti muuttaa. Ei sillä ole väliä mitä ihminen ajatteli, teki tai minkälaisella asenteella oli liikkeellä lyhyen elämänsä aikana (siis ainakaan kosmisessa mittakaavassa, ns. kosminen nihilismi). Mutta elämällä voi silti olla arvoa, eikä tämä arvo ole mielestäni kiinni siitä onko köyhä vai rikas. Väitän että raha ei ole kaiken mitta. Mitä pahaa siinä on jos köyhäkin joskus onnistuu elämästään nauttimaan? Luulen kuitenkin, että sisäistä maailmaa voi muuttaa. Voi ehkä ottaa itseään kohtaan vähän hyväksyvämmän asenteen eikä esim. turhaa pahoittaa mieltään siitä että sattuu olemaan köyhä. Avaisanoja tässä ovat nöyryys, sopeutuminen ja hyväksyminen. Arvostan rauhaa ja maailma on kaikkea muuta kuin rauhallinen. Miten mä sen asian muuttaisin? Ehkä löydän rauhan sisältäni helpommin...
.. siis teoriassa.
Käytännössä aktiiviset kuitenkin rulettavat, mitä ikinä se sitten pasiivisten kannalta tarkoittaakin.
Silloin minäkin ruletan, koska filosofointi ja ajatteleminen on myöskin aktiivisuutta; vaikka ehkä vähän rauhallisempaa aktivisuutta kuin mitä sinä ehkä tarkoitat. Ja jos vaikka rulettaisinkin, en silti oikein ymmärrä mitä tämä rulettaminen tarkoittaa ja mitä hienoa siinä sitten on. Ja sanon vielä, että hyvistä teorioista voi rakentua hyvä elämä myös käytännössä. On hyvä miettiä ja tutkia teorioita. Ne käsittelee usein aivan todellista käytännön elämää. Ja köyhyyskään ei voi tätä elämäniloa täysin pilata. Toivottavasti se ei sun mieltä pahoita.
Sekoitan uskonnon, uskomukset, valtion, politiikan ja markkinatalouden. Kaikesta näkyy peruskoulutasosi ja sen myötä valitsemasi köyhyys.
Lyhyesti, ytimekkäästi ja todella ajattelemattomasti sanottu! Mistä kaikesta näkyy peruskoulutaso (oletan, että ajattelet sen olevan huono)? Oletko lukenut nämä keskustelut? Onko oikeinkirjoitukseni huonoa vai surkeaa verrattuna muihin kirjoittajiin? Pilkut ovat väärissä paikoissa, sanat huonosti valittuja, sanajärjestykset alkeellisia ja miten muuten se näkyy? Oletko itse käynyt hyvän koulun, vaikkapa Harvardin, Yalen, M.I.T:n tai ehkäpä Oxfordin? Onko järjetöntä sanoa, että kaikki liittyy kaikkeen? Vai onko ihmisillä erikseen vaikkapa uskomus, uskonto ja poliittinen kanta toisistaan riippumatta? Minkätasoisesta koulutuksesta kertoisi se, että ihmisellä on esim. uskomus, että on itse maailman keskipiste ja muutenkin paljon tärkeämpi kuin muut. Ja ristiiriidoista huolimatta uskoisi valtion kirkkoon (kristinuskoon), joka kehoittaa rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseään ja vihollista jopa vieläkin enemmän, jolloin kääntäisi viholliselle toisenkin posken. Politiikassa hän äänestäisi kokoomusta joka takaisi maksimaaliset mahdollisuudet hankkia rahaa pienellä verotuksella. Näin hän olisi kelpo markkinatalouden jäsen, joka keinoja kaihtamatta puskee lähimmäiset kyynerpäätaktiikalla tieltään päästäkseen paremmin päämääräänsä (raha ja valta). Sitten kun kuolema ja sairaus lähenee, voikin sitten mukavasti luottaa siihen, että usko Jeesukseen on ollut vahva ja siksi taivaspaikka paratiisissa on varmistettu (oli sitten elänyt ja tehnyt mitä hyvänsä: "yksin uskosta.."). Onko nämä asiat jotenkin erillisiä toisistaan? Eikä elämä ole yksi kokonaisuus (kaiken totaliteetti)? Ja onko kiellettyä ajatella globaalisti (huono muotisana)? Jos näet niin selvästi, että kaikki väitteeni kertovat jotain (huonoa?) koulutuksestani, otan kyllä mielellään palauttesi vastaan, jos nyt kykenet sanomaan jotain konkreettisempaa ja yksityiskohtaisempaa kuin "sekoitat kaiken. Käy koulu loppuun"!
Palkat ovat suomessa siis riittäviä. Lakot ja korotusvaatimukset ovat turhia.
Jos toi on kysymys, niin en oikein osaa vastata. Luulen, että Liliuksen palkka saattaa olla hänelle riittävä, vaikka voi tietysti olla, että hän tarvitsee enemmän. Jos toimii siivoojan ammatissa, luulisin palkan olevan työntekijöillä liian pieni työn rasittavuuteen nähden (selkä- ja muita vaivoja). Mulla ei ole juuri tietoa palkatasoista enkä tiedä ovatko lakot ja korotusvaatimukset turhia. Sano sinä, jos tiedät.
Kannattaako vetää kamaa noin paljon?
"Köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus", laulaa Junnu Vainio.
tehdä työtä kun sitä olisi.Työ on viety ja työ on ihmisoikeuskin.Herrojen suurilla palkoilla palkattas 2-3kin työntekijää.Eli takas kaikki avustavatkin työt kuten ennen lamaikaa.Heitä tarvitaan monessa, lisä käsiä.
Suomeen tehtaat takasin ja menneiden tilalle, meillä on markkinoita.Töitä oli mutta ahneuksiissaan piti lähteä ulkomaille rahaa hiomaan.Sekin on koettu.Ostakaa suosikaa suomalaisia tuotteita!itse olen alkanut varsin valikoidusti ostamaan ruokaa, hedelmät vihannekset jää kauppaan lisäaineisia moskia,sairastuttaa, vaatteita,suosikaa kierrätystä ja kirppareita mutta kohtuuhintaista sielläkin.Joskus törmää ylihintaisuuteen kirppareillakin..eli sit jää tavara sinne pöydälle.Näin säästää myös työssä käyvä!
Työssä käyvät ei välttämättä ymmärrä että jokaiselle ei ole työtä ja suomen sosiaaliturva passivoi viimeisetkin työhalut.Syrjäytyy eikä tahdo edes yrittää kun joutuu yhteiskunnan pallottelun uhriksi eli töissä ja työtönnä.On monelle myös iso kynnys mennä apuja hakemaan sossujen ja kelan luukuille papereineen.Itse en sinne ole vielä joutunut mutta varmaan sekin aika koittaa..pelkään pahoin.Työ loppuu!se on varmaan nöyryyttävä päivä.
Hyvä täällä etelässä on töitä tehdä on valinnan vaikuskin ihan mutta ajatellaampa muuta suomea.Jos itse asuisin muualla suomessa empä muuttas työn perästä kurjiin betoniviitakoihin ruuhkiin sekamelskaan.Muutenkin olisi ihanaa muuttaa kauemmaksi ruuuhkista jne.Muuttaahan meille ulkoa työntekijöitä lisää mutta ihme homma omia suomal.ei auteta eikä työtä tarjota!Kyllä rahahanat on auki ulos..koska loppuu suomen veromarkat kysyn vaan?paljon on kirvellä töitä ja paljon olisi korjattavaa..korjattava olisi myös sosiaaliturvaa, peruspäivä rahaa alle eun köyhyystason,naurettavan
pieniä summia kuka elää 50-100ekkssa?? peruspäiväraha on käteen n. 410e kk.Miettikää eläisittekö te sillä??itse olen pieni palkkainen, työnä ihminen..8h ja palkka kk:ssa kehno mutta toimeen tullaan kun osaa säästää ja säätää.Kortistoa vartenko kouluja käydään.
työttömät ole köyhiä, vähätuloisia tilapäisesti voivat ollakkin. En itse voinut vaikuttaa työpaikkani menetykseen fuusioitumisen yhteydessä, koska kaikki herrat eivät ole niin viisaita että osaisivat pitää ne tärkeät työntekijät paikallaan. Heille se suurin menetys tuli, viimeisin kuulemani luku tappioista on 50% luokkaa kun minun aikanani max oli 10%. En ole köyhä vieläkään vaikka työtön olenkin, kyllä työ tekijänsä löytää. Ja sen verran kaukaa viisas aikoinaan olin että suhteutin lainanlyhennykset siihen mitä kohtuudella pystyy maksamaan enkä siihen mitä palkkatyöstä parisuhteessa olevalta irtoaa...
samalla periaatteella mekin otimme asuntolainan. Hieman kokemuksia 90-luvun lamasta..., Hoituu asuntolainat vaikka molemmat olisimme työttöminä. Hyvin epätodennäköistä mutta mahdollista. Eipä työttömyys toisi unettomuutta ainakaan asunnon suhteen....
Meillä myös tehty samoin. Pankissakin oli järkevä neuvoja, sanoi että sitten kun minä saan vakitöitä - olin lainaa ottaessa osa-aikaisessa määräaikaisessa ja otimme lainan sillä tavoin, että minulle laskettiin nollatulot, voimme hyvin lyhentää ylimääräisiä eriä jos siltä tuntuu, mutta pidetään tämä vakio tasona. No nyt kun pääsin pitkälle kurssille ja nousin nollatuloilta työmarkkinatuelle, niin nostimme erää hiukan, koska korot ovat niin alhalla. 150 euroa enemmän lyhentämällä tuli pari vuotta lisää.
Minusta omituisia ovat ihmiset, joilla on kova halu päteä köyhien palstalla.
Minulla ainakin on iso kaupungin kaksio johon oli tehty täysremontti ennen kuin tähän kaksi vuotta sitten muutin. Iso keittiö, mahtuu hyvin pöytä, iso kylppäri, mahtuu pesutorni, iso makkari, mahtuu iso sänky ja tietokone ja toinen telkkari. Iso olohuone, siellä toinen telkkari ja kaksi vuodesohvaa, penskat nukkuvat niissä kun joka toinen viikonloppu tulevat käymään. Iso parveke on tietenkin joten ei asuntoa mitenkään murjuksi voi sanoa.
Silloin tällöin tulee ryypätty, 1-3 kertaa kuussa joten ei rahat siihen mene vaikka toimeentulotukea olen saanut 15 vuotta. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot, suu säkkiä myöten. Ryyppäämisestä vielä sen verran että tipattoman tammikuun pidän, samoin syyskuun, kesällä kun tulee otettua välillä aika railakkaasti.
Minua ei työnteko ole ikinä kiinnostänut, hyvä että Sinua kiinnostaa. Minulle vapaa-aika on tärkeämpää, saa nukkua aamulla pitkää, ei kiirettä mihinkään. Voi harrastaa kun on aikaa, kirjaston kirjat ei maksa mitään eikä lenkkeily/kotona punttien nosto. Tallentava digiboksi, sitä tulee katsottua, aikaa kun on. Minä nautin elämästä toisin kuin sinä joka tunnut olevan katkera.
Arvostan elämänasennettasi. Hyvä, että elämäsi on mukavaa. Mäkin olisin paljon vähemmän köyhä jos en ryyppäisi ja tupakoisi niin paljon. Mitä siihen on kellään sanomista? Antakoot köyhien olla rauhassa, jos haluavat vain huonontaa heidän olojaan ja valittaa heille/heistä! (Mukavaa olisi jos joku haluaisi köyhien asemaa parantaa). Mutta näinkin on aika OK. On erinomaista, että arvostat vapaa-aikaa! Yleensä vapaa-aikaa kai pidetään lähinnä rangaistuksena. Näin sanoo meille poliitikot, papit ja media. Entäs jos aika onkin ainoa pääoma, niin kuin filosofi T. Airaksinen luennoi 1.5 viikkoa sitten? Siinä tapauksessa on hienoa, että se on vapaata! Varmaan kapitalistit haluaisivat omistaa myös työntekijöidensä ajan? Ei muuta kuin hyvää jatkoa!
työttömänäkin on ihan mukavaa. töitä olen tehnyt vuosia vuosia ja nyt saan nauttia tästä työttömyydestä. on asunto ja oma sauna ja takapiha missä voi sitten siemailla niitä saunaolusia. rahaakin jäänyt kivasti säästöön työvuosilta ja velaton auto. Ei ole ikävä työelämään
Olet tyypillinen naapurilta varastava loinen.
Sähän se varsinainen nero ja fakiiri olet kun tiedät anonyymien ihmisten veloista ja varastamisista. Mulla on velkoja ihan riitävästi, mutta en mä keltään mitään varastele tai varasta. Taidat itse hipelöidä tuntemattomien tyttöjen pikkuhousuja yleisissä pyykkituvissa ja pöllit niitä ullakoilta kuivumasta ja tuulettumasta. Niitä sitten kotonasi haistelet ja kun omatunto alkaa soimaan, syytät tuntemattomia ihmisiä naapurilta varastaviksi loisiksi. Vai miten se on?
koko joukon asioita mitä sinä et ymmärrä mutta sinun ollessa kyseessä en taida vaivautua.
http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/
kannattaa tutustua yllämainittuun blogiin, kirjoittaja on Jani Laasonen. Viisaita mies juttelee tai kirjoittaa.
kaikki pitää paikkansa,
Vapautesi on ostovoimasi arvoinen
Riippumatta valtiojärjestelmästä, järjestelmää ylläpitävä valtaeliitti kertoo aina kansalaisilleen kyseessä olevan vapaa ja demokraattinen järjestelmä. Siinä uskossa mekin elämme. Mutta kuinka vapaita todellisuudessa olemme? Kuinka vapaa ihminen voi olla rahajärjestelmässä, jossa kaikki hengissä pysymiseen vaadittavat maapallon resurssit ovat yksityisomisteisten yritysten omaisuutta? Eikö koko lähtökohta tunnu jotenkin vakavalla tavalla kieroutuneelta? Pysyäksesi hengissä sinut pakotetaan osaksi järjestelmää. Saadaksesi kelvollista ruokaa ja juomaa, sekä kunnollisen asunnon ja terveydenhuollon, sinun on pakko käyttää rahaa. Saadaksesi rahaa, sinun on mentävä työhön. Eikö se jo tarkoita työpakkoa? Mitä työ sitten on? Olemmeko työssämme vapaita?
Sillä hetkellä kun ihminen astuu työpaikan ovesta sisään, hän astuu sisään diktatuuriin. Hän luopuu itsemääräämisoikeudestaan, vapaa-ajastaan ja itsenäisestä ajattelustaan. Työpaikalla hän tekee kuten hänen käsketään tehdä ja puhuu mitä hänen käsketään puhua. Työpaikka määrää myös ihmisen asuinpaikan. Ihminen viettää valtaosan elämästään näkymättömissä mutta sitäkin todellisemmissa kahleissa, kuin hauki katiskassa. Yhteiskunta kasaa ihmisen niskaan salakavalasti niin paljon erilaisia vastuita ja velvoitteita, ettei hänellä ole mitään käsitystä siitä, mitä todellinen vapaus voisi olla.
Yksi nyky-yhteiskunnan ihmiselle tyypillisimmistä näkymättömistä itseorjuutusmenetelmistä on omaisuuden hankkiminen. Koko järjestelmä rakentuu sen varaan. Markkinataloudessa tavaroita myydään mielen manipulointiin erikoistuneen teollisuudenhaaran, mainosteollisuuden keinoin. Rahajärjestelmässä kaikella tavaralla on jokin teoreettinen arvo, jonka vuoksi se kannattaa säilyttää, riippumatta siitä, kuinka tarpeellinen esine on tai kuinka harvoin sitä käytetään. Ajan saatossa ympärillemme kertyy käsittämätön määrä näennäisen arvokasta materiaa, jolla emme oikeastaan koskaan tee mitään, mutta jota olisi myös hullua heittää kaatopaikalle sen sisältämän teoreettisen arvon vuoksi. Niinpä tarvitsemme kaikelle tälle materialle kelvollisen säilytyspaikan. Tarvitsemme asunnon, jossa on paljon varastotilaa ja vahvat lukot, niin että kaikki tavara varmasti mahtuu sisään, eikä kukaan vie sitä pois luotamme.
Myös asunto itsessään pitää sisällään tietyn arvon, minkä vuoksi se on suojattava mahdollisen tulipalon, murron tai vesivahingon varalta. Niinpä se tulee vakuuttaa. Sama juttu liikkumisen mahdollistavan auton kanssa. Jotta voimme maksaa kaiken tämän, tarvitsemme pysyvän työpaikan ja pankkilainaa. Nyt koko elämämme on sidottu yhteen ja samaan pisteeseen, jonka ympärillä kiertelemme täsmällisesti ohjelmoidun aikataulun sanelemina. Jos tahdomme muuttaa, meidän tulee hankkia uusi työpaikka ja siirtää kaikki roju mukanamme uuteen pisteeseen. Näin järjestelmä pakottaa ihmisen muodostamaan itselleen konkreettisen, vapaata liikkumista haittaavan esteen. Koska ihminen ei tiedä paremmasta, hän uskoo virallista totuutta, joka väittää hänen olevan täydellisen vapaa ja hallitsevan itse omaa elämäänsä.
Mitä enemmän ihminen omistaa, sitä enemmän omistusten ylläpidosta koituu huolta ja rahankulua, mikä puolestaan johtaa lisääntyneeseen tarpeeseen tehdä työtä. Kaikki nämä asiat linkittyvät myös siihen, kuinka ihminen mieltää itsensä ja kuinka muut ihmiset mieltävät hänet yhteisön sisällä. Tavallinen ihminen ajautuu lopulta niin kiinteäksi osaksi rahajärjestelmää, että hänen on täysin mahdoton edes kuvitella maailmaa ilman omistusta ja rahaa. jne. jne.
(kaikki viisaudet eivät mahtuneet mutta lukekaa lisää)
Zetaxi, onpa hauskaa että sinunlaisia ajattelijoita on. Hyvin ajattelet! Annan sulle arvoa! En itse pystyisi samaan, koska en yhtä hyvin ymmärrä talousmaailmaa kuin sinä. Kiitos, että kirjoitit ajatuksesi tähän!
Omistamiseen liittyen, haluan kertoa Tove Janssonin Nuuskamuikkusesta: Kun muumit menevät talviunille, lähtee Nuuskamuikkunen vaeltamaan minne lie. Muumit noteeravat, ettei Nuuskamuikkunen omista mitään: hänellä ei ole omia tavaroita eikä oikein mitään muutakaan. Muumit ihmettelevät ja kysyvät: "Mikset omista mitään?". Nuuskamuikkunen vastaa: "Kun ei omista mitään, ei ole mitään mikä voisi mennä rikki!".
Aloittaja voisi määritellä minulle oman arvomaailmansa rikkaan ja köyhän?
Minun maailmassani köyhä on se joka juoksee elämänsä läpi pysähtymättä katsomaan ympärilleen,sellainen joka ei näe toista ihmistä,tai ei koskaan koe olevansa rikas nähdessään maailman.
Ihminen joka kokee ahdistusta kun lompakossa tai tilillä ei ole senttiäkään.
Todella köyhä on sellainen joka kysyy rahattomalta;eikö hänestä ole alentavaa,kun ei ole rahaa?
Sellainen ihminen näkee auringon nousun vain uutena työpäivänä ja tilaisuutena ansaita lisää rahaa jota voi sitten tuhlata järjettömiin asioihin,joita todellakaan ei tarvitse.
Ihmisen jonka tarvitsee sanoa köyhiä omituisiksi,on todellisuudessa henkisesti todella köyhä itse.
Hänen arvomaailmansa on täysin vääristynyt ja kaikki on mustaa tai valkoista.
Meidän muiden on aivan turha hänelle muuta väittää.
Tulee päivä jolloin hän ja hänen kaltaiset ovat täysin yksinään,katkerana.Ja tajuaavat vihdoin mikä on todella rikkaan ja köyhän ero.
Me muut,emme jää sitä päivää odottamaan.Vaan toivotamme hänelle hyvää elämää.Joskus viellä tiedät sen todellisen eron,mutta onko silloin jo liian myöhäistä?
Se ei meitä kiinnosta,sillä me olemme niitä rikkaita,sinä köyhä kuin kerjäläinen....
Minäkin olen köyhä siksi että opiskelen. Käyn myös säännöllisesti töissä joka kesä. Eli kahdeksan kuukautta vuodesta teen kovasti töitä valmistuakseni maisteriksi ja neljä kuukautta vuodesta teen ihan mitä tahansa hanttihommaa, että voisin ruokkia itseni tulevana lukuvuonna ja maksaa kesän vuokrat. Lomaa ei ole koskaan. Ei joululomaa, syyslomaa, talvilomaa... puhumattakaan kesälomasta.
Köyhät eivät yleensä ole niitä, jotka norkoilevat vain ollakseen köyhiä. Köyhät ovat meitä, jotka teemme vuodet ympäriinsä hommia saavuttaaksemme jotain ja maksaaksemme elantomme. Silti saamme usein vähemmän tuloja kuin ne, jotka eivät halua tehdä mitään.
Toiset ovat vain syntyneet pohjattoman itsekeskeisiksi. Heidän perimmäinen ajatuksensa on elättää itsensä siipiveikkona. He eivät tiedä mitä tarkoittaa vastuu toisia kohtaan. Nämä ihmiset ovat tunteettomia, eivätkä välitä siitä että muut joutuvat heidän elämänsä maksamaan ja ylläpitämään.
Hei hei herätys! Eikö asiat mene juuri päinvastoin. Toiset ovat syntyneet pohjottoman itsekeskeisiksi ja heidän ajatuksenaan on omistaa aina vain omistaa rahaa, kiinteistöjä jopa tavalliset ihmiset ovat heille orjia.
Ajattele nyt vähän; onko siipiveikon elämä onnellista ja onko se kenenkään pyrkimys tässä elämässä ELÄÄ SIIPIVEIKKONA???
...