Voiko vanhempi erottaa ensimmäiselle luokalle menevän lapsensa kirkosta, vaikka itse kirkon jäseneksi jäisikin? Kyse on lähinnä siitä, että vanhemmat haluavat lapsensa ET-tunneille, mutta eivät kuitenkaan itse erinäisistä syistä halua kirkosta erota. Olen saanut tästä hieman ristiriitaista tietoa.
Kysyisin Mäntysalolta
...
67479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 67
Vanhimmat
En ole Mäntysalo, mutta vastaan kuitenkin. Olen käsittänyt näin että kyllä voi. Maistraatin nettisivuilla voi täyttää uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamisilmoituksen, mutta siihen täytetään vain lapsen tiedot, mutta ei omia tietoja, jos ei ole itse eroamassa. Allekirjoitettu lomake sitten vain maistraattiin.
Maistraatti: http://maistraatti.fi/maistraatti/frame2.jsp?url=http://maistraatti.fi/docs/kotikunta_ja_vaestotiedot/6.2.14.1.htm
Lomake: http://lomake.fi/forms/pdf/MAIST/Vrk 1.70(P010806)/fi
Aiemmin tilanne oli toinen, ennen lakiuudistusta. Lasta yksin ei voinut erottaa uskonnollisesta yhdyskunnasta, vaan vanhempien oli erottava samalla.
Suoraan tuossa linkissä ei tosin asiaa sanottu, mutta ei sitä myöskään kielletty. Miten vanhan lain aikaan oli, jos vain toinen vanhemmista kuului kirkkoon? Pitikö hänenkin erota, jotta lapsi pääsi ET-opetukseen?
"Lapsen tai lapsia voi erottaa samalla kun eroaa itse, tai muulloinkin, vaikka itse jäisi kirkon jäseneksi. "
http://www.eroakirkosta.fi/eroakirkosta/lastenasema
koska lapsi seuraa uskonnon suhteen äitiään (tai isäänsä, jos niin on sovittu). Jomman kumman vanhemman on itsensä erottava kirkosta, ja lapsi seuraa sitten tätä eroavaa vanhempaa. Jos lasta ei haluta uskontotunneille, on tosiaan suotavaa, että vanhemmat eroavat kirkostaan.
jo kerrottiinkin, että kyllä voi erottaa lapsen kirkosta, vaikka ei itse eroaisikaan.
http://www.eroakirkosta.fi/eroakirkosta/lastenasema
Ei lasta ole myöskään pakko liittää kastessa kirkkoon, vaikka molemmat vanhemmat siihen kuuluisivatkin.
"Jomman kumman vanhemman on itsensä erottava kirkosta, ja lapsi seuraa sitten tätä eroavaa vanhempaa. Jos lasta ei haluta uskontotunneille, on tosiaan suotavaa, että vanhemmat eroavat kirkostaan."
Missä noin sanotaan? Sinun mukaasi siis riittää, että toinen vanhempi eroaa kirkosta. Miksei molemmat? "Suotavaa" ei ole sama kuin laki, mutta jos tarkemmin tiedät lakipykälän, joka määrää kuten sanoit, niin voisitko laittaa linkin?
>> koska lapsi seuraa uskonnon suhteen äitiään > Jomman kumman vanhemman on itsensä erottava kirkosta, ja lapsi seuraa sitten tätä eroavaa vanhempaa.
Muistelet vanhoja lakeja
”Vuoden 1923 uskonnonvapauslaki määräsi, että lapsi seuraa isäänsä tämän liittyessä uskontokuntaan tai erotessa siitä, elleivät vanhemmat kirjallisesti toisin sovi. Vuonna 1969 lakia muutettiin siten, että oletusarvoksi tuli äidin uskonnollisen aseman seuraaminen. Samalla määrättiin, että avioeron sattuessa lapsen asema tuli samaksi kuin sillä vanhemmista joka lasta kasvattaa”
http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/asema.html
Uusi laki v.2003: ”Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. "
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453
Jos vanhemmat ovat erimielisiä lapsen uskonnosta, silloin asian ratkaisee äidin päätös.
lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Sen jälkeen äiti ei voi yksin asiasta päättää.
http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/asema.html
Ymmärtääkseni tarkoittaa, että yli yksi vuotiaan lapsen tapauksessa huoltajien ollessa erimielisiä, lapsen sen hetkistä tilannetta on mahdotonta muuttaa?
Koska yli yksivuotiaan uskonnollisesta asemasta päättävät huoltajat yhdessä.
Juurikin noin se on. Tai no, poikkeuksena tilanne jossa oikeus tuomitsee (käytännössä huoltajuusriidassa) lapsen uskonnollisen aseman määräysvallan toiselle huoltajista yksin.
Tuo pätee itse asiassa alle yksivuotiaisiinkin. Äidillä on vain kertaluontoinen oikeus liittää vauva yhteen uskontokuntaan, sitten tilanne lukkiutuu molempin suostumusta vaativaksi.
Ääritilanteessahan lapsi voi olla adventisti, toinen vanhemmista kääntynyt bahá'iksi ja toinen baptistiksi, ja erimielisten vanhempien takia lapsi jatkaa uskontokunnassa jota kumpikaan vanhemmista ei itse tunnusta; tietysti käytännössä ihan noin ei tapahtune.
"Ääritilanteessahan lapsi voi olla adventisti, toinen vanhemmista kääntynyt bahá'iksi ja toinen baptistiksi, ja erimielisten vanhempien takia lapsi jatkaa uskontokunnassa jota kumpikaan vanhemmista ei itse tunnusta; tietysti käytännössä ihan noin ei tapahtune"
Käytänössä kumpikaan vanhemmista ei ole silloin vie lasta enää adventistien tilaisuuksiin. Jäsenmaksua lapsesta saattaisi joutua maksamaan
Jos vanhemmat Suomen valtakunnan lain perusteella PÄÄTTÄVÄT tuoda lapsensa kasteelle ja heillä myös saman lain perusteella on oikeus olla niin tekemättä, niin silloinhan ateistien kritiikki kirkkoa kohtaan menee ohi maalin.
Ateistithan sanovat, että kirkko pakkokastattaa lapsia. Tosiasiassa kirkkoon kuuluvat vanhemmat käyttävät lain antamaa oikeuttaan ja tuovat myös lapsensa kasteelle ja kirkon jäsenyyteen, jotta koko perhe kuuluisi samaan yhteisöön.
Ateistien puheet jostain mystisestä pakosta tai ympäristön paineesta, joka sitoo vanhempia tässä yhteydessä on aikuisten täysivaltaisten ihmisten aliarvioimista. Niillä, jotka näin ajattelevat ei ole kovin korkea käsitys täysivaltaisista suomalaisista ihmisistä ja heidän harkintakyvystään.
Laissa ei edellytetä vanhempien kirkosta eroamista jos lapsi erotetaan/eroaa kirkosta
”Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. "
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453
Kirkon sivuilta: “Lapsen huoltajat yhdessä päättävät lapsen uskonnollisesta asemasta eli siitä, halutaanko lapsi liittää seurakunnan jäseneksi tai erottaa sen jäsenyydestä.”
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Jäsenyys_kirkossa
”Alaikäisen eroamiseen tarvitaan kummankin vanhemman suostumus. Tapauksia on kolmenlaisia eroajan iästä riippuen. Vanhemmat voivat erottaa alle 12-vuotiaan lapsen uskonnollisesta yhdyskunnasta ilman hänen suostumustaan. 12–14-vuotiasta ei voi erottaa ilman hänen omaa suostumustaan. 15–17-vuotias voi erota itse mutta tarvitsee vanhempien suostumuksen eroilmoitukseen.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkosta_eroaminen_Suomessa
"Alaikäisen lapsen jäsenyyden edellytyksiä säätelevät uskonnonvapauslaki ja kirkkolaki. 1.8.2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain mukaan lapsi ei automaattisesti seuraa jommankumman vanhemman uskontokuntaa, vaan lapsen on mahdollista liittyä uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi huoltajien erillisellä päätöksellä."
Ei kai lapsi ole ennen vuotta 2003 automaattisesti kirkkoon vanhempansa mukaan liittynyt. Onhan siihen aina kaste tarvittu, eikö olekin?
sääntönsä. Yleensä kirkot ja uskonnolliset yhdyskunnat edellyttävät, että niiden jäsenten lapset kastetaan (tai muulla tavoin liitetään) niiden jäsennyyteen ja nämä saavat uskontokunnan opin mukaista uskonnonopetusta. Uskonnollisissa asioissa on noudatettava paitsi maallista lakia myös ko yhdyskunnan sääntöjä - tai evlut kirkon ollessa kyseessä kirkkolakia.
Ihmettelen miksi sellaiset vanhemmat jäisivät kirkon jäseniksi, jotka eivät halua suoda lapselleen uskonnnonopetusta? Selvintä tietysti olisi, että vanhemmat itse eroaisivat kirkosta. Koko kysymys on minusta älytön ja turha ja sotii uskonnonvapautta vastaan. Rajansa hölmöilylläkin!
ei siitä mitä sinä pidät suotavana.
Tässä aloituksessani oli kysymys siitä, että vanhemmat haluavat lapselleen ET-opetusta, koska pitävät sitä hyvänä oppiaineena, eivätkä halua sitoa lasta uskonnonopetukseen, koska eivät itsekään mitään uskovia ole. Kyse ei ole minun perheestäni, vaan muiden puolesta kyselen. En ala selittelemään sitä, miksi he itse kirkkoon haluavat kuulua, se ei tähän asiaan vaikuta.
"Ihmettelen miksi sellaiset vanhemmat jäisivät kirkon jäseniksi, jotka eivät halua suoda lapselleen uskonnnonopetusta? Selvintä tietysti olisi, että vanhemmat itse eroaisivat kirkosta. Koko kysymys on minusta älytön ja turha ja sotii uskonnonvapautta vastaan. Rajansa hölmöilylläkin! "
Lapsen koulunkäynti on eri asia, kuin vanhempien kirkkoon kuuluminen tai kuulumattomuus. Kyse on nyt lapsesta, ei siitä, minkä yhdistyksen jäseniä vanhemmat ovat. Ei lapsi ole vanhempansa jatke.
Ymmärtääkseni kaste ja pyhäkoulu ovat ev-luterilaisen kirkon omia liittymisriittejä. Sitä en tiedä onko Suomen laissa koskaan mainittu kasteesta ja pyhäkoulusta?
http://www.uskonnonvapaus.fi/artikkelit/historia-suomi.html
Syytä huomata
"Sähköposti ei kelpaa eroamiseen alaikäisillä
18-vuotias voi erota uskontokunnasta myös sähköpostilla. Alaikäisten osalta tämä ei käy, vaan paperinen ilmoitus vaaditaan aina silloin, kun ilmoitukseen tulee useampi allekirjoitus. Yksinhuoltaja voi kuitenkin erottaa alle 12-vuotiaat lapsensa myös sähköpostitse"
http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/asema.html
siis Suomen lakien mukainen liittäminen kirkkoon, kun lapsi kastetaan. Ei jäseneksi voi tulla kuin kasteessa. Vaikka aikuisenakin kävisi rippikoulun, niin silti tarvitaan kaste, muuten ei ole kirkon jäsen.
Pyhäkoulu on ihan eri asia kuin kaste.
Kirkkoon kuuluvat vanhemmat ovat velvollisia antamaan lapsilleen kristillisen kasvatuksen, joka meillä Suomessa annetaan pääosin koulussa, koska he ovat lasta kastettaessa niin luvanneet. Miten ihmeessä sellainen porsaanreikä on päässyt syntymään lakiin, että vanhemmat voivat erottaa lapsensa kirkosta ja uskonnonopetuksesta, mutta itse jäädä kirkon jäseniksi? Minusta kirkon olisi erotettava sellaiset jäsenet! Joku järjestyshän se täytyy olla näissäkin asioissa.
Lakia on pikaisesti muutettava, jos tuollainen porsaanreikä on olemassa. Lasten uskonnollinen status pitää jälleen saattaa vanhempien statuksesta riippuvaiseksi. Lapsihan ei vielä ajattele itse eikä osaa haluta sitä eikä tätä. Se taas on hyvä, että 15-vuotias nuori on oikeutettu eroamaan kirkosta tai liittymään kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan, jos itse tahtoo ja vanhemmat tähän suostuvat. Viisitoistavuotias osaa harkita itsekin.
"Kirkkoon kuuluvat vanhemmat ovat velvollisia antamaan lapsilleen kristillisen kasvatuksen, joka meillä Suomessa annetaan pääosin koulussa, koska he ovat lasta kastettaessa niin luvanneet."
- Ei laki velvoita vanhempia antamaan lapsilleen kristillistä kasvatusta. Koulu ja koti ovat eri asioita. Se, että kouluissa opetetaan uskontoja onkin epäkohta, joka pitäisi muuttaa.
"Miten ihmeessä sellainen porsaanreikä on päässyt syntymään lakiin, että vanhemmat voivat erottaa lapsensa kirkosta ja uskonnonopetuksesta, mutta itse jäädä kirkon jäseniksi?"
- Jaa-a, en vaan tiedä. Mutta on myös vanhempia, joista vain toinen kuuluu kirkkoon. Mitä sinä tällaisille pareille suosittelisit?
"Minusta kirkon olisi erotettava sellaiset jäsenet! Joku järjestyshän se täytyy olla näissäkin asioissa."
- Ei taida kirkkoa kiinnostaa. Raha nääs puhuu.
"Lakia on pikaisesti muutettava, jos tuollainen porsaanreikä on olemassa. Lasten uskonnollinen status pitää jälleen saattaa vanhempien statuksesta riippuvaiseksi."
- Kumman vanhemman, jos toinen kuuluu kirkkoon ja toinen ei?
"Lapsihan ei vielä ajattele itse eikä osaa haluta sitä eikä tätä. Se taas on hyvä, että 15-vuotias nuori on oikeutettu eroamaan kirkosta tai liittymään kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan, jos itse tahtoo ja vanhemmat tähän suostuvat. Viisitoistavuotias osaa harkita itsekin."
- 15-vuotias siis osaa mielestäsi harkita itsekin, mutta ei hänellä kuitenkaan ole päätösvaltaa asiaan. Se on vanhempien tahdosta kiinni.
Minun mielestäni ketään ei pitäisi voida liittää kirkkoon, joka lakien mukaan johtaa pakkoon opiskella uskontoa. Se on uskonnonvapauslain vastaista.
kirkkoon kuuluvia vanhempia kastattamaan lapsensa ja antamaan näille kristillisen kasvatuksen. Samoin myös ortodoksista kirkkoa koskevat kanoniset ja valtiolliset säädökset, katolisen kirkon kanoninen laki ym. Nämä koskevat tietysti vain ko kirkkojen jäseniä, eivät muita. Oman uskonnon opetus on uskontokuntaan kuuluville lapsille tärkeätä, siksi kaikki kirkot edellyttävät, että kirkkoon kuuluvat vanhemmat antavat lastensa osallistua siihen.
Kirkot voivat kohdistaa tottelemattomiin jäseniinsä sanktioita, esim erottaa heidät ehtoollisyhteydestä (ns pieni anateema) tai jopa erottaa kirkosta (suuri anateema) tai tuomita tottelematon jäsen menettämään kirkollisen äänioikeutensa tai oikeuden päästä kummiksi. Kirkkoon kuuluvalle luulisi kirkon mielipiteen asiasta olevan tärkeä.
Se, että sinä et pidä sitä tärkeänä ja velvoittavana johtuu siitä, että et ole uskova etkä minkään kirkon jäsen. Kannatan sitä, että jokainen ihminen tekisi itselleen selväksi nämä asiat, tahtooko kuulua johonkin uskontokuntaan vai ei. Sillä, joka kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön, on velvollisuus noudattaa sen sääntöjä. Kahdella tuolilla istuminen on aikaa m yöten vaikeaa ja rasittavaa. Tyypillistä ateistista kaksinaismoraalia on kehottaa ihmisiä rikkomaan oman uskontokuntansa sääntöjä.
>> Kirkkolaki velvoittaa kirkkoon kuuluvia vanhempia kastattamaan lapsensa ja antamaan näille kristillisen kasvatuksen. > Kirkot voivat kohdistaa tottelemattomiin jäseniinsä sanktioita, esim erottaa heidät ehtoollisyhteydestä (ns pieni anateema) tai jopa erottaa kirkosta (suuri anateema) tai tuomita tottelematon jäsen menettämään kirkollisen äänioikeutensa tai oikeuden päästä kummiksi. Kirkkoon kuuluvalle luulisi kirkon mielipiteen asiasta olevan tärkeä. > Tyypillistä ateistista kaksinaismoraalia on kehottaa ihmisiä rikkomaan oman uskontokuntansa sääntöjä.
Eikä luterilaisen kirkon asiat minua liikuta. En ole enää 40:een vuoteen ollut luterilaisen kirkon jäsen. Erosin Suomen evlut kirkosta jo vuonna 1970. Se oli varmaan ennen sinun syntymääsi? Miksi kirjoitatte aina vain evlut kirkosta, kun lait koskevat kaikkia uskontokuntia? Teillä on ihmeen kapea ajatusmaailma.
Kummallisia ovat nuo uudet lait. Ei lapsella voi olla mitään itsenäistä uskonnollista statusta, vaan hän seuraa vanhempiaan. Laki on kiireesti muutettava entiselleen.
>> Miksi kirjoitatte aina vain evlut kirkosta, kun lait koskevat kaikkia uskontokuntia? > Ei lapsella voi olla mitään itsenäistä uskonnollista statusta, vaan hän seuraa vanhempiaan. Laki on kiireesti muutettava entiselleen.
"Kirkkolaki velvoittaa kirkkoon kuuluvia vanhempia kastattamaan lapsensa ja antamaan näille kristillisen kasvatuksen."
- Kirkkolaki on ihan eri asia kuin Suomen lait. Kenenkään ei ole pakko lastaan kirkkoon liittää, vaikka itse sen jäsen olisikin.
"Samoin myös ortodoksista kirkkoa koskevat kanoniset ja valtiolliset säädökset, katolisen kirkon kanoninen laki ym. Nämä koskevat tietysti vain ko kirkkojen jäseniä, eivät muita."
- Eivät koske Suomen lain mukaan kirkon jäseniä.
"Oman uskonnon opetus on uskontokuntaan kuuluville lapsille tärkeätä, siksi kaikki kirkot edellyttävät, että kirkkoon kuuluvat vanhemmat antavat lastensa osallistua siihen."
- Lasten on Suomen lain mukaan pakko osallistua uskkononopetukseen, jos lapsi on kirkkoon liitetty.
"Kirkot voivat kohdistaa tottelemattomiin jäseniinsä sanktioita, esim erottaa heidät ehtoollisyhteydestä (ns pieni anateema) tai jopa erottaa kirkosta (suuri anateema) tai tuomita tottelematon jäsen menettämään kirkollisen äänioikeutensa tai oikeuden päästä kummiksi. Kirkkoon kuuluvalle luulisi kirkon mielipiteen asiasta olevan tärkeä."
- Sen kun näkis!
"Se, että sinä et pidä sitä tärkeänä ja velvoittavana johtuu siitä, että et ole uskova etkä minkään kirkon jäsen."
- Kirkolliset lait ovat aivan eria asia kuin Suomen lait.
"Kannatan sitä, että jokainen ihminen tekisi itselleen selväksi nämä asiat, tahtooko kuulua johonkin uskontokuntaan vai ei."
- Juuri näin minä olen tehnyt. Tosin uskonnonvapaus ei koskenut minua kuin vasta täysi-ikäisenä.
"Sillä, joka kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön, on velvollisuus noudattaa sen sääntöjä. Kahdella tuolilla istuminen on aikaa m yöten vaikeaa ja rasittavaa. Tyypillistä ateistista kaksinaismoraalia on kehottaa ihmisiä rikkomaan oman uskontokuntansa sääntöjä."
- Sinulla tuntuu olevan vaikeuksia tajuta mitä eroa on Suomen laeilla ja kirkollisilla laeilla. Sen enempää kaksinaismoraaliin puuttumatta, niin voin muistuttaa näistä uskonnolisten yhteisöjen lasten raiskauksista. Mietiskele niitä ja tule vasta sitten saarnaamaan kaksinaismoraalista.
"Ei lapsella voi olla mitään itsenäistä uskonnollista statusta, vaan hän seuraa vanhempiaan. Laki on kiireesti muutettava entiselleen."
- Jos kirkkoon kuuluva ja kuulumaton saavat lapsen, niin mikä mielestäsi lapsen uskonnollisen statuksen pitää olla? Olisiko sellainen ajatus sinulle vieras, että lapsi saisi sitten täysi-ikäisenä päättää, että haluaako liittyä johonkin uskonnolliseen yhdistykseen? Kelpaisko sellainen juttu sinulle?
Lapsi voi sitten myöhemmin itse päättää, haluaako pysyä vai erota, kun aika on kypsä siis
miksi lapsi "kannattaisi" liittää kirkkoon.
Suomen laki on siitä nurinkurinen, että vaikka perustuslaissa on pykälä uskonnonvapaudesta, niin se ei koske alaikäisiä. Jos vanhemmat ovat lapsensa kirkkoon liittäneet, niin siitä seuraa tälle lapselle juridisia velvollisuuksia, kuten pakollinen uskonnonopetus koulussa ja myös velvoite maksaa kirkollisveroa.
Kenenkään ei pitäisi liittää lasta kirkkoon. Lapsi voi sitten kypsään ikään kasvettuaan päättää itse haluaako liittyä vai ei. Näin päin sen pitäisi mennä.
saada siirtää oma kultuuriperintönsä, äidinkielensä ja uskontonsa lapsilleen. Mutta ateistithan eivät kannatakaan ihmisoikeuksia. Ne, jotka eivät halua opettaa lapsellen uskontoaan, erotkoon uskontokunnastaan, mutta älkööt puuttuko muiden oikeuksiin.
valtiokirkkoja koskevat lait ovat osa Suomen lakia. Myös luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kirkkojärjestykset, joissa säädetään näihin kirkkoihin kuuluvien uskonnollisista velvollisuuksista, ovat ihan eduskunnan säätämiä lakeja. Miten et itse tiedä tätä?
Lainsäädäntömme on välillä vähän ristiriitaista. Uskonnonvapauslaki pitäisi muuttaa niin, että lapsi seuraisi uskonnnon suhteen aina jompaa kumpaa vanhempaansa. Alle 15-vuotiaan lapsen erottaminen uskontokunnasta pitäisi kieltää, jos se vanhempi, jota hän seuraa, pysyy itse uskontokunnan jäsenenä.
Wms, pitäisikö mielestäsi Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyyden olla pakollista esim. meidän lapsillemme, kun molemmat lapset kuuluvat tuohon liittoon?
kulttuuriperinnön ja uskonnon voi siirtää lapselleen ilman, että lapsi joutuu kirkon pakkojäseneksi ja sitä kautta pakolliseen uskonnonopetukseen. Ei pidä olla koulun asia opettaa uskontoa, eikä valtion pidä tehdä lakeja, joissa lapselta viedään uskonnonvapaus.
"Uskonnonvapauslaki pitäisi muuttaa niin, että lapsi seuraisi uskonnnon suhteen aina jompaa kumpaa vanhempaansa. Alle 15-vuotiaan lapsen erottaminen uskontokunnasta pitäisi kieltää, jos se vanhempi, jota hän seuraa, pysyy itse uskontokunnan jäsenenä."
- Kumpaa vanhempaa? Ei tuossa kirjoituksessasi ole mitään järkeä.
Uskonnonvapauslakia on nähtävästi korjattu sen takia, jotta saataisiin parempi sukupuolinen tasa-arvo huoltajien välille; eli kummatkin päättävät lapsen uskonnolliseen ryhmään kuulumisesta tai kuulumattomuudesta. Nykyään voi olla yleistä että, toinen huoltajista voi kuulua kirkkoon ja toinen ei
(yli 20% suomalaisista ei kuulu luterilaiseen valtionkirkkoon).
Laki ei välttämättä ole vieläkään oikeudenmukainen alaikäisen lapsen kannalta.
"Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyyden olla pakollista esim. meidän lapsillemme, kun molemmat lapset kuuluvat tuohon liittoon "
Mäntysaloilla lapset toimivat lapsien huoltajina?
Kumpi on pahempi: tahaton typo vai tahallinen nillitys typosta tilanteessa, jossa hyvin tietää mitä oli toisen tarkoitus kirjoittaa?
Vastaisitko itse kysymykseen?
Se oli jo toinen typo tänä maanantaiaamuna. Ettei vain vaivaa krapula; vai onko muuten kiirettä, kun ei viitsitä tarkistaa kirjoituksiaan ennen lähettämistä...
Ei krapula. Kofeiinin veripitoisuus vain oli noussut liiaksi. Mutta eiköhän se tästä ole kunnossa taas. Töitähän en voi typottaen tehdä, mikä kaikki rm *~ ja rm * ~ -komennot sekoittaneet tietävät.
Pelkäätkö ettei kirkkoon enää saataisi ainuttakaan uutta jäsentä, jos jokaista lasta ei aivopestäisi lapsena kun niillä ei ole vielä mitään puolustuskykyjä aikuisten kertomia höpöjuttuja vastaan.
Sitä en ole tiennytkään. Lapsen uskontokunnasta nyt oli kyse eikä jostain yhdistyksestä ja siihen kuulumisesta! Mutta ainahan te voitte perustaa vaikka "Vapaa-ajattelun pioneerit"- järjestön lapsianne varten. Kyllä se minulle sopii.
Miksi uskonto olisi erityisasemassa? Moni ihmettelee sitäkin, miksi ylipäänsä on muodollinen jäsenyys uskontokuntaan vauvaikäisilläkin. Sinä menet ihan toiseen ääripäähän: jos vanhemmat kuuluvat johonkin puolueeseen, aatteelliseen yhdistykseen tai vaikka Tapparaan, lapsen jäsenyys on vapaa - mutta jos lapsen molemmat vanhemmat kuuluvat johonkin uskontokuntaan, tulisi yhteiskunnan päättää vanhempien puolesta että lapsikin kuuluu samaan uskontokuntaan!
Miksi tällainen päätös pitäisi tehdä? Miksi sen toisaalta pitäisi rajautua juuri uskontokuntiin?
Kuten jo edellä kerroin, en kuulu evlut kirkkoon, joten en ole huolissani sen jäsenmäärästäkään. Laeissa pitäisi kuitenkin olla jotain logiikkaa, ja ennen kaikkea ihmisten pitäisi tarkkaan harkita, mitä he haluavat. On epäjohdonmukaista itse kuulua kirkkoon, mutta erottaa lapsensa kirkosta. Reilumpaa on itsekin erota kirkosta, jos ei halua kasvattaa lapsiaan kristityksi.
Epäilen, että ko pariskunta tai ainakin toinen tuon lapsen vanhemmista on evlut kirkon hommissa, eikä siksi voi erota kirkosta, vaikka on vakaumukseltaan ateisti. Surullista, että tällaisilla asioilla keinotellaan eikä olla suoria ja rehellisiä.
Päätän tämän keskustelun tähän.
"On epäjohdonmukaista itse kuulua kirkkoon, mutta erottaa lapsensa kirkosta. Reilumpaa on itsekin erota kirkosta, jos ei halua kasvattaa lapsiaan kristityksi."
- Käsittelet lapsia, kuin he olisivat vanhempiensa omaisuutta. Olisiko mielestäsi oikein, että lapsi voitaisiin liittää jonkin puolueen jäseneksi ja Suomen laki vaatisi lasta käymään puolueen tilaisuuksissa ja opiskelemaan puolueen ideologiaa?
lainsäädännössämme, koska niiden luonne on aivan toinen kuin kaikenkarvaisten yhdistysten. Uskonto on osa inhimisllistä kulttuuriperintöä, usein etnistä perintöä ja se, kuten äidinkielikin tulee oppia jo lapsena. Puolustan vanhempien ihmisoikeuksia, kun vaadin vanhemmille oikeutta opettaa uskontonsa lapsilleen, mutta perään kuulutan vastuuta ja vakaumuksellisuutta.
Mikään kirkko ei tee mitään ei- uskovilla, opportunistisilla jäsenillä. Aito vakaumus sen sijaan on kunnioitettava asia, mutta semmoisestahan te ette näy tajuavan yhtään mitään.
Tämä oli vihoviimeinen kirjoitus tästä aiheesta.
"Puolustan vanhempien ihmisoikeuksia, kun vaadin vanhemmille oikeutta opettaa uskontonsa lapsilleen, mutta perään kuulutan vastuuta ja vakaumuksellisuutta."
- Niin minäkin. Yhteiskunnan tulee jättäytyä pois tuosta hommasta. uskonnonopetus pois kouluista ja asia on ookoo.
Näitä perheitä on jo paljon, joista vain toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon ja toinen ei. Osa heistä kastaa lapsensa ja osa ei. Olen ollut jo monissa nimiäisissä, joissa lasta ei ole kastettu, vaikka toinen vanhemmista on kirkon jäsen ja toinen ei. Monet haluavat jättää lapselle itselleen päätösvallan, mihin uskontoon haluaa kuulua vai haluaako olla uskonnoton.
jos vanhemmat voivat mielivaltaisesti erottaa hänet kirkosta eroamatta itse siitä. Olen samaa mieltä kuin nimimerkki WMS. Vanha laki oli parempi, sillä se edellytti vanhemmilta vastuullista käytöstä.
Tulisi palata siihen, että lapsi seuraa uskonnon suhteen sitä vanhempaansa, jota hänen on sovittu seuraavan ennen avioliittoon vihkimistä tehdyssä sopimuksessa. Avioton lapsi seuraisi aina äitiään. Lapsen uskontoa ei saisi muttaa hänen pienenä ollessaan. Luvan uskontokunnasta erottamiseen tai sen vaihtamiseen lapsi voisi antaa 12 vuotta täytettyään. Iman vanhempien lupaa lapsi saisi vaihtaa uskontoa 16 vuotiaana tai peruskoulun käytyään.
"Silloihan lapsi on omaisuutta jos vanhemmat voivat mielivaltaisesti erottaa hänet kirkosta eroamatta itse siitä."
- Miten tuo eroaa siitä, että vanhemmat voivat mielivaltaisesti liittää lapsen kirkkoon?
"Olen samaa mieltä kuin nimimerkki WMS. Vanha laki oli parempi, sillä se edellytti vanhemmilta vastuullista käytöstä."
- ?
"Tulisi palata siihen, että lapsi seuraa uskonnon suhteen sitä vanhempaansa, jota hänen on sovittu seuraavan ennen avioliittoon vihkimistä tehdyssä sopimuksessa."
- Milloin tuollaisia sopimuksia on tehty?
"Avioton lapsi seuraisi aina äitiään."
- On olemassa avoliitossa syntyneitä lapsia, joissa isä on lapsen tunnustanut.
"Lapsen uskontoa ei saisi muttaa hänen pienenä ollessaan."
- Miksi ei, jos hänet on kirkkoon voitu liittääkin?
"Luvan uskontokunnasta erottamiseen tai sen vaihtamiseen lapsi voisi antaa 12 vuotta täytettyään."
- Näinhän se laki nyt on.
"Iman vanhempien lupaa lapsi saisi vaihtaa uskontoa 16 vuotiaana tai peruskoulun käytyään."
- Parempi kun ei liitettäisi ollenkaan ja lapsi voisi sitten liittuyä kirkkoon niin halutessaan kuten muihinkin yhdistyksiin. Tästä tietysti seuraisi kirkon kannalta se ikävä juttu, että lapsia ei voisi koulussa pakottaa uskonnonopetukseen. Ja juuri siksi kirkko vastustaakin lasten uskonnonvapautta.
"Ei kai lapsi ole ennen vuotta 2003 automaattisesti kirkkoon vanhempansa mukaan liittynyt. Onhan siihen aina kaste tarvittu, eikö olekin?"
Moni ei edes tiedä että kaste ei ole pakollinen. Ja rippikouluikäisistäkään ei tiedä vaihtoehdoista. Jos vaihtoehtoja ei anneta, ainoa valinnanmahdollisuus on yhtä kuin pakko. Eikö ole näin.
että oliko muka ennen vuotta 2003 pakko liittää lapsi kirkon jäseneksi, jos itse kuului kirkkoon? Olen yrittänyt hakea jotain lakipykälää asiasta, mutta en ole löytänyt.
Kyllä???
”Vanhan UVL:n mukaan lapsi seurasi uskontokunnan osalta äitiään, elleivät vanhemmat kirjallisesti sopineet lapsen seuraavan isäänsä”
http://www.uskonnonvapaus.fi/artikkelit/2003.html
Lapsi liitetään kasteessa kirkkoon, eikö niin? Liitettiin myös ennen vuotta 2003. Entä jos ei vienyt lasta kasteelle? Merkittiinkö lapsi ihan tuosta vaan kirkkoon kuuluvaksi, vai miten se juttu meni?
Nähtävästi niitä kastamatta jättämisiä on ollut.
”Vanhastaan on suositeltu lapsen kastamista kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Käytännössä viivytystä tai kastamatta jättämistä on vaikea estää.”
http://www.heinavedenseurakunta.fi/index.php?id=33
lapsi ei siis ennenkään ole ollut automaattisesti kirkon jäsen, vaikka vanhemmat olisivatkin olleet, koska kasteessa kirkkoon liitytään.
Miksi sitä ei missään pykälässä ole selkeästi sanottu?
Sitä en tiedä, onko kastamattomia merkitty kirkonkirjoihin?
jollekin lakia tuntevalle.
Lisätietoa löytyy myös netistä
"1900-luvun alussa väestökirjanpito kuului uskontokunnille. Uskontokuntiin kuulumattomia ei periaatteessa pitänyt olla, mutta muutamat vanhemmat jättivät protestiksi vauvansa kasvamatta. Näitä lapsia varten luotiin valtion siviilirekisteri, joka vuoden 1923 uskonnonvapauslain jälkeen tuli myös uskontokunnista eroavien väestökirjanpitäjäksi"
http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/siviilirekisteri.html
(Jos haluaa vastauksen juuri minulta, sähköposti on kätevämpi kuin keskustelupalsta.)
Kuten on kerrottu, voivat erottaa vaan ei voi erottaa - eli molempien vanhempien yhteinen päätös tuon on oltava (poikkeus tietty yksinhuoltaja). Osa keskustelijoista muisteli vanhaa uskonnonvapauslakia, joka kumottiin jo 1923.
Viitatut kirkkolaki ja kirkkojärjestys periaatteessa sisältävät määräyksen, jonka mukaan seurakunnan jäsenen on huolehdittava lapsensa kristillisestä kasvatuksesta ym. Kyseessä on todella Suomen lakiin kuuluvat pykälät, tämä seuraa tavallaan valtionkirkkoasemasta. (Kirkkojärjestys on vähän kuin intin palvelusohjesääntö, "firman sisäinen" mutta toisaalta virallinen säädös.) Vastaavia on muitakin, seurakunnan jäsenen on esimerkiksi käytettävä ahkerasti armonvälineitä.
Käytännössä nuo ovat suosituspykäliä. Niihin ei liity vastaavaa rangaistuksen uhkaa (1800-luvulla sellaisia on vielä ollut), seurantaa koskevaa pykälää eikä edes selvää kirkon sisäistä kurinpitosäännöstä. Evlut kirkostahan ei esimerkiksi voida erottaa.
Arghs, siis kumottiin jo 2003. (1923 tuo tuli voimaan.)
kyllä
Miksi?
Tämä on jo tullut moneen kertaan selville tässä viestiketjussa, eli ainoastaan lapsen uskontokunnalla on merkitystä. Lisää tietoa et:stä ja kirkkoon kuulumisesta yms. löytyy osoitteesta:
http://www.et-opetus.fi/index.php/usein-kysyttyae#peruskoulu
Uskonnoton opettaja? Suostuisitko kloonattavaksi? Teille olisi kysyntää...