En ole varma onko tämä oikea palsta tälle kysymyksellä, mutta minua on ruvennut askarruttamaan yksi asia. Olen nuorimies. Kuulun kirkkoon, mutta en ole millään tavoin uskovainen. Lyhyesti on vaikea selittää, mikä eniten minua uskovissa häiritsee, mutta yksi on uskovien ehdottomuus ja ahdasmielinen asenne. Ei minua häiritse, jos esim. joku kaverini on uskova, jos hän ei tuputa uskoaan minulle ja kunnioittaa minun näkemyksiäni. Minulla on yksi uskova kaveri ja olemme hyviä ystäviä. Hän ei korosta uskoaan seurassani, eikä tuputa sitä minulle.
Yhden harrastuksen parissa olen tutustunut mukavaan tyttöön. En tunne häntä vielä hyvin, mutta jollain tavalla hän kiinnostaa minua aina vaan enemmän. Hän on mukava minua kohtaan, fiksu, harrastaa liikuntaa ja hänen kanssaan on mukava jutella. Asia, joka minua mietityttää on se, että hän on helluntailainen. Minä en ole huomannut hänen tuovan uskoaan esiin milloinkaan, kun ollaan oltu tekemisissä. Voivatko uskova ja ei uskova serustella keskenään. Voiko parisuhde toimia? En tosiaan tiedä kuinka uskonnollinen hän on tai hänen vanhempansa ovat.
Yhden harrastuksen parissa olen tutustunut mukavaan tyttöön. En tunne häntä vielä hyvin, mutta jollain tavalla hän kiinnostaa minua aina vaan enemmän. Hän on mukava minua kohtaan, fiksu, harrastaa liikuntaa ja hänen kanssaan on mukava jutella. Asia, joka minua mietityttää on se, että hän on helluntailainen. Minä en ole huomannut hänen tuovan uskoaan esiin milloinkaan, kun ollaan oltu tekemisissä. Voivatko uskova ja ei uskova serustella keskenään. Voiko parisuhde toimia? En tosiaan tiedä kuinka uskonnollinen hän on tai hänen vanhempansa ovat.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyväksytkö sen, että hän pysyykin helluntailaisena?
Näin hellariperheessä kasvaneena en voi kuin todeta, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä
ei pidemmän päälle toimisi. Hellarit jos ketkä ovat niitä kaikkein tiukkapipoisimpia käännyttäjiä
ja jos tämä ominaisuus sinua tytössä vähääkään ärsyttää, niin suhteellanne ei tulisi koskaan
olemaan mitään tulevaisuutta. Tyttösi ei tule koskaan luopumaan käännyttämisyrityksistään,
jotka tulevat muuttumaan sitä voimakkaammiksi mitä läheisempiä teistä tulee ja lopulta sinun
olisi pakko valita, joko tytöstä eroamisen tai hellareihin liittymisen välillä. Tämä on tyypillinen
tapa jolla hellarit liittävät uusia jäseniä porukoihinsa ja se on minulle liiankin tuttua omista
koti- ja sukulaispiireistäni. Ja jos sinä et suostu liittymään, niin sitten tyttö eroaa sinusta,
kunhan on ensin vuosia tai vuosikymmeniä herkeämättä painostanut sinua liittymään hellareihin.
Suhteenne voisi toimia vain ja ainoastaan, jos olet valmis liittymään hellariksi. Mitään muuta
vaihtoehtoa ei pidemmän päälle tule olemaan.
(Niin ja tämä on se seikka miksi Missukka tuossa edelle kannustaa sinua ja väittää että toimisi.
Hän hykertelee jo valmiiksi ajatukselle, että sinä joutuisit elinikäisen käännyttämisen kohteeksi
omassa kodissasi...)
Miten tiedät hänen uskonnollisesta taustastaan, vaikkette tunne vielä kovin hyvin?
Eli parisuhde voi toimiakin ja keskustelut voivat olla suhteen suola. Mutta jos uskonnottomuus on sinulle periaatekysymys, on vaikea uskoa, että suhteenne kehittyisi koskaan perheeksi asti. Jos lasten uskonnollinen kasvatus ei sinua haittaa, tuskin tulisi silloinkaan ongelmia.
Itte en pystyis enää. Joskus luulin... Antaaks hellarit ilman papin aamenta?
Voihan se toimia. Ihmiset on erillaisia ja eihän sitä tiedä jos vaikka sä tulisit ite uskoon seurustelun aikana, tai vaihtoehtoisesti tyttö järkiinsä.
Joskus täällä oli keskustelu samasta aiheesta ja ainakin kaksi rekisteröityä nimimerkkiä kertoi elävänsä suhteessa uskovaisen kanssa ilman ongelmia.
Se voi tomia vain jos ymmärrät, että hän on uskovainen, ja sinulla ei ole mitään oikeutta yrittää tuhota hänen uskoaan. On sellaisia pareja, ja se riippuu ihmisistä miten heillä menee.