Mikä on hyvä kunto?
19.05.2009 13:15 | Fit.fi
Minua on pitkään mietityttänyt mikä on hyvä kunto ja miten sitä voi mitata. Kouluaikoina kuntoa testattiin Cooperin testillä ja puolen tunnin juoksulla, joissa pärjäsin aina ihan mukavasti. Urheilen nykyisin paljon ja monipuolisesti, ja Polar-sykemittarini näyttää erinomaista kuntoa. Onko testiin luottamista?
Olen 27-vuotias hoikka nainen. Miten paljon minun tulisi tässä iässä juosta Cooperin testissä, jotta voisin kutsua kuntoani hyväksi hyvällä omallatunnolla? Miten paljon testitulos heikkenee iän myötä?
Minua askarruttaa myös se, että esimerkiksi liikuntaa erittäin vähän harrastava poikaystäväni jaksoi yhteisellä polkupyöräreissullamme paljon paremmin kuin minä. Selittyykö tämä miesten paremmalla jaksavuudella ja yleiskunnolla, vai onko minun kuntoni ”erilaista” kuin poikaystäväni?
Asiantuntija vastaa:
Hyvä kunto koostuu hyvästä kestävyyskunnosta eli hapenkuljetuselimistön kunnosta, hyvästä lihaskunnosta, liikkuvuudesta, koordinaatiosta ja tasapainosta. Sitä voidaan pilkkoa vieläkin pienempiin osiin, sillä hyvä kestävyyskunto koostuu vankasta kuntopohjasta eli peruskestävyydestä, vauhdikkaamman menon mahdollistavasta vauhtikestävyydestä ja maitohappoja sietävästä maksimikestävyydestä.
Lihaskunto pitää sisällään pitkäaikaisen puurtamisen eli kestovoiman, äärimmäiset voimanponnistukset eli maksimivoiman sekä sähäkät nopeusvoimaominaisuudet. Kuntoa mitattaessa on siis otettava huomioon kunnon eri osa-alueet.
Cooperin testi mittaa hapenkuljetuselimistön kuntoa, ja vielä tarkemmin ottaen vauhtikestävyyttä juosten. Tulos ei kerro muiden kunnon osa-alueiden tasosta eikä edes muiden kestävyyden osa-alueiden tasosta. Testitulosta ei voida vertailla muilla menetelmillä tehtyihin mittauksiin eikä muita lajeja hyödyntäviin testeihin, esimerkiksi polkupyörällä tehtävään ergometritestiin.
Olisikin fiksua toteuttaa kestävyystesti hyödyntämällä lajia, jota eniten harrastaa ja käyttää aina samaa testimenetelmää, jolloin vertailu on mahdollista. Kokonaisvaltainen testipatteri, joka sisältää kestävyystestin, toiminnalliset lihaskuntotestit, kehon koostumuksen mittauksen ja karkeat liikkuvuusmittaukset, antaa kunnostasi hyvän kokonaiskuvan. Cooperissa sinun olisi juostava hyvän kuntoluokan saavuttaaksesi 2 100–2 600 metriä. Tätä paremmat tulokset ansaitsevat erinomaisen ja heikommat välttävän arvosanan (1 800–2 100 metriä). Erittäin heikko tulos on alle 400 metriä.
Uskoisin, että poikaystäväsi parempi jaksaminen fillarireissulla selittyy vankemmalla pyöräilyhistorialla tai vahvemmilla reisi- ja pakaralihaksilla. Unohda vastedes testitulosten vertailussa itsesi vertaaminen muihin. Älä anna suurta arvoa viitearvotaulukoille, vaan kilpaile ennemmin itsesi kanssa. Oli testimenetelmä mikä tahansa, pyri vakioimaan testitilanne ja tekemään testit samalla tavalla valmistautuneena ja latautuneena. Testin tarkoitus ei mielestäni ole saavuttaa lukuarvoja, vaan seurata harjoittelun onnistumista.
19.05.2009 13:15 | Fit.fi
Minua on pitkään mietityttänyt mikä on hyvä kunto ja miten sitä voi mitata. Kouluaikoina kuntoa testattiin Cooperin testillä ja puolen tunnin juoksulla, joissa pärjäsin aina ihan mukavasti. Urheilen nykyisin paljon ja monipuolisesti, ja Polar-sykemittarini näyttää erinomaista kuntoa. Onko testiin luottamista?
Olen 27-vuotias hoikka nainen. Miten paljon minun tulisi tässä iässä juosta Cooperin testissä, jotta voisin kutsua kuntoani hyväksi hyvällä omallatunnolla? Miten paljon testitulos heikkenee iän myötä?
Minua askarruttaa myös se, että esimerkiksi liikuntaa erittäin vähän harrastava poikaystäväni jaksoi yhteisellä polkupyöräreissullamme paljon paremmin kuin minä. Selittyykö tämä miesten paremmalla jaksavuudella ja yleiskunnolla, vai onko minun kuntoni ”erilaista” kuin poikaystäväni?
Asiantuntija vastaa:
Hyvä kunto koostuu hyvästä kestävyyskunnosta eli hapenkuljetuselimistön kunnosta, hyvästä lihaskunnosta, liikkuvuudesta, koordinaatiosta ja tasapainosta. Sitä voidaan pilkkoa vieläkin pienempiin osiin, sillä hyvä kestävyyskunto koostuu vankasta kuntopohjasta eli peruskestävyydestä, vauhdikkaamman menon mahdollistavasta vauhtikestävyydestä ja maitohappoja sietävästä maksimikestävyydestä.
Lihaskunto pitää sisällään pitkäaikaisen puurtamisen eli kestovoiman, äärimmäiset voimanponnistukset eli maksimivoiman sekä sähäkät nopeusvoimaominaisuudet. Kuntoa mitattaessa on siis otettava huomioon kunnon eri osa-alueet.
Cooperin testi mittaa hapenkuljetuselimistön kuntoa, ja vielä tarkemmin ottaen vauhtikestävyyttä juosten. Tulos ei kerro muiden kunnon osa-alueiden tasosta eikä edes muiden kestävyyden osa-alueiden tasosta. Testitulosta ei voida vertailla muilla menetelmillä tehtyihin mittauksiin eikä muita lajeja hyödyntäviin testeihin, esimerkiksi polkupyörällä tehtävään ergometritestiin.
Olisikin fiksua toteuttaa kestävyystesti hyödyntämällä lajia, jota eniten harrastaa ja käyttää aina samaa testimenetelmää, jolloin vertailu on mahdollista. Kokonaisvaltainen testipatteri, joka sisältää kestävyystestin, toiminnalliset lihaskuntotestit, kehon koostumuksen mittauksen ja karkeat liikkuvuusmittaukset, antaa kunnostasi hyvän kokonaiskuvan. Cooperissa sinun olisi juostava hyvän kuntoluokan saavuttaaksesi 2 100–2 600 metriä. Tätä paremmat tulokset ansaitsevat erinomaisen ja heikommat välttävän arvosanan (1 800–2 100 metriä). Erittäin heikko tulos on alle 400 metriä.
Uskoisin, että poikaystäväsi parempi jaksaminen fillarireissulla selittyy vankemmalla pyöräilyhistorialla tai vahvemmilla reisi- ja pakaralihaksilla. Unohda vastedes testitulosten vertailussa itsesi vertaaminen muihin. Älä anna suurta arvoa viitearvotaulukoille, vaan kilpaile ennemmin itsesi kanssa. Oli testimenetelmä mikä tahansa, pyri vakioimaan testitilanne ja tekemään testit samalla tavalla valmistautuneena ja latautuneena. Testin tarkoitus ei mielestäni ole saavuttaa lukuarvoja, vaan seurata harjoittelun onnistumista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.