"Rukoilkaamme!" myös sivarissa?

Kirkosta eronneena valtaosan palvelusajastani sain vapautuksen hartauksista muutaman muun hepun kanssa jotka eivät myöskään kuuluneet kirkkoon, mutta toiseksi viimeisenä päivänä oli koko rykmentti koolla herraisoherrojen hyppyytettävänä, ja tuohon tilaisuuteen kuului pakollisena osana rukoilu. Sieltä joku nappikaula käski että lakki päästä ja rukoilkaa, ja minä olin tuon hetken ajan perustuslain vastaisesti velvollinen harjoittamaan uskontoa omantuntoni vastaisesti. Yleensä oli ennalta tiedotettu milloin on tiedossa kenttähartauksia ynnä muuta uskonnollista seremoniaa, ja niistä osasi sitten ennalta pyytää vapautusta, mutta tuo tuli ihan yllätyksenä, ja kun muodossa oltiin niin vittuako siinä mitään voi tehdä, pakko vaan mennä mukana käskystä. No, pikkujuttuhan se oli, eikä siinä mitään vahinkoa oikeasti syntynyt, mutta on se vaan jännää miten armeijassa perustuslakia rikotaan varmaan melko useinkin ja pakotetaan ihmisiä osallistumaan uskonnon harjoittamiseen, vaikka eivät kaikki välttämättä haluaisi.

Sekin on kumma juttu että kaikkien oletetaan osallistuvan uskonnolliseen palvelukseen, ja siitä pitää sitten erikseen anoa vapautusta. Vapautuksen kyllä saa automaattisesti, mutta miksi kummassa se on niin että oletusarvoisesti kaikki osallistuvat, ja vapautusta pitää erikseen pyytää. Loogisempaa olisi että kenenkään ei ole pakko osallistua, mutta jos haluaa, niin siihen saa ilmoittautua vapaaehtoisesti.

Whitewash kirjoitti:

Kirkosta eronneena valtaosan palvelusajastani sain vapautuksen hartauksista muutaman muun hepun kanssa jotka eivät myöskään kuuluneet kirkkoon, mutta toiseksi viimeisenä päivänä oli koko rykmentti koolla herraisoherrojen hyppyytettävänä, ja tuohon tilaisuuteen kuului pakollisena osana rukoilu. Sieltä joku nappikaula käski että lakki päästä ja rukoilkaa, ja minä olin tuon hetken ajan perustuslain vastaisesti velvollinen harjoittamaan uskontoa omantuntoni vastaisesti. Yleensä oli ennalta tiedotettu milloin on tiedossa kenttähartauksia ynnä muuta uskonnollista seremoniaa, ja niistä osasi sitten ennalta pyytää vapautusta, mutta tuo tuli ihan yllätyksenä, ja kun muodossa oltiin niin vittuako siinä mitään voi tehdä, pakko vaan mennä mukana käskystä. No, pikkujuttuhan se oli, eikä siinä mitään vahinkoa oikeasti syntynyt, mutta on se vaan jännää miten armeijassa perustuslakia rikotaan varmaan melko useinkin ja pakotetaan ihmisiä osallistumaan uskonnon harjoittamiseen, vaikka eivät kaikki välttämättä haluaisi.

Sekin on kumma juttu että kaikkien oletetaan osallistuvan uskonnolliseen palvelukseen, ja siitä pitää sitten erikseen anoa vapautusta. Vapautuksen kyllä saa automaattisesti, mutta miksi kummassa se on niin että oletusarvoisesti kaikki osallistuvat, ja vapautusta pitää erikseen pyytää. Loogisempaa olisi että kenenkään ei ole pakko osallistua, mutta jos haluaa, niin siihen saa ilmoittautua vapaaehtoisesti.

Lue lisää

Olin vielä kirkon jäsen armeijan käydessäni, mutta minulla on hämärä muistikuva että hartaukset olisi merkitty päiväohjelmaan, eli tulisiko siitä että kaikki osallistuvat oletuksena...? Kuitenkin, ongelma lienee pohjimmiltaan tuossa kirkon ja valtion integraatiossa - se sitten näkyy valtion puolustusvoimissakin. Onhan sotilaspastorilla oikein oma (kapteenia vastaava) sotilasarvonsa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkollinen_työ_Puolustusvoimissa

Sitä vain ihmettelen, että kuinka itsensä joka paikkaan kutsuva kirkko onkin jättänyt tuon siviilipalvelustoiminnan huomiotta?

13 kuukautta pakollista palvelusta eikä pappia lähimaillakaan? Missä nyt on valtio...eikun "kansankirkkomme"?