Mannerheim Erkosta: Mene

>Cajanderin hän kyllä haukkui puhelimessa NL:n hyökkäyksestä kuultuaan.<

Tuo olikin uutta. Sielläkö Espilässä ;=) elokuussa 1939?

Vielä kun kertoisit lähteenkin niin hyvä olisi...

Espilä 1939 kirjoitti:

>Cajanderin hän kyllä haukkui puhelimessa NL:n hyökkäyksestä kuultuaan.<

Tuo olikin uutta. Sielläkö Espilässä ;=) elokuussa 1939?

Vielä kun kertoisit lähteenkin niin hyvä olisi...

Lue lisää

Korkeavuorenkadulta 30.11.39. Tämä on kerrottu monessa yhteydessä, mutta nyt juuri en löydä lähdettä, vaiikak sellainen ( useita) tuossa hyllyssä pitäisi olla.

Joku voi varmaan auttaa? Tämä on kerrottu monessa kirjasssa.

Yleisesikunnasta kirjoitti:

Korkeavuorenkadulta 30.11.39. Tämä on kerrottu monessa yhteydessä, mutta nyt juuri en löydä lähdettä, vaiikak sellainen ( useita) tuossa hyllyssä pitäisi olla.

Joku voi varmaan auttaa? Tämä on kerrottu monessa kirjasssa.

Lue lisää

Tri Kari Selén mm. kertoo Mannerheimin puolustusneuvostoa kuvaavassa tutkimuksessaan s. 349 tästä tapauksesta. Päivä oli 29.11. 39 ja siis kuultuaan NL:n katkaisseen diplomaattisuhteet Suomeen Mannerheim soitti työhuoneestanna yleisesikunnassa. Oesch kuunteli viereisestssä huoneessa ja on kertonut asiasta. Jostain syystä Cajander ei ole siitä maininnut.

ja Kallion. Mannerheim ei yleensä puuttunut ministerivalintoihin. Talvisodan jälkeen hän tosin halusi Walldenin puolustusministeriksi.

Erkon ja Mannerheimin näkemysero oli selvä. Marsalkka uskoi sodan syttyvän, mutta Erkko NL:n bluffaavan. Varmaan Marski piti Erkkoa sinänsä sopivampana kuin Holstia, jota hän inhosi.

Cajanderin kirjoitti:

ja Kallion. Mannerheim ei yleensä puuttunut ministerivalintoihin. Talvisodan jälkeen hän tosin halusi Walldenin puolustusministeriksi.

Erkon ja Mannerheimin näkemysero oli selvä. Marsalkka uskoi sodan syttyvän, mutta Erkko NL:n bluffaavan. Varmaan Marski piti Erkkoa sinänsä sopivampana kuin Holstia, jota hän inhosi.

Lue lisää

Annikki Kalelan kirjasssa Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985, kerrotaan tuosta ministerinvaihdoksesta ja Erkon lähdöstä Tukholmaan. Suosittelen lukemaan!

Kirjassa on mukana luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462.

Oleellisin kohta puheesta löytyy tuolta:

Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen
12.8.1939 18.3.2010 13:16

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6245285#comment-43155717


(Ilmari Turjan Kumuri -kirjan mukaan puhe pidettiin 13.8.1939)


Onpas kummaa ettei tuolle Marskin Erkko -neuvolle meinaa löytyä lähdettä.

>Mannerheim haukkui Cajanderin<

Missä tuollaista kerrotaan? Eipä tule yhtäkkiä mieleeni mistä tuolle löytyy lähde, joten kerro se meille!
Onko tämäkin samanlainen "juttu" kuin Tannerin väitetty sanonta Stalinile heidän tavatessaan 1. kerran: "Olen mensevikki". Sehän taitaa olla Paasikiven levittämä ja taitaa olla vieläpä perätönkin.

Väinö Tanner Olin ulkoministerinä Talvisodan aikana, Tammi, 1979, 8. painos, (1. painos on vuodelta 1950)

8. painoksen alussa on Hannu Soikanen kirjoittanut esipuheen sivuilla 9-12

Tanner kirjoitti muistelmansa suurimmaksi osaksi pakollisen syrjässäolon aikana eli vankilassa. Hän vapautui pari vuotta ennen niiden julkistamista. Muistelmista voi etsiä vaikkapa syitä neuvostojohdon käsitykseen Tannerista hyvien suhteiden esteenä. Esittihän neuvostojohto jo 1939 neuvotteluiden aikana väitteen Tannerin torpedoimista neuvotteluista kun taas Paasikivi olisi hyvien suhteiden rakentaja. Tannerin teoksesta ei löydy Paasikiven muistelmissaan esittämää kuvausta Tannerin repliikiksi "Olen mensevikki" hänen tavattuaan Stalinin 1. kerran.

Tanner kertoo kuinka Molotov ei sallinut käytettävän neuvotteluissa saksaa eikä englantia ja hän toteaa Paasikiven venäjän taidot rapistuneiksi, mikä vaikeutti neuvotteluja tai paremminkin saattoi suomalaiset teknisesti alakynteen..

Tanner itse kertoo asiasta kirjansa (8.p ) sivuilla 156-161 Pimeä Itsenäisyyspäivä

s.159 näin: "Illan varrella eräs tavallista uteliaampi ruotsalainen lehtimies kyseli Paasikiveltä, Miksi Moskovan radio päivittäin moittii Tanneria ja jättää hänet. Paasikiven, rauhaan. Paasikivi oli silloin selittänyt, että se kai johtui siitä, että kun Tanner osasi heikommin venäjää kuin hän, niin Tannerin käyttämät puheenvuorot olivat yleensä olleet hyvin kyhyitä ja useimmiten sisältäneet vain sanan "njet" (ei), kun hän sen sijaan oli joutunut käyttämään laajempia selittäviä puheenvuoroja. Asiasta me molemmat Moskovassa neuvotellessamme kyllä olimme samaa mieltä. - Saman selityksen Paasikivi muuten möähemmin, ollessaan Moskovassa lähettiläänä, antoi myöskin ulkoasiainkomissaari Molotoville, joka silloin useasti hyökkäili minua vastaan. Ehkä tämä onkin eräs selitys siihen, että minä Moskovan silmissä olen joutunut mustaan kirjaan, Paasikiven sen sijaan nauttiessa - ainakin pitkän aikaa - Moskovan auringon loisteesta."

muunnos Mannerheimin haukuista puhelimessa Cajanderille Talvisodan syttymispäivänä. Niistä kertoi kenraali Oesch, joka kuuli puhelun viereiseen huoneeseen yleisesikunnassa Korkeavuorenkadulla. Haukkumisen jälkeen M. meni ilmoittautumaan presidentti Kalliolle "siihen paljon puhuttuun ylipäällikön tehtävään".

Asiaa on selvitetty mm. Kari Selenin tutkimuksessa "Mannerheim ja hänen puolsutusneuvostonsa".

Tarina Erkon haukkumisesta lienee vain toiveunta. Tuskin M. tapasi häntä ennen E:n lähtöä Tukholmaan. On hän tietysti voinut jotain kiperää Erkostakin sanoa.