päässyt todella bentsoista eroon ihan oikeasti. Kerro minulle vähän mitä odotettavissa on. Minä pudotan 90 mg opamoxia pois. Utelen sen takia että saan vähän rohkaisua tähän vieroitukseeni. Suunnitelmani on : yksi neljäsosa nappia kaksi viikkoa tahti. Kuinka nopeasti te olette päässeet eroon näistä kirotuista mömmölöistä, ja millainen oli fiilis pudotuksen aikana. Kun lopetit kokonaan, onko elämää ilman bentsoja ?
Onko kukaan
2 viikkoa
592899
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Kolme vuotta sitten lopetin xanorit seinään ja olin tosi huonossa kunnossa reilut kaksi viikkoa. Mun kohdalla hidas pudotus ei toiminu. Vuoden yritin vierottautua xantuista, mutta turhaan. Repsahduksia tuli aina vaan uudelleen ja uudelleen, kunnes päätin, että se on loppu nyt. Tuo seinään lopetus oli aivan järkyttävä kokemus, mutta mun kohdalla se oli se viimenen vaihtoehto ja ainut toimiva. Eli jos vähennys ei ala tuottamaan tulosta niin ihan loppumetreillä voit yrittää tätä rajumpaa tapaa lopettaa, mutta suoraan tuosta annoksesta en sitä vielä näin alkuun lähde suosittelemaan. Jos sitten lopetat seinään, ennenkö annos on oikeasti tarpeeks matalalla ni tee se niin, että sulla on vielä 2-5 nappia jäljellä, josta voit sitten ottaa edes pienen murusen, kun viekkarit menee mahdottomiks.
Itselläni ei tosin ole kokemusta noista miedommista bentsoista, joten en tiedä millaset olot niiden lopettamisesta tulee, mut sen voin sanoo, ettei niin pahat, kun mun xanttujen jättiannoksesta lopettamisessa, mutta tarpeeks pahat, jotta lopetus ois todellakin vaikeeta. Sit kun vihdoin päset annoksessa nollille niin pikkuhiljaa olos alkaa kohenemaan. Bentsot (xanor kylläkin eniten) aiheuttaa monilla kovempaa ahdistusta, kuin ilman bentsoja olo. Eli alkuun bentso helpottaa ahdistusta ja vähentää paniikkikohtauksia, mut sit ne käntyy itteensä vastaan ja ahdistus maksimoituu ja paniikkikohtaukset lisääntyy. Tästä syystä lopetus parantaa oloa huomattavasti.
Itelläni ahdistus kävi ihan järkyttäväksi ja halusin vain kuolla. Paniikkikohtauksia sain useammin, kuin kerran viikossa ja elämä oli muutenki muuttunu ihan hirveeks. Lopetuksen jälkeen koin ekan puolenvuoden aikana vain kaksi ahdistuskohtausta ja en edes muista sainko yhtäkään paniikkikohtausta. Vuosi lopettamisen jälkeen olin onneni kukkuloilla ja ahdistuksiakin olin kokenut vain yhtenä päivänä lisää niiden parin kerran jälkeen, mitä ekan puolen vuoden aikana oli tullut. Sitä ei voi edes kuvata, kuinka elämä muuttuu bentsojen poistuttua kuvioista. Mä tulin suorastaan liian onnelliseks. Olin siis onneni kukkuloilla ilman mitään pätevää syytä. Kaikki oli yhtä ihanaa, kun rakastuneena. Voin täten suositella lopetusta kaikille, jotka kokevat bentsot haitallisiksi elämässään. Nyt olen ollu kolme vuotta ilman xanttuja ja hetkeekään ei oo tarvinu tosissaan katua lopetuspäätöstä. Toki ahdistuksen koittessa tulee vieläkin mieleen, et nyt se xanttu auttais, mutta kun muistelee, kuinka ahdistuneeks ne mut teki ni kyllä se pikasen helpotuksen haku halu kummasti katoaa.
Elikkäs, kyllä sitä elämää ilman bentsoja on todellakin, mut alkuun se vaatii kamalasti ponnisteluja. Alkuun kaikki pelottaa ja sosiaaliset tilanteet tuntuu ihan kamalilta "selvin päin". Ajan mittaan bentsottomuuden hyödyt kuitenkin voittaa bentsojen mukanaan tuomat haitat ja näin ollen bentsottomuus kannattaa. Mä tiedän, miten se lopetus pelottaa ja ahdistaa, mut voin luvata, ettet tule katumaan sitä, että lopetit. Alkuun olo voi olla tyhjä, kun pitkäaikainen kumppani on poissa. Saattaa tuntua, et ois menettäny jonkun läheisen ystävän, mut se olo katoaa kyllä. Vaikka lääkkeettömyys pelottaa ni se pelko haihtuu kyllä viikkojen kuluessa, kun lopettamisen hyödyt vaan kasvavat kasvamistaan. Älä siis suotta murehdi tulevaa aikaa ilman lääkkeitä vaan keskity lopettamiseen ja pääset huomaamaan, että se todellakin kannatti. :)
vastauksesta. Minä olen pitkäaikaiskäyttäjä ja en ikinä ennen ole kärsinyt paniikkikohtauksista. Nyt olen tilanteessa että bentsojen teho on totaalisesti kadonnut. On ihan pakko päästä eroon näistä napeista. Tuo henkinen puoli tässä touhussa taitaa olla se isoin este. Minäkin tunnen menettäväni pitkäaikaisystäväni ( opamox) tässä touhussa. Tämä on selvästi korvien välissä tämä kauhea pelko. Eilen olin aivan sairas kun laskin tunteja kunnes voin nappini ottaa. Sitten telkkarista tuli lentomäen karsinta ja aloin sitä vahdata. Ja kas kumma kun ajatus siirtyi näistä mömmöistä muualle, olo parani heti. Minäkin mietin tuota äkkilopetusta. Aion varmaan sen tehdäkkin kun vetelen sitä viimeistä 30 mg tabua. Luulen myös että oloni kohenee huomattavasti kun selviän näistä napeista eroon. Minä hoen itselle: Voit paljon paremmin kun lopetat nappien syönnin. Lasennan mukaan minulla tällä pudotuksella menee koko kesä näissä viekkareissa, mikä ahdistaa jo etukäteen. Tämä henkinen kärsimys on kauheaa. Minun elämäni pyörii koko ajan tässä pillerirumpassa. Harkitsen jossakin vaiheessa varmaan tuota äkkilopetusta. Kiitos vielä kerran tuosta rohkaisevasta kirjoituksesta.
On omituista kun ensin kärsin ja kun otan lääkkeen niin minuutissa olo paranee vaikka lääke ei ole edes alkanut vielä vaikkuttamaankaan. Niin jo on merkillistä tämä minun tohuni. Kyllä nyt tarvitsisi jotenkin saada tämä olo edes vähän iisimmäksi. No sallin itselleni sairaaksi oloni kun kerran eroon ponnistelen.
alkaa n.tunnin päästä kun lääkkeen on ottanut, eli minuutin päästä sillä ei vielä ole mitään vaikutusta.
Tässä Ashtonin ojeet, miten voi päästä ilman kovin isoja viekkoja.
Vedin aikoinan Opamoxia loppupäässä 90 mg/pv, krapulaan joskus lisääkin. Sitten ymmärtämättömyyttääni lopetin kerrasta, ja kolmem, neljän päästä helvetti aukesi. Tajusin ottaa bentsoo uudestaan, oli sentään tallessa. sitten aloin ettsiä netistä oppia.
Silloin oli tukiasema.net, josta löysin "Beat the bentzos 2003" jossa oli erinomaista vertaisapua ja oppia. Vilkaisin sitä, mutta näyttää olevan kiinni.
Mulle oli tärkeintä, tiputtaa vain orjallisesti ja hitaasti. Muutaman kerran oikaisin, mutta tauti tuli. Pakko oli uskoa, mutta eroon päästiin. Vaihda loppupäässä 15 mg Opamoxiin, helpompi jakaa.
Vaikka hölmöltä tuntuu, niin murentele se loppupääkin. Katsos, kun on lopussa esim puolikas 15 mg, jos jaat sen kahtia, vähennät puoleen. Ei Kannata. Leikkaa vain aina neljään, sitten kun vain 3,7 on niin käytä kuukausi sitä ja kokeile sitten lopettaa.
Tämä ei ole leikkiä, vaan todellisuutta. Jos haluat lopettaa.
Ja alla ohjetta:
http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf
on enää 1 nappi niin lopetan sen seinään. Kiirehdin ja menen viikko per yksi neljäosa tahtia. Minulle jää vielä siten loppukesää elellä ilman paniikkia ja ahdistusta. Voi olla että olen liian hätäinen. Mutta ei näissä vieroitusoireissa viitsisi puolta vuotta putkeen elää. Minulle on nämä lääkkeet tullut niin vastenmielisiksi että todella haluan näistä eroon. On jotenkin säälittävää odotella kellon kulumista että voi näitä pieniä kirottuja pillereitä suuhunsa vetää.
Että kiirehdi mielummin nyt, kun lopussa. Oikeesti se on psyykkisesti helpompaa kärsiä pahin alta pois nyt heti ja ottaa rauhakseen lopussa. Se vaan vaatii sen, et nyt jo sisäistää, ettei ne jeesaa sit enää paniikkiin, eikä mihinkään, ennenkö toleranssi on tippunut niin alas, et se pieni murunenkin jeesaa. Eli nyt se melkein kannattais vaan tiputtaa annos niin pieneen, et otat vaikka 3-4 kertaa päivässä yhden neljäsosa tabletin. Sillon toleranssi alkaa laskemaan heti ja kesään mennessä tuokin määrä pitää sut rauhallisena, jos et vähennä, kun ehkä neljästä ottokerrasta kolmeen. Toi vois oikeesti toimia hyvinkin ja oireilua kestäis alussa vaan se parisen viikkoo ja kun et vähentäis tuosta sit ennen kesää yhtään ni ei tulis sitä kuukausien vierotusoireissa virumistakaan. Mieti tota vaihtoehtoo.
Ajattelin jo, että nopeutan tätä pudotusta nyt nopeammin. Minun pitää ehkä muuttaa annoksen ottotapaa ja tasata se otettavaksi erilailla kun nyt teen. Olen nyt tempaissut 1½ nappia klo 12.00 ja ajattelin nyt siirtyä siihen, että otan jo aamulla ensimmäisen satsin. Nämä aamut ovatkin kauheimpia aikoja päivästä. Rupean epäilemään kahvinjuontia tämän kammottavan olotilan erääksi aiheuttajaksi. Siirryn kokeeksi kofeiinittomaan kahviin. Menen tämän viikon vielä 2 ja ½ napilla kokeeksi. Sitten koitan puolikkaan pudotusta kerralla. Jos ei tule kovaa ahdinkoa nopeutan niitä kahta viimeistä vieläkin enemmän. Jossakin vaiheessa teen lopun koko hommasta ja lopetan seinään. Täytän pakastimen täyteen sapuskaa ja jääkaappiin mehuja ja muuta kevyttä juotavaa. Olen jo aika iäkäs, joten pelkään että kroppani joutuu kovalle koetukselle tässä touhussa. Pyydän sitten tuttuani käymään kaupassa puolestani jollen itse kykene. Kyllä on kurjaa hommaa tämä lääketouhuni. Kaikki huoleni ja ikävät asiat aina paikkasin tabuilla ja unohdin. Nyt on otettava selvinpäin kaikki vastaan.
Mutta sanoisin niin, tee kuten Tipi81 ehdotti. Sulla on kuitenkin loppuelämä edessä. Entäs sitten, jos taas sama alkaa betsoineen.
Loppupää on vaikein, hitaasti vain.
Jäi kertomatta, jouduin syömään diapamia puoli vuotta myöhemmin, 20-30 mg/pv. Kaularanka oli brakata, lekurit määräsi, vaihtoehto kurkku auki ja välilevy leikataan. Se kun ei auta kuin muutaman vuoden. Diapam relaksoi, muuten jalka, käsi ja pää nyki hullun lailla. Sitten lopetin smalla lailla, aikaa taisi mennä pari kuukautta, ei ongelmia.
arvoinen asia. Mutta yksi neljäsosa ei vaikuta minuun yhtikäs mitään, niin kauan olen bentsoja vetänyt. Jos kokeilen tuota on minulla edessä kahden viikon hirveä kärsimys jollei kauemminkin. Minulla on sellaisia tapaamisia tällä ja ensi viikolla missä pitää olla edes vähän skarppina. En ihan hirveissä viekkareissa selviä niistä. Teen sen sitten kun minulla ei ole mitään pakollista menoa-tapaamista tms. Onnistuisikohan tuo ? Todella harkinnan arvoinen juttu.
just noin. En kestä tätä turhauttavaa touhua enää. Mietin myös vakavissani lopetusta seinään.
Minulla oli bentsoja epilepsian hoidossa, ehdein syödä noin vuoden kun teho lakkasi ja lääke vaihdettiin toiseen. Olin silloin melko nuori noin 18v, eikä minua kiinnostanut koskaan lukea mitä nappeja lääkäri määräsi, otin lääkkeeni ja tavallaan kielsin sairauteni itseltäni. Lääke vaihdettiin nopeasti pois ja mitään vieroitusoireita ei tullut, ilmeisesti koska en tiennyt niiden aiheuttavan riippuvuutta. Nyt kun olen vanhempi ja luen tarkasti mitä lääkettä syön ja miten vaikuttaa niin vieroitusoireita onkin alkanut ilmaantua kun lääke vaihdetaan toiseen. Uskonkin noiden vieroitusoireiden pitkälti johtuvan ihmisen omista ajatuksista.
Nuori kestää viekkarit paremmin, kuin vanhempi. Ihan samanlailla mulla ei tullut ikinä ryypiskelystä krapulaa alle 20-vuotiaana, mut jo vain on tilanne nykyään ihan toinen. Juomista seuraava päivä menee hienosti oksentaessa ja nuorempana en oksentanu ikinä. Eli ikä vaikuttaa ja fysiologia. Meistä jokainen on niin erilainen.
Ja mitä tuohon "minuutissa helpottaa" lauseeseen tulee niin tämä on ihan normaalia. Aikanaan mulla helpotti viekkarit jo siitä, kun hain respan ja näin, että se oli uusittu. Eli jotenkin sitä kestää olon kuin olon paremmin, kun tietää, että ihan kohta helpottaa. Jos taas helpotusta ei ole tulossa ni olo tuntuu vaan pahenevan pahenemistaan. Mutta näinhän se on muissakin asioissa. Jos olet vaikka hukkumassa laskuihin, olet jäänyt juuri työttömäksi, kohta menee kämppä alta ja koko maailmasi on romahtamassa niin tieto siitä, että uusi työsi alkaa jo parin viikon päästä ja kuukauden päästä saat jo ekan pikku palkkasi, auttaa sinua jaksamaan. Jos uutta työtä ei olisi näköpiirissä ja asunnottomuuden uhka olisi todellinen ni aika moni varmasti alkaisi siinä hautomaan jo lopullista ratkaisua: itsemurhaa. Toivo paremmasta auttaa meitä jaksamaan ja se pätee myös vierotusoireiden sietoon.
tietämään millaisia vieroitusoireita opamoxista tulee, olen niitä napsinut nyt masennuslääkkeiden vieroitusoireisiin, tuleeko fyysisiä vieroitusoireita kuten masennuslääkkeistä tuli, vapinaa , päänsärkyä, kuuloherkkyyttä, sähköiskuja, huimausta ym. Psykiatri lopetti kaikki masennuslääkkeet kun tuli neurologisia oireita ja nyt haluaisin opamoxista eroon, mutta pelottaa vieroitusoireet, olen niitä aika kauan syönyt, mutta korkeintaan 15mg 3 kertaa vrk.
Ihan siis pahimmillaan vierotusoireet ovat: voimakas pahoinvointi ja oksentelu, ripuli, jonkin asteinen lihassärky ja kolotus, harhaisuus (uni ja valve meinaa sekottua), pelkotilat ja ahdistus. Tällaset tuli siis, kun lopetti xanorit seinään yli suositellun maksimiannoksen käytöllä. Voisin veikata, että unettomuus ja ahdistus ja lievä pahoinvointi voi iskeä tuollaisen normaaliannoksen lopettamisesta, mutta ne menee onneks suht äkkiä ohi. Itse olin niin pahassa kunnossa, että oksensin ihan kaiken syömäni ja juomani kahden viikon ajan ja aina en ollut varma, mikä oli unta ja mikä totta ja vain miettimällä asioita järjellisesti, pystyin erottamaan unen ja todellisuuden. Tämän lisäksi olin niin huonossa kunnossa, etten pahimmillaan päässyt edes kävelemään vaan kirjaimellisesti ryömin tai konttasin vessaan ja jääkaapille. Kotoani en pystynyt poistumaan kahteen viikkoon vaan vanhempani kuskasivat mulle jugurttijuomia pullo tolkulla, jotta pysyisin edes jotenkin elävien kirjoissa. Mitään muuta en tuona aikana syönytkään, kun nuo juomatkin tuli melkein heti ylös, kun huikan sai nielaistua.
No mutta mun kokemus on siis todella kovasta annoksesta lopetus ja vieläpä xanorista, joka aiheuttaa kovimman riippuvuuden bentsoista. Eli mun kokemus on myös se pahin mahdollinen ääripää, jollaista ei varmaankaan edes saavuta noilla miedommilla bentsoilla. Ei siis tarvi pelätä, et joutuis käymään läpi tollasen helvetin vaan voi huokasta helpotuksesta, et jos mulla meni noin pahat ohi kahessa viikossa ni lievemmätkään ei voi kestää kauempaa. Että huolet pois ja ei muuta kuin annosta alentamaan! Siitä, kun viimesen napin ottaa, menee maksimissaan kaks viikkoa siihen, et olo on suhteellisen normaali ja pahimmat oireet kestää vain sen ekan viikon niin, että jokainen päivä on edellistä helpompi. (No ekana päivänä voi vielä olla vähemmän oireita, kun tokana ja kolmantena, mutta sen kolmannen päivän jälkeen on joka päivä pientä helpotusta luvassa). Mitään tällejä bentsorefloihin ei kuulu, mut ääniherkkyyttä saattaa vähän olla ja ärtymystä. Kaikki kuitenkin helpottaa sen kahden viikon jälkeen niin paljon, että jos jotain jälkioloja tulee niin ne on todellakin siedettäviä. Jotkut sanoo, et normaaliksi palautumiseen menee kaksikin kuukautta ellei jopa puolivuotta, mutta mulla ainakaan ei kestäny palautuminen niin kauaa.
Ja osaltaan mun oireita lisäs se, et lopetin efexorin maksimiannoksesta seinään siinä samalla, kun xanorin ja panacodin. Eli mulla oli kolme aika pahaa lääkettä käytössä ja kaikki ne lopetin kerrasta ja vain efexor oli pakkausselosteen maksimiannoksella, molemmat muut lääkkeet meni pakkausselosteen maksimiannosta suuremmalla annoksella. En siis voi mennä edes täysin takuuseen siitä, mitkä oireet kuulu mihinkin, joten mitään pahempaa ei ainakaan voi olla luvassa jos mitään muuta lopetusta ei ole samalla, kun se yksi bentso.
liki 15 vuotta, annoksilla 1.5 mg-3 mg/vrk, keskimääräinen vuorokausiannos oli siinä 2 mg:n luokkaa.
Minulla meni kaiken kaikkiaan 8 kk vieroittautumisessa, tein sen tarkoituksella hyvin hitaasti. Ilman mitään ns. "apulääkkeitä".
Hitaan vieroituksen takia vier.oireilu oli vähäistä, toki sitä oli; pahoinvointia, ahdistusta, huimausta jne.
Tsemppiä!
on kova pelko elää ilman lääkettä tämä minun hirveä ahdistus ja tuska. Tämän täytyy jossakin vaiheessa mennä pois. Olen nyt aloittanut pamien poiston ja vedän sen nyt löppuun meni miten meni. Täytynee keksiä kaikkea pikku hommaa, että en ajattelisi noita kirottuja pillereitä. Jotenkin on psyykattava itsensä kestämään tämä touhu. Kiitän hyvistä tukiviesteistä.
pudottaja olen minä ja samasta lääkkeestä. Minä pelkään helvetisti sitä loppuvaihetta jossa on vain ½ tablettia. Minä sekoan ajatuksestakin. Tämä on kauheaa touhua. Kiroan nämä pirun napit syvimpään helvettiin, niin kovasti ne pitävät koukussa minut.
Kiitos täältäkin teille kaikille ketkä annoitte vinkkejä ja kokemuksia. :)
Taidan tsempata itseni niin että ei mitään pakollista menoa 2 viikkoon, olen kotona ja lopetan unilääkkeiden syönnin.
Psyykkaan itseäni vain siihen että ne olot mitkä tulee menee myös ohi ja johtuvat lääkkeen lopetuksesta. :)
sentään. Miten olet pysynyt tuollaiseen. Minä saisin sydänkohtauksen jos noin paljon lääkkeitä seinään lopettaisin. Sinä olet poikkeuksellisen voimakastahtoinen ihminen, ei minulta onnistuisi noin hirveä lääkkeiden purku.
asiaa.just tolleen se kannattaa tehä.itse vedin seinään subun ja xanorit ja huh mitkä olot.mut oli kunnon kuningas olo ku oli ohi.
liian nopea. Olen poistanut yksi neljäsosa viikko tahtia. En palaudu ollenkaan edellisestä pudotuksesta ja kärsin kovista vieroitusoireista. Taidan hiukan hidastaa tahtia ja mennä 2 viikkoa samalla määrällä. Parempi hiljakseen kuin mokata tämä lopetus liialla kiiruhtamisella.
Koska sä et voi tietää vielä, mikä sun palautumisaika on ni mä suosittelen nyt pysäyttämään koko homman. Eli älä lähe nostaan annosta vaan pitäydy siinä, mikä aiheuttaa vierotusoireita sillä toleranssi lähtee kyllä laskuun, mutta se vie aikansa. Pysyt siinä nyt viekkarit aiheuttavassa annoksessa niin kauan, ettet tunne enää mitään oireilua. Sit vähennät taas, kun olo on ihan normaali ja odottelet jälleen palautumista. Näin se homma ei tule kaatumaan, kun jos taas tekee tiukan valmiin suunnitelman ja ei pystykään siihen ni siinä voi iskeä epätoivo, jolloin repsahdusriski kasvaa aivan älyttömäksi. Sitä ikäänkuin luovuttaa, kun ei muka onnistukaan ja antaa itelleen luvan mokata koko homman. Parempi siis heittää valmis suunnitelma romukoppaan ja mennä tästä eteenpäin tuntemusten mukaan.
pakko kuunnella sisäistä ääntä ja mennä eteenpäin hiljaisempaa tahtia. Kiiruhdin liikaa ja homma on karata lapasesta. Mutta takaisin en enää palaa, se on nyt selviö. Kyllä minä tästä selviydyn voittajana ja nuo valkoiset pillerit saavat luvan poistua elämästäni. Minulla on muuten ihan sairasta pakokauhua välillä ja voimakasta ahdistusta. Alkaa hirvittään miten nuo loppumetrit menevät, kun näin pienillä poistoilla olo on näin kurja.
seinään kannatttaa vetää..itse lopetin xanorit seinään.opamox on niin mieto bentso.se on sitten kerralla ohi.kun pudottamalla lopetat kärsit monet viekkarit.jos lopetat kaikki kerralla se on vaan yhdet viekkarit.kerran se vaan kirpasee.vuos sitten jätin kakkosen xanorit kerralla ja viekkarit tasaantu yhes kuukaudes pois.en oo enää syöny ees yhtä kappaletta ja olo on paljo parempi.
lopetan sen viimeisen 30 mg. En vielä ala tekemään sitä 60 millistä.
sen, että opamox on bentsoista ainoa joka minuun on vaikuttanut jotenkin. Minulla on 10 millisiä diapameja jotka eivät heilauta minua mihinkään suuntaan. On myös risolidia ja ne ei vaikuta mitään. Sain myös paniikkikohtauksiin alproxia ja vaikutus oli täys 0 . Se on niin yksilöllistä mikä pentso kullekkin sopii. Lääkäri aikoi kirjoittaa rivatrilia opamoxin tilalle jolla sitten olisin vieroittunut bentsoista, en huolinut. Menen nyt ihan tällä opalla tämän touhun loppuun kun sillä olen 20 v. sitten aloittanutkin.
30 milliä on selätetty. Nyt on vuorossa seuraava 30 milliä. Sitten on vielä yksi 30 milliä. Ja sitten on kesä hehkeimmillään.
Huomasin teidän keskustelun, enkä voi olla ottamatta kantaa.
Mulla on yli kymmenen v. kun lopetin pamien syönnin.
Täytyy sanoa, että helppoa se ei ollut. Yhtään ihmistä en tuntenut, joka olisi tukenut, tai lopettanu lääkityksen. Joudun taistelemaan yksin. Heti alkuunsa meinasi usko mennä, kun viekkarit alkoi.
Meni useita päiviä, ennen kun uskaltauduin edes kauppaan kun pelkäsin ihmisiä. Verhot pidin kiinni, jotta näyttäisi etten olisi kotona. Täytyy sanoa, että kyllä se oli hirveetä aikaa. Monesti olen kädet laittanut ristiin ja kiittäny itseäni hyvästä päätöksestä.
Kun silloin joskus viekkarit loppu, niin elämä piti aloittaa alusta. Uusien ihmissuhteiden luominen oli hyvin vaikeeta. Nyt jalat on tukevasti maassa ja pärjään hyvin.
Pitäkää aina mielessä, miksi teille mönnöjä on määrätty ja oliko se oikea päätös lääkäriltä.
just samanlaiset pelkotilat, mutta ne tuli masennuslääkkeiden vieroitusoireista, pameja en ollut käyttänyt, jouduin lopettamaan ne vuosien käytön jälkeen neurologisten oireiden vuoksi. 2 ensimmäistä viikkoa oli hirvittävää pelkoa, ahdistusta, vedin verhot ikkunan eteen, makasin sohvalla enkä meinannut vessaan uskaltaa mennä, että ymmärrän kyllä nuo vieroitusoireet, mitään lääkkeitä ei pitäisi jatkuvasti syödä. Masennuslääkkeet on yhtä pahoja koukuttamaan kuin bentsot vaikka lääkärit toisin väittää.
Minulle tuli mieleen että pyydän omalääkärin laittamaan koneelle bentsorepsakiellon kun selviän näistä pillereistä eroon. Jollen selviä näistä eroon niin sitten se olisi ihan totaalisen pakko. Nyt pelottaa kun mieleeni tulee välillä ajatus jatkaa lääkkeiden syöntiä normaaliin tapaan. Sitten muistan miten olematon vaikutus tuolla 90 millillä oli ja kuinka ahdistavaa elämäni on näiden nappien takia. Se minua enää kannustaa tähän surkeaan kitumiseen. Tämä vieroitus on kauheaa hommaa. Tämä on täyttä sotaa.
usean vuoden peräti annostuksella 800 mg iltaisin nukkumiseen. Sitten pläjähti anafylaktinen shokki ja jouduin lopettamaan seinään serot. Kauheat viekkarit tuli. Viekkarit kesti ja kesti. Makasin sängyn pohjalla melkein 3 viikkoo kunnes lääkäri antoi kokeeksi zyprexaa näytepakkauksen. Se lopetti tuon helvetissäolon ja pääsin jalkeille. Elikäs, kyllä kaikki lääkkeet varsinnii psyyke - mieliala -rauhoittavat aiheuttaa todella pahoja rafloja kun ne lopettaa.
Ei sinulla ole mikään kiire, aikaahan on.
On paljon mukavampi päästä eroon bentsosta kuin taas aloittaa. Osta siihen 15 mg oillereitä, niitä on parempi murustella. Siitä saa sitten jaettua n. 3,25 mg annoksia loppupuolella.
Rauhoitu. Katsos jos pahat viekot tulee, on kovin ikävää nostaa taas 7,5-30 mg ylöspäin. Ja sitten aloittaa parin viikon päästä takaisin. Silloin tuntee jo saaneensa häviäksi.
Ja aikaahan on, sun koko elämäsi, sekun taitaa sitten olla aika paljon mukavapaa ilman bentsoja. Mikä aika on kolme, kuusi vuukautta odotella.
vedän toista 30 millistä pois. Olo on tasaantunut ja en ole enää kovin ahdistunut. Kyllä tämä tästä menee hissukseen. Voi tietysti olla niin että viekkarit tulee jossakin vaiheessa taas, mutta loppuun menen vaikka mitä tapahtuu.
että Sinulla menee nyt paremmin. Ja mikäs jottei se jatku samalla tavalla.
Muista nyt, ota rauhallisesti. Varsinkaan anna olla tekemättä 30 mg seinään heittoa. Nyt tuntuu kivalta, eihän viimeisiä kuukausia, viikkoja kannata pilata.
Tsemppiä, kyllä Sinä voitat bentsot!
Voitettu. Sitten on jäljellä puolet ja ne lopetan seinään. Maanantaina on vielä menoja joista en selviä mömmöittä, mutta sitten on luppoaikaa puolitoista viikkoa ja sillä ajalla on pakko selvitä eroon tuosta lopusta opasta. Vähän pelottaa viekkarit. Pakkohomma tämä alasajo minulla. Pitää ostaa kahden viikon tarpeet ruuat tupakat ym. ja varautua hirveään taistoon.
Olen pelkuri kun en uskalla lopettaa seinään. Uskomatonta miten jumissa minä olen tähän lääkkeeseen. Vielä puolikkaan pudotus kunnes on yksi nappi jäljellä ja siihen olisi aikomus lopettaa. Saas nähdä miten käy. En silti ole annostusta nostanutkaan, joten eteenpäin mennään. Pelkään ihan vimmassa seinään vetoa, muuten olisin jo aika päiviä heittänyt napit pois.
30 milliä jäljellä . Harkitsen seinään vetoa.
Pakkokos sun on kerralla lopettaa. Jatka kuten tähän asti, eihän sulla ole kuin kuukausi, jos noin jatkat.
tehdä. En pilaa tätä hommaa kiiruhtamalla vaan pudotan vielä hiljaa.
Parempi hiukan odottaa kuin sitten lähteä taas 45 tai 60 mg uudetaan
Olen päässyt bentsoista eroon. Eipä niistä pääse kuin lopettamalla. Vähentämällä. Itelleni ei tullut edes mitään viekkuja, kun vähensin pikkuhiljaa neljkästä napista yhteen neljäsosaan vuorokaudessa, sitten lopetin kokonaan. Nyt tänään en edes tajua miksi moisia nappeja yleensä söin niin kauan. Pöh bentsoille. Eivät tee paitti tahmean olon, eikä mitään saa aiokaseksi. ilman palöjon enemmän energiaa ja virkeämpi mieli.
menossa. Vielä 22.5 milliä jäljellä. Nyt rupeaa todella ahdistamaan, olo on kauhea. Näin vähää määrää en ole ikinä syönyt bentsoja. Kun aloitin oli annos 2x 15 milliä ja nyt sitäkin vähemmän. Toukokuun lopussa pitäisi homman olla loppu, jollen retkahda uudestaan.
Kirjoitin sinulle aikaisemmin:
" Ei sinulla ole mikään kiire, aikaahan on.
On paljon mukavampi päästä eroon bentsosta kuin taas aloittaa. Osta siihen 15 mg oillereitä, niitä on parempi murustella. Siitä saa sitten jaettua n. 3,25 mg annoksia loppupuolella.
Rauhoitu. Katsos jos pahat viekot tulee, on kovin ikävää nostaa taas 7,5-30 mg ylöspäin. Ja sitten aloittaa parin viikon päästä takaisin. "
Katsos kun loppusuoraa pitää jatkaa hieman. Sinulla on nyt 22,5 mg. Älä vähennä 7,5 mg, puolita se. Ja pudota taas lisää vasta sitten, kun ei ole pahat viekot. Viimeistä 5 mg napsi vaikka kaksi viikkoa ja lopeta sitten siihen. Näin onnistuin.
kauheasta kärsimyksestä ja vedän nämä napit pois suunnittelemallani aikataululla vaikka kipeetä tekee :) Tämä kärsimys ei ole ihan jatkuvaa, vaan välissä on ihan ok. olokin. En ole repsahtanut kertaakaan nostamaan takaisin yli pudottamani määrää takaisin vaikka olenkin ollut aika pahassa olossa. Kyllä tämä tästä sujuu. Miten sinä entinen bentso pudotit napit?
On kun itse rupeaa itseään tarkkailemaan, jos jotakin ahdistusta tai poikkeavaa on niin luulee, että on bentsovieroitusoireita, ennen kun tätä nettiä ei ollut en minäkään tiennyt mitään bentsojen vieroitusoireista. Olen 20 vuotta käyttänyt jännitykseen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon, kuukausiakin käyttänyt yhtäsoittoa ja lopettanut mm.loman alettua kun ei työtressi painanut, enkä huomannut mitään vieroitusoireita kun en tiennyt, että sellaisia tulisi. Nyt kun on näitä lukenut niin jo viikon käytön jälkeen lopetettua lääkkeen, tarkkailen itseäni ja pienikin ahdistuksen poikanen on mielestäni vieroitusoiretta, niimpä vika johtuu mun korvien välistä ei lääkkeistä.
korvien välissä ole vika. Minä pudotan aika reippaasti pameja ja minua vaivaa ainakin kova tuska . Ahdistaa ja olen ihan säikky ja pelokas. Minä olen luulosairas ja luulen että minulla on kaikki mahdolliset taudit. Kärsin kovista lihas-säryistä ym. Rohkeutta minulta ei puutu, enkä pyöri lääkepudotuksessa koko ajan, silti en mahda mitään näille viekkareille. Nytkin pelottaa niin helvetisti lähteä kauppaan että sydän pamppaa tuhatta ja sataa. Kirotut pikku pillerit meinaa kaataa minut sängyn pohjalle.
Paniikkikohtaus tuli sitten yöllä. Meinasin heittää kasan opaa suuhuun, mutta meni sitten ohi. En pääse näköjään helpolla tästä touhusta.
Muutama täällä on kirjoittanut ettei mitään pahoja viekkareita ole tullut kun ei ole sellaisista tiennyt. Itse lopetin kanssa bentsot joskus vuosia sitten ja en tiennyt noista viekkareista ja ei niitä ilmeisesti pahemmin ollut kun ei mieleen jääneet. Nyt kun luin täältä teidän kirjoituksia niin huomasin, että suurin osa pelkää etukäteen bentsojen lopetusta ja miettii miten kauheita vieroitusoireita tulee ja niin niitä tulee varmasti!!! Ihminen aiheuttaa myös itse psykosomaattisia oireita omilla ajatuksillaan ja jos koko ajan keskitytte kuuntelemaan omaa vointia niin totta helvetissä niitä viekkareita tulee ja pahoja. En halua väheksyä toisten oireita ja osa niistä on todellisia mutta tuo jatkuva lääkken ajattelua tekee niistä moninkertaiset. Keskittäkää energianne muuhun elämään ja lopettakaa lääke siinä sivussa. Moni teistä vetää tästä kirjoituksesta herneet nenään mutta miettikääpä hetki ennen kuin hyökkäätte tätä kirjoitusta vastaan, voiko kuitenkin olla niin että tällä hetkellä kaikki energia on suunnattu ainoastaan lääkkeen lopetukseen ja muu elämä kulkee siinä sivussa.
pyörii ihan koko ajan tässä pillerirumpassa. En pysty keskittymään mihkään muuhun. Kun olen päässyt eroon näistä nappuloista, niin ehkä elämään kuuluu jotain muutakin. En maha mitään että viekkareita on ja ne hallitsee koko päiväohjelmaa. Olis kyllä mukavaa kun olis muutakin elämää mutten mahda mitään näille pikkupilsuille.
Kirjoitit edellä:
"Keskittäkää energianne muuhun elämään ja lopettakaa lääke siinä sivussa"
Kyllähän minulle oli alussa kamala kokemus, lopetin kerralla ja parin kolmen päivän päästä tuli tutinat, paniikit ja pelko kuolemasta. Sitten kaivoin napit iidestaan, jospa korjaisi. Ja niinhän ne teki. En tiennyt mitään bentsoista silloin, lääkäri kirjoitti ja joskus sanoi, että kannattaisi lopettaa.
Sitten löysin WWW.Tukiasema.net´in ja sieltä "Beat the benztos 2003" säikeen. Sieltä löytyi mitä tarvitsin. Siellä oli parin vuoden aikana varmaan pari sataa ihmistä, monet toipui, monet valuivat takaisin. Hyvä vertaisryhmä ilman mitään sen kummempia. Monia hienoja ihmisiä, joita tapasin silloin elämässäkin, ei vain netissä.
Bentsoista kuulemma n. 1/3 osa ei saa mitään oireita, 1/3 lieviä viekkoja ja 1/3 ikävämpiä. Minulla tuli ikävämpää.
Pudottelemassa olin töissä, ei ongelmia. Aamulla otin jäljellä olevan, päivä meni ok. Jos oli sitten illalla hieman rauhaton olo, entäs sitten. Nettiin juttelemaan, taas sai uskoa eteenpäin jos tarvi.
En suinkaan hyökkää sinua kohtaan, päinvastoin. Aina kannattaa pyrkiä tavanomaiseen työhön, kuntoiluun, jääkiekon katsomiseen, ruuan laittoon jne. Ainoa asia on, ettei vain lipsahda kaljotteluun. Se kun on bentsojen serkkua.
Lopetin napit eilen seinään. 2 kuukautta kesti pudotus ja nyt on loppu. Aloitin kun oli lentomäen mm. lopetin ja on jääkiekon mm. Olo on levoton, enkä saa nukuttua. 20 vuotta tuli oltua aineissa ja nyt on opeteltava elämään "selvinpäin" mikä on minulle ihan uusi juttu. Bentsoja on hirveästi laatikossa ja niiden vieminen apteekkiin onkin sitten jo toinen juttu. Kiitos kannustavista viesteistä tipille ja entiselle bentsolle ym. OIKEIN HYVÄÄ KESÄÄ JA ONNELLISTA TULEVAA ELÄMÄÄ. Lopetan tämän viestiketjun tähän.JJJIPPIJAIIIIIIIJEEEEEEEEEEEEE........ :)
että nyt keskityn tupakoinnin lopettamiseen, mikä on jo elämää suurempi asia. :D
Toivoopi Entinen bentso
Eli 6mg päivä annos parivuotta menny tollasta määrää ja nyt pitäis lopetella tai ainakin vähentää johonkin 3mg päivässä. Muuten ei työterveys laske töihin, kun teen vaarallista työtä vaikka oon kyllä sanonu eetä ei ne xanorit mua väsytä.
Eli olisko kellään antaa mitään pudotus ohjeita. Jostain luen että xanorista vierotettais diapamilla, sillain etä alkuun 1 xanor annos vaihdetaan diapamiin. Niistä pameista on kai sitten helpompi vieroittautua. Mutta olisko mahdollista vähentää vaan xanoria vaikka 0,25mg/vko.
Apua kaivataan!! kiitos jo etukäteen
Mulla on edessä sama juttu. Mulla on viimeisen viikon aikanut mennyt 60 2 mg xanoria ja sen lisäksi imovaneja ja toisinaan ollaan vaihdettu stilnoctiin. Ja tole on noussut että otan usein tuplaten unilääkkeitä ja käytän joskus imovanea päivälläkin ahdistukseen.
Ensi maanantaina mene erääseen "hoitolaan" ja silloin pitäsi tiputtaa noita lääkkeitä vähitellen.
Pelkään ihan kamalasti miten mä kemikaaleista täynnä olevana siihen suhtautuu. Olen kyllä kuullut että monet ovat päässeet eroon bentsoista ja elämä on sen jälkeen näyttänyt aivan uudelta ja kauniilta.
Olisiko sulla mahdollisuus päästä vieroitushoitoon, silloin on varmaan helpompi päästä eroon noista myrkyistä kun on ammattialan ihmisiä vuorokaudet ympärillä.
Me ollaan samassa tilaanteessa joten tsemppiä tässsä molemmst tsrvitaan.
Lopettakkaa ihmeessä seinään bentsot idiootit, siit voi saada bentsokrampin ja sit eiku suoraa meilahteen, ja se on hengenvaarallista! Jos on pidempiaikanen käyttäjä varsinki, ni hitaasti tiputellen, ei seinään, herranjumala!
Niin juuri, nämä lääkkethän vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin ja ne menevät varmasti sekaisin kun lopettaa seinään, samoin kuin käy SSRI- ja SNRI-lääkkeidenkin kanssa. Siitä seuraa vaikeita vieroitusoireita, kenties vaikuttaa jopa sydämen toimintaan ja seuraukset voivat olla dramaattiset! Sitä paitsi, miksi kiusata itseään vieroitusoireilla kun ne pystyy välttämäänkin lopettamalla todella hitaasti pitkän ajan kuluessa?!
Mä lopetin kuukausi sitten SSRI-lääkkeen seinään ilman vieroitusoireita. Söin sitä 15 vuotta 40 mg annostuksella.
Bentsot tulee lopettaa vähitellen.