Pitämään valittajaiset, ja pitämään itkijäiset, joissa itketään katkerasti, kuin "ainokaisen pojan kuolemaa"? Jer.6:26. Katsomaan Häneen, jonka olette lävistäneet, ja valittamaan Häntä, niinkuin valitetaan lävistettyä Jumalan ainokaista poikaa ja murehditaan katkerasti (pääsiäislammas katkerat yrtit=hän kuoli syntiemme tähden), niinkuin Jumalan esikoista ja Hänen kuolemaansa murehditaan, - kunnes tämä surun päivä lopulta vaihtuu uudeksi päiväksi, muuttuen ylösnousemuksen riemuun ja elämään kuolleista. Sak.12-luku 31:1, 2... Silloin on Daavidin suvulla ja Jerusalemin asukkailla oleva avoin lähde kaikkea syntiä ja saastaisuutta vastaan.
Miksi Herran sana kehoittaa
21+7
16271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Huku synteihinsä. Parempi on että yksi ihminen kuolee, tai että koko kansa hukkuu.
täällä käsitelty, luulit kirjoitusta nohnohin tekemäksi, itse asiaan sinulla ei ollut asiallista kommentoitavaa kuten ei ole ollut vielä kertaakaan. Mitä jos nyt ensi kertaa jopa vastaisit sinulle esitettyyn kysymykseen : "Sano mitä käskyjä ja miten noudatettiin ennen eksiiliä? Millainen laki oli, tai elämäntapa. "
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8932026/43198051
Jotta voisi mitenkään ymmärtää Jeremiaa on tunnettava se aika ja tilanne jossa hän kirjoitti tai pikemmin kirjoitutti tekstinsä.
Joka on tiukasta vain sidottuna kulloiseenkin historialliseen tilansteeseen, jossa hän elää? Onko Herran sana sidottu?
puhuivat tietyssä tilanteessa ja omille aikalaisilleen, ennustajaukkoja he eivät olleet, eivätkä suunnanneet sanojaan vieraalle kuulijakunnalle satojen tai tuhansien vuosien päähän.
Mitä jos vastaisit kysymyksen, en usko että tyhjästä tynnyristä mitään irtoaa, mutta yritä edes.
Eräälle Helsingin yliopiston eksegetiikan opettajalle/professorille, jonka kanssa Esran ja Nehemien ajan kirjoitusen aikahistoriallisista epätäsmällisyyksistä ja ristiriitaisuuksista. Hän totesi Raamatun kirjoitusten olevan ikäänkuin seemiläisten paimentolaisten, jälkikäteen tekemää historiallista ja kaunistelevaa tulkintaa juutalaisena kansana pidettyjen heimojen elämästä. Itse esitin olevani asiosta eri mieltä, ja esimerkiksi ns. apokryfiset kijoituksen eivät ole "syntyneet" juutalaisten mytologian tai heimouskomusten perustalta, ja kehittyen vaikkapa ottaen vaikutteita, sieltä sun täältä, ja jopa pakanauskonnoista. Kielellisesti tarkastellen asian on toki niin että: sanoja ja nimiä on paljonkin "lainanttu" esim. juuri seemiläisistä kielistä, jne. mutta niile on annettu uuden sisällöt ja merikitykset, sen mukaiseste kuin itsensä ilmoittanut Jumala/Elohim JHWH on palvelijoittensa mieliin ne Hengellään kirjoittanut. Tältä pohjalta lähteen liikkeelle myös se sinun mainitsemasi "ilmestyskirjallisuus", joka on ilmoitusta ilmestyneestä Jumalasta, samoin kuin koko "eksistenssimme ulkopuolelta" tuleva Raamatun ilmoitus Jumalasta. Niipä kysymyksessä esimerkiksi: "Ihmisen Pojasta", jonka "hahmo tai muoto" ja sen ilmesetyminen johdetaan aina Haanokiin asti, - kuten tämän kirjallisuuden nimikin viittaa, - on kyse siitä että tämä "Ihmisen Poika", salattu/kätketty Jumalan ihminen taivaasta ---> ILMESTYI JA ILMOITTI ITSENSÄ ---> PALJASTI ITSENSÄ ---> ILMAN PEITEITÄ SELLAISENA KUIN HÄN ON AINA KIRKKAUDESSA JUMALAN KUVANA; eli vertaa ja mieti: 1 Ms.1:26: "Tehkäämme ihminen OMAKSI KUVAKSEMME, KALTAISEKSEMMÄ"; JA JUURI TÄMÄ AINA OLLUT JA OLEVA IHMISEN POIKA PALJASTI ITSENSÄ HANOKILLE, ENNEN HÄNEN "POIS OTTAMISTAAN" ELI TEMPAAMISTAAN TAIVAALLISIIN, KUOLEMAA NÄKEMÄTTÄ. (Hanok on myös ennen tuomiota: Nooan vesiä, taivaaseentemmattavan Jumalan seurakunnan esikuva.
- Siis Ihmisen Pojan ilmestyminen "kirkkaudessa" (kabod) synnytti sitä seuranneen ilmestyskirjallisuuden eikä suinkaan päinvastoin, niin että ihmiset maan päällä eläessään, omassa synnin, kuoleman ja sairauksien hallitsemassa "eksistenssissä" olisivat itse kehittäneet tai luoneet ajatuksillaan tuon "Jumala kuvan joka on taivaallisisa, kirkkauden valtaistuimella istuva Ihmisen Poika: kuten Jeshua sanoi ennen poismenoaan: "Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella".
Miedän eksistenssimme ulkopuolelta tullut: salattu Jumalan ihminen, Jumalan kuva taivaasta: Ihmisen Poika synnytti siis ilmestymisensä seurauksena, sen kirjallisuuden jonka tunnemme nimellä "Ilmestyskirjallisuus" tai Apokryfinen kirjallisuus; ja minun on pakka ihmisenä todeta, - säälin yliopiston professoria, hänen oman viisautensa sokaiseman "vankilan johdosta", jossa hän joutuu elämään.
Jos ei ole Hengen ilmoisusta, on vain uskontoja jotka ihmiset ovat itse luoneen, ja uskonotojen synnyttämää kulttuurihistoriaa. Onneksi näin surkeasti eivät asiat ole, vaan Jumalan on Henki, ja me kaikki, jotka katselemme Hänen kirkkauttaan, muutumme kirkkaudesta kirkauteen Hänen kuvansa kaltaiseksi, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.
Piti kirjoittaa: keskustelin Esran ja Nehemian....jne.
kysymyksiin noiden turhien hokemien ja litanoiden asemesta joiden taakse aina piiloudut.
Ensimmäinen kysymys on tuossa yllä ja toinen tulee tässä :"esimerkiksi ns. apokryfiset kijoituksen eivät ole "syntyneet" juutalaisten mytologian tai heimouskomusten perustalta, " miltä pohjalta ne ovat syntyneet, nehän sisältävät keskenään ristiriitaisia ajatuksia eri ajoilta ja eri ryhmiltä? Selitä synty ja miksi ne ovat jääneet kädet saastuttamattomiksi?
Hanok on eksiilin jälkeiseltä ajalta, samoin ihmisen poika -ajatukset. On hyvin epärehellistä ja myös varsin hölmöä kuvitella että oma fiksaatio on taivaasta tippunut tai Jumalan antamaa hurskausplussaa, mutta muiden uskon ja ajatukset voi mitätöidä pelkillä tyhjillä hokemilla. Olemme kaikki täsmälleen samalla perustalla, kun puhumme Israelin uskonnosta - mistä hyvänsä sen ilmiöstä, eksiiliä ennen tai sen jälkeen.
Ja profeetoiden sanomissa oli paljon asiaa, ja lupauksia myös koskien ei juutalaisisa, mutta sinä et vain rasistisen heimouskontontosi, ja kansallismessiaasi odotuksessa, suostuisi suomaan mitää siunauksia ei juutalalaisille, kuten Jumala jota Aabraham: Kansojen Paljouden Isä palveli, antanen jopa uskossa, ainokaisen poikansa hänelle, kuten Jumala taivaasta todistaa:
>> Sentähden että tämän teit ETKÄ KIELTÄNYT MINULTA AINOKAISTA POIKAASI, Minä runsaasti siunaa sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit. Ja SINUN SIEMENESSÄSI (JOKA ON IMMANUEL/JEESUS) TULEVAT SIUNATUIKSI KAIKKI KANSAT MAAN PÄÄLLÄ, SENTÄHDEN ETTÄ OLIT MININ NIMELLENI KUULIAINEN. >> 1 Ms.22:16-18.
Ikävää että olen sokea.
Joiden nimeen vannot heimouskontoasi, oman rationalismisi soikaisemana, odottaen kansllista "fyreriä", kanavoimaan piilevän vihasi ei juutalaisia kohtaan, sekä ruokkimaan sinun kansallisen "yliihmisrotusi" määritelmiä ja odotuksia.
Mooseksenkin voisi vaihtaa vaikkapa Sargon Suureen.
ettet kykene vastaamaan mihinkään sinulle esitettyihinyn kysymyksiin.
Juutalaisuus ei ole rasistinen, itsehän esität kohdan joka arvostaa myös muita. Se on torasta , ja vaikka -laissa on kohtia jotka asettavat ei-israelilaiset israelilaisten alapuolelle ei ole kyse rasismista. Laki oli Israelille, ei muille, joten pakosta on asioita joissa oma yhteisö ja heidän etunsa ovat ensin. Muilla kansoilla oli vastaavat, juuri heitä itseään suojelevat tavat ja lait.
Olisi fiksua jos et väärentäisi sinulle vieraan uskonnon tekstejä, omillesi saat tehdä mitä haluat, mutta Abraham ei ole siittänyt yhdenkään uskonnon jumalaa eikä teksti niin sano. Abrahamin jälkeläiset ovat levittäneet tietoa ja olleet todistajina siitä että on vain yksi Jumala, sanoma ei ikävä kyllä ole uponnut kristittyihin.
Messias Yeshuan, Daavidin pojan, Aabrahamin pojan, syntykirja.
Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan, Aabrahamin pojan, syntykirja.
Näin oli myös kirjoitettu Yeshuan ristin yläpuolelle kirjoitus hebreaksi, kreikaksi ja latinaksi:
Yeshua Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.
Ymmärrän kyllä, että et sitä voi uskoa todeksi, koska peite on sydämmesi päällä, mutta kiitos Israelin pyhälle Herralle, joka on antanut pelastuksen toivon jokaiselle, joka tuon sanan sydämmessään uskoo ja on tosi hengelliselle Irsaelille ja sydämen ympärileikkauksen saaneille juutalaisille, sillä pelastus on juutalaisista, eikä epäuskoisista, sillä uskovat ovat Aabrahamin jälkeläisiä, niinkuin monien kansojen isäksi häntä kutsutaankin lupauksen perusteella, jonka sai Isältä Jumalalta ja rakkaalta Pojalta eli Herralta Yeshualta, valitettavasti sinulle tuntematon omavanhurskaudessasi, samoin nimikristyille Pyhästä Hengestä syntymättömille, mutta meille jotka uskomme ainut elämämme toivo ja Pelastaja ja Vapahtaja, ristiinnaulittu ja ylösnoussut Messias Kuningas ja Hyvä Paimen, joka lampaansa johtaa Kaupunkiinsa, autuuteensa ja vanhurskauteensa ja shalomiinsa. Herran Yeshuan siunausta kirkkauteensa.
Jotka vaeltavat saman uskon jälkiä, ei sinähän et "vanhurskauttavaa uskoa tarvitse" (1 Ms.15:6) vaan ainoastaan: lain noudattelua, joka ei suinkaan elämää anna, ellei noudata kaikkea mikä on lakiin kirjoitettu; jää auttamattomasti vain kirouksen alaiseksi, niinkuin on laissa kirjoitettuna: 5 Ms.27:26.
Pelkkä ympärileikkaus ilman uskoa ei tee Jumalan perilliseksi ja Kristuksen kanssaperilliseksi, eli Aabramin siemenen kautta ihmistä, Hengestä syntyneeksi Jumalan lapseksi, lupausten voimasta - niinkuin Iisaksin syntyi.
...
sen asemesta että suollat uutta pötyä? Tyhjä tynnyri kolisee.
Puhaltakaa pasunaan Siionissa, toitottakaa torvia minun pyhällä vuorellani. Jokainen maan asukas on vapiseva, sillä Herran päivä tulee. Niin, se on lähellä: pimeyden ja synkeyden päivä, pilvien ja pilkkopimeän päivä. Vuorille levinneenä niinkuin aamurusko on lukuisa ja väkevä kansa, jonka vertaista ei ole ollut ikiajoista asti eikä tämän jälkeen enää tule, tulevaisten polvien vuosiin saakka. Sen edellä käy kuluttava tuli, sen jäljissä polttava liekki. Niinkuin Eedenin puutarha on maa sen edessä, sen jäljissä on autio erämaa, eikä jää ketään, joka olisi siltä pelastunut. Ne ovat näöltänsä kuin hevoset, ja niinkuin ratsut ne juoksevat. Ryskyen kuin sotavaunut ne hyppivät vuorten huipuilla, räiskyen kuin tulen liekki, joka kuluttaa oljet; ne ovat kuin väkevä kansa, sotarintaan asettunut. Niitten edessä kansat vapisevat, kaikki kasvot kalpenevat. Ne juoksevat kuin sankarit, kuin soturit ne nousevat muurille. Jokainen kulkee tietänsä suoraan, ei mutkittele polullansa. Toinen ei sysi toistansa: jokainen kulkee omaa suuntaansa. Heittoaseitten välitse ne syöksyvät pysähtymättä. Kaupunkiin ne hyökkäävät, ryntäävät muurille, nousevat taloihin, tulevat ikkunoista sisään kuin varas. Niitten edessä maa vapisee, ja taivaat järkkyvät; aurinko ja kuu käyvät mustiksi, ja tähdet kadottavat valonsa. Ja Herra antaa äänensä jylistä sotajoukkonsa edellä, sillä ylen lukuisa on hänen väkensä, sillä väkevä on hänen käskynsä täyttäjä, sillä suuri on Herran päivä ja sangen peljättävä; kuka voi sitä kestää? Mutta vielä nytkin, sanoo Herra, kääntykää minun tyköni kaikesta sydämestänne, paastoten, itkien ja valittaen. Reväiskää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää Herran, teidän Jumalanne, tykö; sillä hän on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja armosta rikas, ja hän katuu pahaa. Ehkä hän vielä katuu ja jättää jälkeensä siunauksen: ruokauhrin ja juomauhrin Herralle, teidän Jumalallenne. Puhaltakaa pasunaan Siionissa, kuuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa koolle juhlakokous. Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa ja morsian kammiostansa. Eteisen ja alttarin välillä itkekööt papit, jotka toimittavat Herran palvelusta, ja sanokoot: "Säästä, Herra, kansaasi äläkä anna perintöosaasi häväistäväksi, pakanain pilkattavaksi. Miksi pitäisi sanottaman kansain seassa: 'Missä on heidän Jumalansa?'" (Jooel 2)
Voiko etiopialainen muuttaa ihonsa ja pantteri pilkkunsa? Yhtä vähän te voitte tehdä hyvää, te pahantekoon tottuneet. Ja minä hajotan heidät kuin oljenkorret, jotka lentävät erämaan tuulessa. Tämä on sinun arpasi, sinun mitattu osasi minulta, sanoo Herra, koska olet unhottanut minut ja luottanut valheeseen. Niinpä minäkin nostan sinulta liepeet kasvojen yli, ja sinun häpeäsi näkyy. Sinun aviorikoksesi, hirnumisesi, riettaan haureutesi, sinun iljetyksesi kedon kukkuloilla minä olen nähnyt. Voi sinua, Jerusalem! (Jeremia 13)