Talvisodassa rauha oli pakko tehdä. Olimme yksin idän mahtavaa jättiläistä vastassa jonka miljoonan miehen hyökkkäys-armeija sai jatkuvasti täydennystä, Suomen armeija ei, sodan jatkaminen olisi merkittyn maan miehitystä kesään 1940 mennessä.
Jatkosodan lopussa tilanne oli tyystin toinen, Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan. Puna-armeijalla oli kiire Baltian maihin ja itä-Eurooppaan, Suomen rintamalla oli mitättömästi joukkoja, ainakin kun verrataan tilanteeseen Talvisodan lopussa. Mitään sotilaallista tai poliittista syytä ei ollut tehdä surkeata häpeärauhaa jossa ehdot olivat kovemmat kuin Talvisodassa konsanaan!
Oli suunnaton virhe tehdä jatkosodan rauha huonoin ehdoin. Kylmäpäinen ja röyhkeä hyökkäys, Viipurin takaisinvaltaus olisi pelastanut ainakin sen kaupungin ja sotakorvauksilta oltaisiin vältytty. On käsittämätöntä että historioitsijat ovat sivuuttaneet tämän Suomen historian suurimman mokan täysin!
Jatkosodan lopussa tilanne oli tyystin toinen, Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan. Puna-armeijalla oli kiire Baltian maihin ja itä-Eurooppaan, Suomen rintamalla oli mitättömästi joukkoja, ainakin kun verrataan tilanteeseen Talvisodan lopussa. Mitään sotilaallista tai poliittista syytä ei ollut tehdä surkeata häpeärauhaa jossa ehdot olivat kovemmat kuin Talvisodassa konsanaan!
Oli suunnaton virhe tehdä jatkosodan rauha huonoin ehdoin. Kylmäpäinen ja röyhkeä hyökkäys, Viipurin takaisinvaltaus olisi pelastanut ainakin sen kaupungin ja sotakorvauksilta oltaisiin vältytty. On käsittämätöntä että historioitsijat ovat sivuuttaneet tämän Suomen historian suurimman mokan täysin!
Vastaukset 23
Vanhimmat
Minusta olisi pitänyt hyökätä kahtena nuolena. Toinen Mokobaan ja toinen Vladivostokiin. Sieltä yli meren vielä Japaniin ja Suezille.
Viipurin valtaus olisi ollut aika helppo operaatio, puna-armeija oli heikko ja yllätys olisi ollut melkoinen! Suomen sotilaalliselta ja poliittiselta johdolta puuttui rohkeus. Ja vaikka ei oltaisi hyökätty niin rauha tehtiin aivan liian huonoin ehdoin!
Mitä helvettiä sitä viipuriin olisi jääty? Suur-Suomi olisi tarvinnut 1944 alleen Leningradin, Argangelin satamat ja Kaukasuksen, sekä Kaspian öljyalueet! Ei mitään armoa hävinneelle Neuvostoliitolle, kun raivokas ja voittamaton sisupussisuomalainen sotilas olisi huutanut hyökätessään laukaus, laukaus, laukaus..... laukaus... nyt ei enää..
Ongelma oli vaan siinä että Stalingradin ja Kurskin jälkeen sota muuttui Suomen ja Saksan kohdalta puollustussodaksi. Se että Rommel sai turpaansa Afrikassa sinetöi Saksan häviön. Ainut hyvä asia oli että Suomi välttyi stalinistien miehitykseltä.
Ilmeisesti vain yritit tehdä provokatiivisen aloituksen.
Suomen mahdollisuudet olivat jatkosodan lopussa olemattomat. Pahin mahdollinen tilanne olisi tullut, jos Suomi oli hyökännyt ja mahdollisesti jopa onnistunut valtaamaan puna-armeijalta joitain alueita. Mikään ei pakottanut Neuvostoliittoa tekemään silloin vielä rauhaa Suomen kanssa. Stalin olisi voinut jättää Suomen rintaman aivan mihin tahansa. Sota olisi jokatapauksessa päättynyt Saksan luhistuttua. Suomella ei olisi ollut mitään mahdollisuutta jatkaa yksinään maailmansotaa. Rauhan teossa liittoutuneet eivät enää olisi kyselleet Saksan kanssa kaatuneelta Suomelta yhtään mitään.
Vaan jääty asemiin odottamaan sodan loppumista, ei Stalinilla ollut hinkua kolmatta kertaa turpaansa Suomelta ottamaan. Oltaisiin saatu paljon paremmat rahanehdot, nyt nöyristeltiin turhaan Stalinia.
perustelet?
Niinkö luulet, että oltaisiin saatu paljon paremman rauhanehdot, jos emme olisi tehneet rauhaa, vaan jääty odottelemaan. Ei Suomi sentään niin iso tekijä ollut, että Neuvostoliitto Suomen edessä olisi vapissut. Kun Saksa antautui ehdoitta, niin samoin olisi silloin käynyt meillekin.
perää. Suomi olisi voinut miehittää ja aseistaa Salpa-aseman, kuten oli suunniteltu. Mutta Saksa ei pystynyt toimittamaan 6 divisioonaa miehiä aseineen ja kahta panssarirykmenttiä (Pantterit) kuten oli sovittu,sattuneesta syystä. Salpa asema oli se todellinen Mannerheimlinja. Se oli koko itä-rajan pituinen kun otetaan huomioon vesistöalueet, eikä sitä vonut vihollinen kiertää, kuten saksalaiset Ranskassa tekivät. Salpa-asemaa olisi hyvin voitu "pitää" puoli vuotta hallussa, mutta mitä sen jälkeen ?
sitä Salpalinjaa kehuttu vähän liikaa ? Eihän siellä taisteltu. Turha linja koko Salpa.
teki oikein, kun lopetti sodan.
Höpöhöpö, rauha pitää tehdä silloin, kun itse on kaikista vahvimmillaan.
Viipuri ja muut alueet menetettiin jo talvisodassa, kun Saksan johtama sota päättyi Saksan tappioon, niin tilanteen korjaaminen kävi käytännössä mahdottomaksi jatkosodassa, joten sodasta irtautuminen oli vain ajankysymys, se piti tehdä silloin, kun Saksa oli liian heikko sitä estämään, N-liitton joukot kulutettu loppuun torjuntataisteluissa ja Suomi riittävän voimakas pitämään alueensa hallinnassa.
Tässä myös onnistuttiin, joten ajoitus meni nappiin.
>Puna-armeijalla oli kiire Baltian maihin ja itä-Eurooppaan<
Kummallista tosiaankin: Miksi NL poikkesi kaiken kiireensä keskellä Suomen suuntaan noinkin kauaksi aikaa? Aina vaan puhutaan voittamattoman Puna-armeijan, luit ihan oikein, siis VOITTAMATOMAN Puna-armeijan kovasta kiireestä Berliiniin ja kuinka sota ratkaistaan siellä eikä Kannaksella. Miksi sitten haaskattiin siitä kiireestä monta viikkoa Kannksella ja Karjalan korvessa?
Tunnettu komukka ja rauhanoppositiomies, siis suomenruotsalainen 5. kolonnan edustaja, Atos Wirtanen kertoilee muistelmissaan mm. tuosta kovasta kiireestä Berliiniin.
Atos Wirtanen julkaisi kahdet muistelmat: Pimeitä voimia vastaan (Aalto 1964) ja Poliittiset muistelmat (Otava 1973).
suunnan ratkaisemiseen Berliinin kustannuksella. Suomeen hyökättiin odotellessa maihinnousun ratkeamista ja Bagrationin alkamista. Se ei vaikuttanut NL:n aikalaskelmiin mitenkään. Suomi oli arvovaltakysymys. Kun joukkoja tarvittiin Bagrationiin, ne siirrettiin Suomen rintamalta pois.
Suomi oli nujerrettava antautumiskuntroon. Se epäonnistui, mutta Suomi nöyryytettiin rauhanteossa, koska Saksan tukeen ei enää voitu laskea.
Suomi olisi siis voinnut pitkittää sotaa? Toisaalta mitä hyötyä siitä olisi ollut. Romania vaihtoi puoltaan jo elokuussa ja aloitti taistelut saksalaisia vastaan. Suomi teki rauhan vasta syyskuussa ja sotatoimet alkoivat vastahakoisesti elokuussa.
Romanialaiset siis pettivät Saksan ensin koska jopa he ymmärsivät että peli on menetetty, Hitler hävinnyt eikä turhaa taistelua kannata pitkittää.
Sotatoimet alkoivat Lapissa vastahakoisesti lokakuussa saksalaisia vastaan koska suomenruotsalainen Siilasvuo uhkaili kenttäoikeudella niitä jotka eivät taistele.
Neuvostoliiton kannalta Suomen irrottaminen sodasta todennäköisesti johtui yksinkertaisesti siitä, että saksalaisilta haluttiin poistaa mahdollisuus vasta- tai kostohyökkäyksiin Leningradia vastaan Suomen alueelta. Venäjältä katsottuna Saksan ja sen liittolaisten rintamaa oltiin työntämässä länteen, joten oli loogista, että näin aiottiin tehdä myös sillä rintaman osalla, joka oli melkein tykinkantaman päässä maan toiseksi suurimmasta kaupungista, Leningradista.
Jos Suomi ei olisi irrottautunut sodasta vaan olisi jatkanut Saksan liittolaisena, olisi Saksa saattanut hyvinkin käyttää Suomea Leningradia vastaan ja näin ainakin vähentääkseen voimia Neuvostoliiton päähyökkäykseltä Saksaan
Suomi katsoo sotaa mielellään omana erillissotanaan, mutta tuossa maailmansodan vaiheessa Suomi oli liittoutuneille vain yksi Saksan liittolaisista, joiden sodasta irrottaminen oli tärkeää Saksan kaatamiseksi. Neuvostoliitto olisi mielellään samalla miehittänyt maan ja palauttanut tältäkin osin vanhan Venäjän rajat, mutta se ei ollut sen tärkein päämäärä edes tällä suunnalla. Tärkeintä oli saada saksalaiset pois Suomesta ja Suomi irrottautumaan sodasta, jotta Saksaan hyökkäys olisi voinut edetä ilman mitään ikäviä yllätyksiä Suomen suunnalta.
Suomen kansan olisi siis ollut uhrauduttava Saksan takia Stalinin tuhottavaksi jotta muutama berliiniläinen nainen säästyy raiskaukselta? EI HELVETISSÄ!
Mikä Suomi nykyisin olisi jos Stalin olisi miehittänyt? Venäläisten asuttama maa jossa suomalaiset olivat vähemmistönä.
Mannerheim lähetti Hitlerille kirjeen jossa asia mielestäni ilmaistiin hyvin: "Saksa on niin suuri kansa, että se jää elämään siinäkin tapauksessa, että se häviää sodan. Mutta Suomi on niin pieni kansa, että se voitaisiin karkottaa asuinsijoiltaan ja tuhota"
En tiedä, miten sait tekstistäni käsityksen, että Suomen olisi pitänyt uhrautua Saksan hyväksi?
Missään tapauksessa en sellaista kirjoittanut tai tarkoittanut. Suomen ratkaisu, pyrkiä irrottautumaan sodasta heti kun se maan itsenäisyyden säilyttäen oli mahdollista, oli aivan oikea. Mitä pidemmälle aika eteni sitä kapeammaksi Suomen mahdollisuudet selvitä sodasta ilman miehitystä kävivät. Pahin mahdollinen vaihtoehto Suomen kannalta olisi ollut jäädä Saksan rinnalle sen luhistumiseen saakka. Silloin meidän ainoa mahdollisuutemme olisi ollut enää ehdoton antautuminen ja maan miehitys. Jokainen arvaa minkälaiseksi silloin Suomen kohtalo olisi sodan jälkeisessä maailmassa muodostunut.
Suomi pelasi vuonna 1944 vaaralista uhkapeliä ollessaan suostumatta koviin rauhanehtoihin vuoden alussa. Suuri vaara oli, että toista tilaisuutta rauhan saamiseen ennnen Saksan luhistumista ei olisi tullutkaan. Onneksi Suomelle avautui vielä syksyllä mahdollisuus onnistuneiden torjuntataisteluiden ansiosta päästä irti uppoavan Saksan kurimuksesta.
Sotaa olisi siis mielestäsi pitännyt pitkittää? Neuvostoliitto olisi voittanut ennemmin tai myöhemmin. Ah nyt ymmärrän. Suomen olisi pitännyt uhrautua jotta olisi sitonnut Neuvostoliiton joukkoja niin kauan että länsiliittoutuneet ehtivät ensimmäisenä Berliiniin.
vyöhykkeelle. Ei känsivallat olleet koskaan sinne menossakaan. No, saihan jokainne sieltä sitten siivunsa.
Neuvostoliitto oli keskeyttänyt hyökkäyksen, ja aloittanut joukkojen siirron Berliiniä kohti jo ennen rauhan tuloa 44. Mistähän kiire mahtoi johtua ?
Siitä että jenkit meinasi mennä sinne ensin. Röyhkeät venäläiset luulevat että he valtasivat Berliinin eikä heille annettu Berliiniä. Jenkit olisivat halutessaan voineet marssia vaikka Moskovaan mutta sitä eivät olisi ranskalaiset ja britit nuo Venäjän ikuiset ystävät hyväksyneet.