Hei! Olen sairaanhoitajaopiskelija ja olisin erittäin kiinnostuneita kokemuksistanne sairaalassa vuodepotilaana olosta. Millaista hoitoa saitte? Häiritsikö esimerkiksi huonetoverinne untanne? Saitteko hoitajilta asiallista ja tarpeellista hoitoa? Suoritettiinko hoitotoimenpiteet silloin, kun niille oli tarvetta? Kaikki asialliset kokemukset ja mielipiteet, sekä positiiviset että negatiiviset, ovat tervetulleita! Kiitos jo etukäteen kaikille vastaajille!
Vuodepotilaana sairaalassa
Tuleva sairaanhoitaj
24320
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Likaista ja sottaista. Heräämö oli kuin Siwan takahuone? Miksei sairaaloissa siivota ja miksi siellä saa olla kaikenlaista krääsää ja sälää ympäriinsä. Ei ihme, että bakteerit viihtyvät.
Ja sitten se ruoka.
Aivan hirveetä. Yök.
Ja miksi siellä pitää herättää potilaat klo 7???
Kyllä sen lakanan ehtisi suoristaa myöhemminkin ja antaa ihmisten nukkua.
Ja käytävillä meluava hoitohenkilökunta. Aivan hirveetä huutoa vuorokaudenajasta riippumatta.
Yritän pysyä pois sairaalasta.
sain hoitajalta....
?
Minkälaista "krääsää ja sälää" sairaalassa oli ympäriinsä ja missä? Potilashuoneissa?
Keskusteliko hoitohenkilökunta meluisasti käytävillä omista vai potilaiden asioista?
lojui hyllyillä ja hyllyjen alla. Tämä oli heräämössä.
Aikansa kuluksi mölysivät.
sen jälkeen kirralla liikenneonnettomuuden takia. Hyvää hoitoa, huonetoveri häiritsi. Hoitajat ja lääkärit olivat ystävällisiä ja sain hyvää hoitoa. Suoritettiin ajallaan.
sen että en koskaan saanut minkäänlaisia korvauksia, 1 lääkäreistä oli uskovainen joka yritti aivopestä minua uskovaiseksi.
sain hysteerisen naurukohtauksen. Nauroin varmaan puoli tuntia putkeen, kun jonkun pitämä meteli ei miellyttänyt minua, karjaisin: Hiljaa tai kohta lätty lätisee! Kyllä oli hiljaista huoneessa, eivät tienneet, mikä hullu ja sekopää minä olin :D
mutta en tehdä mitään.
Ja mikseivät???
Kummallista touhua.
Mua ei tullut sairaanhoitaja kertaakaan katsomaan päiväkirurgisen toimenpiteen jälkeen. Oli töykeä ja ylimielinen kun tulin aamulla sairaalaan. Hoiti viereisen vuoteen rouvaa kylläkin. Kotiuttava gynekologi ihmetteli papereita katsoessaan että miksi multa ei oltu mitattu edes verenpainetta. Tämä hoitaja oli kuulema mun omahoitaja.
vuodepotilaana. Sain virtsaputken tulehduksen ja jouduin tyhjennytäämään itseni letkulla, joka työnnettiin virtsaputkeen. Osa hoitajista teki työnsä hyvin ja hellävaraisesti, osa toimi kovakouraisesti ja työnsi putken liikaa voimaa käyttämällä. Tyhmiäkin osa hoitajista oli, koska olin juuri toipumassa leikkauksesta en pystynyt nostamaan mitään, enkä olisi edes saanut nostaa mitään. Siitä huolimatta osa hoitajista jätti tahallaan ruokatarjottimen sängyn viereen, jotta jäouduin nostamaan sen. Olisi tehnyt mieli heittää heitä jollain painavalla perään >:(
hellää hoitoa joltakin kauniilta sisar hento valkoiselta. Kanki sojotti pystyssä ja odotti tyhjennystä, kukaan sitä ei tullut tekemään.
Mua virittelivät kuntoon Kotkan Ks. Tietty määrä ahtautta,polilaita tulla ryöpsähteli ja eräät
joutuivat käytävillä hetken lepäilemään kun huonetta järjestettiin. Toimeliasta tohinaa, mutta ei
siellä mitään huutoa ollut. Lääkäri kävi kierroksella säännöllisesti, kyseli ja tutkaili. Muutamia lääkkeitä
testattiin ja seurailtiin koetuloksia. Rullatuolissa työntelivät, röngeniin, sydänfilmiin,itseasiassa en
kaikkia koejuttuja edes ymmärtänyt. Mutta siisti,kivuton,nopea toimenpide oli verisuonien kuvaami-
nenkin. Ruoka oli vaihtelevaa ja laadukasta. Tosin alussa oli pieniä rajoituksia joihinkin pöperöihin,
eli huonekaverit ( 6 kpl ) söi silloin paremmin.
Kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen kokemus.
Näistä palstahörhöistä ei kannata huolehtia, niillä on omat laitokset. Henkilökunta toimi asiallisesti,
eikä potilaissakaan ollut sivistyksen puutetta.
Se että joku muu on saanut huonoa hoitoa ja kertoo siitä, tuskin oikeuttaa sinua haukkumaan toista hörhöksi. Joskus ärsyttää tälläinen kaikkien on oltava positiivinen, vaikka hampaat irvessä asenne. Se on juuri se miksi meitä suomalaisia aina kyykytetään joka asiassa. Koska emme koskaa protestoi vaikka olisi aihettakin.
Nyt puolisona, itse olen ollut paljon sairaaloissa, siitä voisi kirjoittaa kirjan, jossa lukijat nauraisivat hyvin paljon, jätän ne kaikki toiseen kertaan. Vaimoni oli hyvin sairas pääasiassa kotihoidossa hoitaja minä ilman korvausta yhteiskunnalta, veren vaihtoja alkoi olla joka kolmas viikko tämä oli elokuu, lääkäri puhui kanssani käytävällä ja sanoi kun ymmärrät ihmistä ei voi pitää henkissä kuinka kauan tahansa--- minä en sanonut mitään. Meni se vuosi tuli toinen huhtikuun loppu, hän käveli autoon ja menimme sairaalaan taas noin 3 viikon jälkeen, mikä oli vastaan otto, ei tänne jne. sanoin olen miljonääri joudutte kaikki vankilaan-- niin hän sai huoneen ja hoitoa jota ei luultavasti koskaan ollut saanut, koska kun lähdin illalla oli hän niin raipas että voimisteli sängynpäässä. Olin hyvää mieltä täynnä kun ajoin kotiin. Aamulla 05.00 puhelin soi hän kuoli n.15.00 käsi kädessäni. Mutta kuolemaa ei ole on vain elämä toisissa ulottuvaisuuksissa, jota emme tiedä tuskin koskaan.
Jäi kirjoittamatta, ei Suomessa mutta ole itse ollut sairaalassa Suomessa...
pistivät pakkopaitaan, sitoivat kiinni, pakkolääkkeet ruutalla persieeseen. Kun päästivät irti, vedin ensimmäistä hoitajaa turpiin ja toista lampulla päähän. Pyysin kotiutuspaperit ja läksin vittuun. Olin ollut "juoppopsykoosissa" niin luki papereissa ja niiden mukaan, hullu kun olin, käyttäydyin kuin hullu. "Syyntakeettomana" en saanut syytteitä.
Voimia sinne. Läheisen menettäminen ei ole helppoa. Surullinen mutta jotenkin kauniskin oli tarinasi.
Tuskin selviydyn koskaan siitä mitä olen kokenut, myös ne hänen kuoleman jälkeen. Omat sairaudet ovat pieniä, sydän syöpä jne. kun ovat "siellä".
polvileikkauksessa. Kohtelu oli asiallista ja ystävällistä ja kipulääkitys riittävä. Heräämön sairaanhoitaja oli todellinen enkeli ja leikkaava lääkäri samoin kun kävi tervehtimässä ennen kotiutusta. Laatutyötä sanoisin. Synnytysosastolla vuosia sitten kokemus sairaalahoidosta oli aika karmea kipuineen ja kohteluineen. Miksei synnyttäneen vatsantoimintaan saa apua vaikka paikat on tosi hellänä ja ulostaminen tuskallinen juttu? No toimihan vatsa viikon kuluessa kun kotiin pääsi. Terveestä kauniista tyttövauvasta olin onnellinen.
3 suonen ohitusleikkaus, Hyks, 1997 ja polvileikkaus, Jorvi, 2008, (pyöräkolari).
1. Sain erinomaista hoitoa: toimenpiteissä ei vähäisintäkään valituksen aihetta, sydän ja polvi toimivat edelleen lähes moitteettomasti, pyöräily, tunti pari päivässä, jatkuu ympäri vuoden.
2. Huonetoverit eivät häirinneet, yhtenä aamuyönä joku leikkauksen jälkitilassa seonnut mies pani läheisen kylpyhuoneen remonttiin, pelkäsin, että tuleeko huoneeseen, ei tullut.
3. Hoitajat ja lääkärit olivat asiallisia ja ammattitaitoisia.
4. Hoidot ja muut toimenpiteet suoritettiin ajallaan tarvetta vastaavasti.
5. Vain yksi negatiivinen muisto Hyksistä: vuoteeni oli ikkunan vieressä ja ikkuna oli vetoinen, yöllä paleli, varhain keväällä. Ratkaisin ongelman, kun pääsin jalkeille: teippasin ikkunan eteen viltin, tarpeet löytyivät huoneen hyllyltä.
6. Myös kaikkiin terveysasemakäynteihin, jotka liittyvät em. sairauksiin ja muihin vaivoihini olen ollut hyvin tyytyväinen, lyhyet jonotukset, aikataulut ovat pitäneet jne.
Olen kerta kaikkiaan tyytyväinen yhteiskunnalta verojeni vastikkeeksi saamiini terveydenhoitopalveluihin - vielä suuret kiitokset kaikille minua hoitaneille!
Ihmettelen mistä ne valitukset oikein tulevat - onko minulla ollut vain hyvää tuuria?
Kyllä ihmisillä on oikeus mielestäni puhua myös epäkohdista se ei ole valittamista. Totuushan on että hoidon taso on Suomessa epätasaista. Itse olen saanut todella huonoa hoitoa kirurgiselta osastolta, mutta hyvää hoitoa sydänosastolta. On todella hieno ja arvokas asia että epäkohdista puhutaan ääneen ilman kritiikkiä eivät asiat koskaan parane. Onhan tutkimuksissakin todettu tämä epätasaisuus. Ajatteleppa jos noiden myrkkyhoitajien omaiset eivät olisi puhuneet ääneen ja valittaneet omaistensa kohtalosta. Olen myös nähnyt paljon vanhoja ihmisiä säilöttynä ylitäyden osaston käytävillä. Ei kovin hyvää hoitoa. Mutta hyvä jos olet tyytyväinen. Anna kuitenkin myös muiden keskutella.
Siis tarkoitin että myrkkyhoitajien hoitamien potilaiden omaiset. Mielestäni ihmisillä on liian ruusuinen kuva suomalaisesta terveydenhuollosta. Jos se toimisi ei valituksia olisi eikä vitsejä arvauskeskuksista. Olen kuullut monen sellaisen ihmisen kertovan huonoja kokemuksia hoidostaan, joilla todellakaan ole tapana valittaa joka asiasta. Itse olen saanut välillä todella huonoa hoitoa ja kohtelua, mutta välillä toki hyvääkin. Eivät terveydenhuoltoalan ihmiset automaattisesti mitään täydellisiä ole. Ja varmasti tuohon joukkoon mahtuu sekä hyviä että huonoja työntekijöitä.