Kirjailija Jari Tervo kirjoitti tässä äskettäin mainion kolumnin suomalaisen ruuan heikosta laadusta. Syynähän on paljon suomalainen maatalous, joka tuottaa ylihintaista ja huonolaatuista moskaa maailman kalleimmin kustannuksin.
Tässä teille nautittavaksi Jari Tervon kolumni:
"Ruuan kehitysmaa
Olen syönyt suurtalouskeittiön valmistamaa ruokaa lastentarhassa, kansakoulussa, peruskoulun ala- ja yläasteella, lukiossa, rakennuksien työmaaruokaloissa, yliopistossa, yhdessä koulutuskeskuksessa, baareissa, kuppiloissa, kesätapahtumissa, nakkikioskeilla, messuilla ja työpaikoilla.
Kun ihminen on käynyt läpi tämän monikymmenvuotisen ketjun, yksi asia on varma: hänellä ei ole aavistustakaan siitä, miltä hyvä ruoka maistuu. Vain tämän kulinaristisen vankileirien saariston läpi käyneelle voidaan ruoan ainoana tähdellisenä ominaisuutena mainostaa, kuten Suomessa: meidän raaka-aineemme ovat puhtaita. Totta kai raaka-aineitten pitää olla puhtaita, mutta sehän on vasta lähtökohta. Puhtaista raaka-aineista pitäisi valmistaa maistuvaa ruokaa.
Kokemuksen perusteella pidän ruotsalaista, tanskalaista, virolaista, venäläistä, ranskalaista, italialaista, espanjalaista, kiinalaista, japanilaista, saksalaista, thaimaalaista, nepalilaista, turkkilaista, itävaltalaista, iranilaista, portugalilaista ja belgialaista keittiötä parempana kuin suomalaista. Mitä useammassa maassa olen vieraillut, sitä enemmän olen löytänyt parempia ja herkullisempia ruokamaita kuin Suomi. Norjassa en ehtinyt syödä, mutta minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö siellä osattaisi valmistaa aromikkaampaa ruokaa kuin täällä. Suomessa tunnetaan kaksi maustetta, suola ja pippuri. Jos pippurimylly on juuttunut, se korvataan laittamalla enemmän suolaa.
Myös ankarasti parjattu englantilainen ruoka on hyvää, jos se vain on kiinalaista. Suomalaisen ruoan surkeus valkeni minulle vasta, kun pääsin aikamiehenä matkustelemaan ulkomaille. Siellä valkosipuliin oli tutustuttu jo muutama tuhat vuotta ennen 1970-lukua ja sitä käytettiin myös muualla kuin pizzassa.
Pitkään saa etsiä ennen kuin löytää suomalainen ravintolan, joka tarjoilee haukea, muikkua, ahventa tai lahnaa, välkkyvien vesiemme viljaa.
Suomalaiset ovat tottuneet rutinoidusti valehtelemaan ulkomaalaisille maamme ruokataiteen peruspilareista. Ne ovat raikkaina humisevien metsiemme marjat ja sienet sekä kirkkaina välkkyvistä vesistämme pyydetyt kalat. Mustikasta puristetaan mehua tai se leivotaan piirakkaan. Muuta kulinaarista käyttöä ei tälle mainiolle marjalle ole keksitty. Puolukkaa käytetään vielä vastahakoisemmin. Se runnotaan sellaisenaan sokerin sekaan ja tarjotaan poronkäristyksen piristeenä.
Sieniä ei keskitason suomalaisessa ravintolassa saa koskaan, ellei sitten näitä viheliäisiä herkkusieniä. Milloin muistatte viimeksi nähneenne minkään ravintolan listalla esimerkiksi tattikeittoa tai tattimunakasta. Hetkinen... missäs se olikaan… aivan, venäläisessä ravintolassa. Tattia vähempiarvoisena pidettyä, mutta melkein yhtä hienoa suppilovahveroa ei käytetä ollenkaan.
Pitkään saa etsiä ennen kuin löytää suomalainen ravintolan, joka tarjoilee haukea, muikkua, ahventa tai lahnaa, välkkyvien vesiemme viljaa.
Vain Suomen kaltaisessa kulinarismin kehitysmaassa ainoa ruokasota nousee siitä, ettei pääministeri saa klaukkalalaisesta kaupasta haluamaansa puolimonopolisoitua maitoa. Kun sitä sinne jälleen saadaan, suurtalouskeittiöitten ruokkima kansa pitää sitä paitsi isänmaallisena tekona myös kulinaarisena triumfina. Tämä tässä on surullisinta. Suomalainen keittotaide korkeimmalla vuorenhuipullaan: osaamme lypsää lehmän ja kuljettaa sen maitoa purkissa.
Maintenon on runsaan neljäntuhannen asukkaan kaupunki tunnin junamatkan päässä Pariisista lounaaseen. Sen suurin ruokakauppa on Carrefour-markettiketjuun kuuluva piste. Sieltä saa kahtasataa laatua juustoa ja kolmeasataa merkkiä punaviiniä, kaiken muun ohella. Ihan totta. En liioittele tippaakaan. Joka päivä tarjolla on tuoreita ostereita ja kampasimpukoita ja mustekaloja. Ruoka maksaa vähemmän kuin Alepassa.
Ja se on aivan tavallinen ranskalainen kauppa aivan tavallisessa ranskalaisessa pikkukaupungissa."
Jari Terve, Uusi Suomi 19.3.2010
Suomi on ruuan kehitysmaa
20
256
Vastaukset
- Känällekin...
Näyttää punikkitollolle olevan vaikeaa ymmärtää mistä Tervo kirjoittaa.
Tervonhan tavoittaa helpoiten Kosmoksesta tai muista kulttuuriravintoloista, sai sellaisena itseään pitävistä juottoloista. Siis helsinkiläisistä ravintoloista. Siellä hän näemmä syökin. Ainakin tuon kirjoituksen perusteella.
Maaseudulla asuvat taasen ovat tottuneet ihan toisenlaiseen ruokaan. Kalat haetaan tuoreina suoraan järvestä, jokainen osaa sen verran kalastaa, että vähintään kerta pari viikkoon pannulla on pyyntituoretta ahventa, haukea, kuhaa, siikaa, muikkua... mitä milloinkin halutaan pyytää. Nekin jotka jostain syystä eivät itse kalasta (kädettömät demarit) saavat naapureiltaa tuoretta kalaa. Hirveä, jänistä, lintua tai vaikkapa majavaa löytyy metsästävien pakastimesta, kaikkea kun ei ehdi tuoreena syödä. Marjoja kerää joka jannu, lakkaa, vadelmaa, mustikkaa, puolukkaa, karpaloa, kaarnikkaa jne. Lisäksi vielä marjapensaissa kypsyvät herukat ja karviaiset. Hedelmäpuita on joka tontilla, omenia, luumuja, kriikunoita... Sieniä löytyy kevään korvasienisadosta loppusyksyn suppilovahveroihin, siinä välissä syödään ja säilötään niin kanttarellit kuin tatitkin.
Mutta kaupungeissa elämä on juuri tuota mitä Tervo kuvaa. Valmisruokamössöä jolle uusavuton ei osaa tehdä muuta kuin mikrossa lämmittää. Kuvitelkaapa vaikka Kapi Korhonen perkaamaan ja fileoimaan ahvenia. Sormet olisi puukonviiltoja täynnä ja kala piloilla siinä touhussa. Joten kaupungeissa joudutaan vaan tyytymäänb tuohon valmismössöön- "Kriikuna"
90% näistä maalaispelleistä ei erota suppilovahveroa punaisesta kärpässienestä. Ja vaikka erottaisikin, niin näillä urpoilla ei ole kanttia lähteä sienestämään, koska susi on kuulopuheiden mukaan nähty 100 kilometrin päässä....
- Jo riittää!
Suomalainen ruoka on todella huonolaatuista. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että suomalaiset raaka-aineet ovat heikkolaatuisia. Suomessa kasvatetaan viljat erilaisten mömmöjen ja myrkkyjen avulla. Eläimissä on kaiken maailman eläintauteja jne.
Jokainen ulkomailla syönyt tietää, että suomalainen ruoka ei pärjää vertailussa. Ei ole ihme, että esim. Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa ihmiset elävät paljon pidempään kuin Suomessa. Syy on heidän syömänsä laadukkaampi ruoka. - Otsikossa hymiö
Jo riittää! kirjoitti:
Suomalainen ruoka on todella huonolaatuista. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että suomalaiset raaka-aineet ovat heikkolaatuisia. Suomessa kasvatetaan viljat erilaisten mömmöjen ja myrkkyjen avulla. Eläimissä on kaiken maailman eläintauteja jne.
Jokainen ulkomailla syönyt tietää, että suomalainen ruoka ei pärjää vertailussa. Ei ole ihme, että esim. Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa ihmiset elävät paljon pidempään kuin Suomessa. Syy on heidän syömänsä laadukkaampi ruoka.KOKnakkia
- so pp aa
Jo riittää! kirjoitti:
Suomalainen ruoka on todella huonolaatuista. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että suomalaiset raaka-aineet ovat heikkolaatuisia. Suomessa kasvatetaan viljat erilaisten mömmöjen ja myrkkyjen avulla. Eläimissä on kaiken maailman eläintauteja jne.
Jokainen ulkomailla syönyt tietää, että suomalainen ruoka ei pärjää vertailussa. Ei ole ihme, että esim. Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa ihmiset elävät paljon pidempään kuin Suomessa. Syy on heidän syömänsä laadukkaampi ruoka."Suomalainen ruoka on todella huonolaatuista. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että suomalaiset raaka-aineet ovat heikkolaatuisia."
Voihan sitä aina tehdä suomalaista ruokaa myös ulkolaisista tarvikkeista. Epäilen kyllä että vika on tällä kertaa kokissa. - Laadun ystävä
Jo riittää! kirjoitti:
Suomalainen ruoka on todella huonolaatuista. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että suomalaiset raaka-aineet ovat heikkolaatuisia. Suomessa kasvatetaan viljat erilaisten mömmöjen ja myrkkyjen avulla. Eläimissä on kaiken maailman eläintauteja jne.
Jokainen ulkomailla syönyt tietää, että suomalainen ruoka ei pärjää vertailussa. Ei ole ihme, että esim. Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa ihmiset elävät paljon pidempään kuin Suomessa. Syy on heidän syömänsä laadukkaampi ruoka.Suomalainen tomaatti on mautonta myös kesällä. Ihan toista ovat tomaatit vaikkapa Ranskassa tai Kreikassa. Noissa maissa eivät suomalaiset tomaatit kelpaisi kuin karjan rehuksi.
- Transit_mies
Suomalaista ruokaa on vaikea saada edes elintarvikekaupoista, kun kahden keskusliikkeen ketjujohtajat ovat keksineet sen, että tehokas logistiikka tuottaa paremmat voitot, jos ostot keskitetään vain sellaisille toimittajille, joiden kapasiteetti riittää tuottamaan tavaraa ketjun jokaiseen myymälään.
Tämä merkitsee, että ketjut eivät osta juuri mitään paikallisilta elintarviketuottajilta ja kunnon suomalaista tuoretta ruokaa saa enää vain toreilta ja kauppahalleista ja Helsingissä Stockan herkusta- ja halli on auki
Jos on halua löytää muutakin kuin kahden ketjun standardien mukaan tehtyä ruokaa niin kyllä se onnistuu.
Itse hankin joka syksy poroa suoraan poroisännältä Lapista. Tulee pakattuna ja pakastettuna kotiovelle, eikä se kilohinta kohtuuttomaksi nouse. Yleensä puolikas poro on piisannut, kun lisäksi tilaan puolikkaan lampaan niinikään lammasfarmarilta suoraan.
Hakaniemen halli on sitten erinomainen paikka jos ei kykene tilaamaan noita suoramyyntituotteita. Hallista löytyy myös itse kalastavia kalakauppiaita (Ekström ainakin) joilta saa takuutuoretta kalaa, jopa niin tuoretta, että hallin kauppiaita on uhattu syytteellä eläinrääkkäyksestä kun kalat ovat vielä tiskissä potkineet. Juustoja, kinkkuja, savutuotteita yms. Hallista löytyy vaikka mitä
Paras tapa hankkia ruokaa on kuitenkin mennä metsään kesällä ja syksyllä. Marjoja ja sieniä löytyy joka kesä, aina ei kaikkia laatuja, mutta joka kesä varmasti kotitarvekäyttöön riittävästi.
Mutta aina on niitä, jotka ei halua ruuan eteen nähdä yhtään vaivaa, vaan menevät markettiin hakemaan standardimössöä - dahsdf
ja halli on auki kirjoitti:
Jos on halua löytää muutakin kuin kahden ketjun standardien mukaan tehtyä ruokaa niin kyllä se onnistuu.
Itse hankin joka syksy poroa suoraan poroisännältä Lapista. Tulee pakattuna ja pakastettuna kotiovelle, eikä se kilohinta kohtuuttomaksi nouse. Yleensä puolikas poro on piisannut, kun lisäksi tilaan puolikkaan lampaan niinikään lammasfarmarilta suoraan.
Hakaniemen halli on sitten erinomainen paikka jos ei kykene tilaamaan noita suoramyyntituotteita. Hallista löytyy myös itse kalastavia kalakauppiaita (Ekström ainakin) joilta saa takuutuoretta kalaa, jopa niin tuoretta, että hallin kauppiaita on uhattu syytteellä eläinrääkkäyksestä kun kalat ovat vielä tiskissä potkineet. Juustoja, kinkkuja, savutuotteita yms. Hallista löytyy vaikka mitä
Paras tapa hankkia ruokaa on kuitenkin mennä metsään kesällä ja syksyllä. Marjoja ja sieniä löytyy joka kesä, aina ei kaikkia laatuja, mutta joka kesä varmasti kotitarvekäyttöön riittävästi.
Mutta aina on niitä, jotka ei halua ruuan eteen nähdä yhtään vaivaa, vaan menevät markettiin hakemaan standardimössöäSuomessa saakin marketissa standardimössöä parilta valmistajalta. Muissa maissa saa yleensä usean eri valmistajan tavaraa; jos laatu ei kohtaa niin tuotteet jää hyllyyn. Kilpailu ajaa tekemään parempaa tuotetta, mutta Suomessahan tuo ei toimi ollenkaan.
- Transit_mies
ja halli on auki kirjoitti:
Jos on halua löytää muutakin kuin kahden ketjun standardien mukaan tehtyä ruokaa niin kyllä se onnistuu.
Itse hankin joka syksy poroa suoraan poroisännältä Lapista. Tulee pakattuna ja pakastettuna kotiovelle, eikä se kilohinta kohtuuttomaksi nouse. Yleensä puolikas poro on piisannut, kun lisäksi tilaan puolikkaan lampaan niinikään lammasfarmarilta suoraan.
Hakaniemen halli on sitten erinomainen paikka jos ei kykene tilaamaan noita suoramyyntituotteita. Hallista löytyy myös itse kalastavia kalakauppiaita (Ekström ainakin) joilta saa takuutuoretta kalaa, jopa niin tuoretta, että hallin kauppiaita on uhattu syytteellä eläinrääkkäyksestä kun kalat ovat vielä tiskissä potkineet. Juustoja, kinkkuja, savutuotteita yms. Hallista löytyy vaikka mitä
Paras tapa hankkia ruokaa on kuitenkin mennä metsään kesällä ja syksyllä. Marjoja ja sieniä löytyy joka kesä, aina ei kaikkia laatuja, mutta joka kesä varmasti kotitarvekäyttöön riittävästi.
Mutta aina on niitä, jotka ei halua ruuan eteen nähdä yhtään vaivaa, vaan menevät markettiin hakemaan standardimössöäOlen asunut Hagiksessa koko lapsuuteni ja nuoruuteni aina avioitumiseeni saakka ja käyn hallissa edelleen hyvin säännöllisesti.
Joskus vaan muistelen aikaa, jolloin Sörnäisten rantatien, Viherniemenkadun, Hakaniemenkadun ja Näkinkujan väliin jäävissä kortteleissa oli kolme maitokauppaa kaksi leipäkauppaa yksi lihakauppa ja Kääpän siirtomaatavarakauppa, vaikka Kääpällä oli myös hallimyymälä.
Kaikissa myynti tapahtui tiskin yli palvelemalla eikä ruoka silloin kallista ollut. Eivät duunarit nälkää nähneet, vaan söivät kunnolla ja pysyivät terveinäkin, kun raaka-aineet olivat puhtaita ja tuoreita.
Sitten alkoi Elanto perustaa "itsepalvelu"-myymälöitään ja nyt on vain halli ja tori jäljellä palvelumyymälöistä. Transit_mies kirjoitti:
Olen asunut Hagiksessa koko lapsuuteni ja nuoruuteni aina avioitumiseeni saakka ja käyn hallissa edelleen hyvin säännöllisesti.
Joskus vaan muistelen aikaa, jolloin Sörnäisten rantatien, Viherniemenkadun, Hakaniemenkadun ja Näkinkujan väliin jäävissä kortteleissa oli kolme maitokauppaa kaksi leipäkauppaa yksi lihakauppa ja Kääpän siirtomaatavarakauppa, vaikka Kääpällä oli myös hallimyymälä.
Kaikissa myynti tapahtui tiskin yli palvelemalla eikä ruoka silloin kallista ollut. Eivät duunarit nälkää nähneet, vaan söivät kunnolla ja pysyivät terveinäkin, kun raaka-aineet olivat puhtaita ja tuoreita.
Sitten alkoi Elanto perustaa "itsepalvelu"-myymälöitään ja nyt on vain halli ja tori jäljellä palvelumyymälöistä.Itse vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Brahenkentän ympäristössä ja jonkinlainen elintarvikekauppa oli lähes joka talossa. Läntisellä Brahenkadulla omassa talossa sijaitsi lihakauppa ja viereisessä talossa maitokauppa. Palvelu pelasi molemmissa kaupoissa, kulman kakarat ja vanhemmat tunnettiin ja tarvikkeet sai mukaansa rahalla tai ilman.
Valintatalo kait ensimmäisenä muutti myyntisysteemiä itsepalvelun suuntaan. Omassa maitokaupassa irtomaidon myynti muuttui pakatun maidon myynniksi. Maitopussi piti kotona asettaa kannuun, kulma auki ja siitä sitten lasiin (Valion monopolimaitoa se kait oli?). Pian tämän uudistuksen jälkeen maitokauppa sitten lopettikin. Lihakauppa sinnitteli pidempään.
Kylämeininki toimii huonosti kaupunkilaisten, kiireisten ihmisten joukossa, joten muutos oli tietenkin pakon sanelemaa. Hakaniemen halli (ja muutkin hallit) on kuitenkin hieno paikka, jossa pitää aina välillä käydä. Palvelu ja tunnelma ovat ihan jotain muuta marketteihin verrattuna. Tosin markettien puolustukseksi on sanottava, että aika monet ovat panostaneet kala- ja lihatiskeihinsä. Pyydettäessä reseptit ja valmistusohjeet on sieltäkin saatu. Hinnat vain ovat kovia kautta linjan.- Transit_mies
ironcurtain kirjoitti:
Itse vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Brahenkentän ympäristössä ja jonkinlainen elintarvikekauppa oli lähes joka talossa. Läntisellä Brahenkadulla omassa talossa sijaitsi lihakauppa ja viereisessä talossa maitokauppa. Palvelu pelasi molemmissa kaupoissa, kulman kakarat ja vanhemmat tunnettiin ja tarvikkeet sai mukaansa rahalla tai ilman.
Valintatalo kait ensimmäisenä muutti myyntisysteemiä itsepalvelun suuntaan. Omassa maitokaupassa irtomaidon myynti muuttui pakatun maidon myynniksi. Maitopussi piti kotona asettaa kannuun, kulma auki ja siitä sitten lasiin (Valion monopolimaitoa se kait oli?). Pian tämän uudistuksen jälkeen maitokauppa sitten lopettikin. Lihakauppa sinnitteli pidempään.
Kylämeininki toimii huonosti kaupunkilaisten, kiireisten ihmisten joukossa, joten muutos oli tietenkin pakon sanelemaa. Hakaniemen halli (ja muutkin hallit) on kuitenkin hieno paikka, jossa pitää aina välillä käydä. Palvelu ja tunnelma ovat ihan jotain muuta marketteihin verrattuna. Tosin markettien puolustukseksi on sanottava, että aika monet ovat panostaneet kala- ja lihatiskeihinsä. Pyydettäessä reseptit ja valmistusohjeet on sieltäkin saatu. Hinnat vain ovat kovia kautta linjan.Brahis on tuttu kenttä. Käytiin Hagiksesta joskus pelaamassa lätkää Brahiksella, jos siellä oli parempi jää kuin Haapaniemen tai Kaisaniemen kentillä. Kun alppilan Yhteislyseo aloitti -59 kuljin ysin tai kolmosen ratikalla Hagiksesta Porvoonkadun pysäkille ja liikennelakon aikana kävelin, usein Läntistä Brahenkatua tai Kirstinkatua kouluun ja takaisin.
Ajat alkoivat muuttua, kun silloiset hallitukset päästiuvät inflaation irti. Ei mikään mahgti maailmassa olisi sitä kestänyt, että palvelun palkkakustannukset olisivat siirtyneet hintoihin. Itsepalvelu voitti, kivijalkakauppojen tilalle rakennettiin marketit, kun katetuotte per myymäläneliö saatiin sillä paremmaksi.
Mennyt aika on mennyttä, Ei siitä ole kuin muistoihin. Senkin muistan vielä, kun kauppojen tiskillä oli tuhkakupit, kun asiakas ja myyjä karistivat tuhkat röökeistään samaan tuhkakuppiin. Vain ruokakaupoissa ei tainnut saada polttaa, mutta rautakaupoissa poltettiin ainakin vielä 60-luvun alkupuolella. Transit_mies kirjoitti:
Brahis on tuttu kenttä. Käytiin Hagiksesta joskus pelaamassa lätkää Brahiksella, jos siellä oli parempi jää kuin Haapaniemen tai Kaisaniemen kentillä. Kun alppilan Yhteislyseo aloitti -59 kuljin ysin tai kolmosen ratikalla Hagiksesta Porvoonkadun pysäkille ja liikennelakon aikana kävelin, usein Läntistä Brahenkatua tai Kirstinkatua kouluun ja takaisin.
Ajat alkoivat muuttua, kun silloiset hallitukset päästiuvät inflaation irti. Ei mikään mahgti maailmassa olisi sitä kestänyt, että palvelun palkkakustannukset olisivat siirtyneet hintoihin. Itsepalvelu voitti, kivijalkakauppojen tilalle rakennettiin marketit, kun katetuotte per myymäläneliö saatiin sillä paremmaksi.
Mennyt aika on mennyttä, Ei siitä ole kuin muistoihin. Senkin muistan vielä, kun kauppojen tiskillä oli tuhkakupit, kun asiakas ja myyjä karistivat tuhkat röökeistään samaan tuhkakuppiin. Vain ruokakaupoissa ei tainnut saada polttaa, mutta rautakaupoissa poltettiin ainakin vielä 60-luvun alkupuolella.Bragun rallit soivat vieläkin korvissani, ämyrit ilman desibelirajoitusta koko pitkän talven, Katri-Helena ja Ilkka Lipsanen uransa alussa: "Selkä vastatuuleen..Katu kuuma kaupungin". Kolmannesta kerroksesta näki myös hyvin tärkeät, verhottujen aitojen yli, pikaluistelukilpailut ja jääpallo-ottelut. Haapaniemen kenttä tuli myös tutuksi osana Kallion Yhteiskoulun liikuntatunteja. Futis- tai pesäpallo Verohallinnon tulevan uudisrakennuksen montussa keskeytti pelin ainakin yhden röökin ajaksi.
Alppilan Yhteislyseokin tuli tutuksi. Broidi ja poikakin tahkosivat siellä. Kippari-Baarissa Kirstinkadulla oli välillä aika tiheä tunnelma. Röökinsavu oli leikattavan raskas ja kostajan nyrkki kävi tasaisin väliajoin kyläilemässä. Omistaja oli harvoin etulinjassa. Urheilutalossa vietettiin paljon aikaa, ensin uimahallissa ja myöhemmin Josafatissa. Olihan niissä ajoissa ikimuistoiset hetkensä.- Transit_mies
ironcurtain kirjoitti:
Bragun rallit soivat vieläkin korvissani, ämyrit ilman desibelirajoitusta koko pitkän talven, Katri-Helena ja Ilkka Lipsanen uransa alussa: "Selkä vastatuuleen..Katu kuuma kaupungin". Kolmannesta kerroksesta näki myös hyvin tärkeät, verhottujen aitojen yli, pikaluistelukilpailut ja jääpallo-ottelut. Haapaniemen kenttä tuli myös tutuksi osana Kallion Yhteiskoulun liikuntatunteja. Futis- tai pesäpallo Verohallinnon tulevan uudisrakennuksen montussa keskeytti pelin ainakin yhden röökin ajaksi.
Alppilan Yhteislyseokin tuli tutuksi. Broidi ja poikakin tahkosivat siellä. Kippari-Baarissa Kirstinkadulla oli välillä aika tiheä tunnelma. Röökinsavu oli leikattavan raskas ja kostajan nyrkki kävi tasaisin väliajoin kyläilemässä. Omistaja oli harvoin etulinjassa. Urheilutalossa vietettiin paljon aikaa, ensin uimahallissa ja myöhemmin Josafatissa. Olihan niissä ajoissa ikimuistoiset hetkensä.Kipparibaaria en muista, en tainnut siinä juuri käydä. Alppilan yhteislyseossa on tahkonnut moni kuuluisuus, poliitikoista ainakin Stadin kuvioissa Pekka Korpinen, Timo Honkala ja Pekka Saarnio, muusikoista ainakin Kamun veljekset, Okko ja Esa sekä Ari Angervo, tiedemaailmaan on noussut moni, Maria Wolskan saattaa moni muistaa tanssiteatteri Raatikon takavuosien tähtenä, Yksi huippuballerinakin löytyy, mutta nimi ei tule mieleen.
Röökinsavuiset baarit tulivat tutuiksi vain Hagiksen kulmilta, eniten istuttiin Siltasaaren Primulassa ja tietenkin "räkälässä", eli nuorisotoimiston ylläpitämän Haka-kerhon pienessä röökihuoneessa. Nuoruus jäi siihen kun avioiduin pian armejasta päästyäni, muutin Alppilan koulun jumppasalien taakse Porvoon-, ja Karjalankatujen kulmaan ja tulin isäksi.
Johonkin aikaan tuolloin seurasimme pressanvaalien keskusteluja räkälän mustavalkotelkkarista, ehdolla olivat ainakin Vennamo ja Kekkonen, mutta edes vuottaen muista, oisko ollut -62.
- syö ulkomailla
Tervo näyttää mieltyneen ulkomaisiin ruokiin. No mikä ettei, jos mausteet ovat pääasia. Ja mausteillahan saa hyvin peitettyä ruoan oikean maun ja laadun varsinkin ulkomailla, jossa ruoka ei aina ole parasta ennen-päiväyksen haarukassa.
Ulkomailla syödään yleensäkin maustetumpaa ruokaa. Suomeenkin tuo villitys rantautui ulkomaisten ravintoloiden myötä ja sen jälkeen monessa ravintolassa on myyty "sitä itteään". Saa kyllä tarkkaan valita ravintolan ja ruoan, jossa ja jota syö. Kokeilevat kokit ja heidän eksoottiset mausteensa saavat vatsalaukun sellaiseen laukkaan, että parempi olisi tilata ateria suoraan vessaan ja nauttia se siellä.
Parasta pitäytyä puhtaasti kotimaista ruokaa tarjoilevissa ravintoloissa, niin ei eipä tule isompia yllätyksiä. Kotonakaan ei sorruta itämaan kiisseleihin, vaan ihan kunnon ruokaa on tarjolla joka päivä.- Pfefferbeicher
Suomalaisen maha on tottunut K- ja S-ryhmän marinadiruikulla peitettyyn vanhaan lihaan ja jauhomakkaraan niin kyllähän siinä laadukas, lihaisa ulkolainen ruoka vatsaa vääntää.
Jokin aika sitten Hesarissa oli juttua kebabravintoloista; miten liha on nyt saatu turvalliseksi jne. Joo, on saatu. Yhdeltä valmistajaltä pukattua mautonta nötköttiä. Sitä on suomalainen "laadukas" ruoka.
- Nam, nam, nam...
Näistä ravintoloista saa todennäköisesti ainakin joskus haukea, muikkua, ahventa, lahnaa, mustikoita, puolukoita, tatteja, suppilovahveroita ja ruoassa kuin ruoassa myös valkosipulia:
http://www.mtv3.fi/koti/ajankohtaista.shtml?1084767
Vyötärönympäryksestä, pyöreistä poskista ja roikkuvasta leuasta päätellen Tervo suosii kuitenkin enemmän näitä:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Harrin nakki ja Jaskan grilli loistivat HSn nakkikioskivertailussa/1135223545753 - Wolfstein
Miksi ostaa heikkolaatuista ja kallista kepu/MTK-ruokaa, kun nykyään on tarjolla laatuakin ruokakaupoissa? Monet jättävät jo ylihinnoitellut suomalaiset "elintarvikkeet" hyllyihin ja hankkivat laadukkaita muualla tuotettuja elintarvikkeita.
- aurelius.
Suomalainen maatalous on myös vesistöjen suurin saastuttaja. Maatalouden lopettaminen tai merkittävä supistaminen olisi todellinen ympäristöteko.
- ölkjö
aurelius. kirjoitti:
Suomalainen maatalous on myös vesistöjen suurin saastuttaja. Maatalouden lopettaminen tai merkittävä supistaminen olisi todellinen ympäristöteko.
Ja kalat pitää tuda Norjasta, KOSKA TUONTIKALA EI SAASTUTA !!!
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Minulla heräsi huoli sinusta ajatteluni kohteesta!
Toivottavasti sinulla on siellä jossain kaikki hyvin. Välitän sinusta edelleen vaikka olet varattu, etkä tykkää minusta.947876- 1733766
- 533279
Missä Sanna nyt suvaitsevaisuus?
Tekijä on nyt kuitenkin jotain muuta kuin suomalainen niin eikös nyt pitäisi suvaita kulttuuri eroja ja rakastaa tekijä2492507- 482165
- 422015
Mieleenpainuvin hetki kaivattusi kanssa.
Mieleenpainuvin hetki kaivattusi kanssa. Millainen se oli?281940- 481902
- 601778
- 191773