Paasikivi Suomen parhain presidentti. Sai aikaan YYA-sopimuksen ja sotasyyllisten armahtamisen. Ilman Paasikiveä asiat olisi menneet vitulleen. Mannerheimilla ei varmasti olisi riittänyt rohkeus armahtaa entistä työtoveriaan Risto Rytiä vuonna 1949.
Paasikivi
ei niin
6100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Paasikivi oli ryssien ja hurrien hyysäri nro 1
Maanhankintalain ruotsalaispykälä §92 oli hänen tekemänsä ja hän sen runnoi läpi ja "pyhä ruotsalainen maa" säästyi niiltä "karjalaisloisilta" kuten hurrit heitä nimitteli. Ikuinen häpeä hurreille ja Paasikivelle, joka oli syntyperältään hurri itsekin! Juho Kusti Paasikivi oli vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén.
Lisäksi Paasikivi kiristi sotasyyllisyysoikeutta (lue -vääryyttä) muuttamaan jo annettuja tuomioita huomattavasti kovemmiksi alun perin aiotuista. Tämä kaikki ryssinen vaatimuksesta.
Kyllä näkee otteista että kyseessä oli kokoomusliero.
Svenskfinland kuohui ja Välirauhan aikana, syksyllä -40 Suomalaisuuden Liitossa suomennettiin Svensk Vakt -nimisen kiihkoruotsalaisen lehden numero, jossa hyökättiin ankarasti karjalaisten evakkojen "pyhälle ruotsalaiselle maalle" asuttamista vastaan.
Tästä Thors pillahti nyyhkimään kun asia otti niin tunnolle:
"Yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei tarvittaisi, ja kaikki tämä heidän suomalaistumisliittojensa johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa. Nyt seisomme yhtenä miehenä, kun uhataan pirstoa se, minkä me vuosisatojen kuluessa olemme rakentaneet. Se on pyhää maata meille. Sitä ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille muukalaisia eli karjalaisia. Emmehän edes ymmärrä heidän kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen, heidän tekemättä puolestaan pienintäkään hyötyä."
Katso tuota karttaa. Kuinka yllättäin onkin tuo "pyhä maa" säästynyt niiltä "laiskiaisilta"...
Anneli Saaristo - Evakon laulu
http://www.youtube.com/watch?v=DXXyFY0IMfg
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Tämä on järkyttävää luettavaa noiden tekopyhien suomenruotsalaisrasistien touhuista!
PIKA-ASUTUSLAKI JA KORVAUSLAKI
http://ptoukkar.pp.fi/luukka2.htm#osa8
http://www.histdoc.net//historia/korvaus.html
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm
http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/pitajat.htm
Suomenruotsalaisetko sanoo vielä olleensa isänmaallisia?
Huomenta Suomi 18.02.2009
http://www.mtv3.fi/default/tulosta.shtml/uutiset?/arkistot/kotimaa/2009/02/802914
Mutta armahti kuitenkin Risto Rytin. Se on tärkeintä. Ryti jos kuka ansaitsi tulla armahdetuksi.
"Ryti jos kuka ansaitsi tulla armahdetuksi"
Miksi?
Mitä erikoista tuossa miehessä oli? Menikö tämä ketju joten ikäväksi?
Ryti - Suomen
Pelastaja! 17.3.2010 15:52
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8930939
Risto Ryti oli eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939 . Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938:
Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:
"Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."
"Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."
Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan!
Eiköhän se Cajander tehnyt päätökset varustuksesta ennen talvisotaa. Ryti oli Suomen pankinjohtaja. Tanner, Mannerheim ja Cajander ne niistä varustuksista päätti. Ei Ryti.
budjeteissaan. Eduskuntakäsittelyssä esitykset useimmiten joko hylättiin tai vesitettiin. Määrärahat kasvoivat kyllä 30-luvun puolivälin jälkeen taloustilanteen parantuessa. Silti esimerkiksi perushankintaohjelma laaditiin vuosille 1938-45. Se ei ehtinyt paljoakaan vaikuttaa.
Se, että armeijan varustus olisi sotaitlanteessa m. Cajander, oli selvä jo 1934 Mannerheimin teetettyä ensimmäisen perusteellisen selvityksen sodan ajan armeijan tarpeista.
Cajnder, Tanner ja Rytikin hidastivat vielä YH:n aikana puolustusteollisuuden käynnistämistä ja hankintoja ulkomailta, koska eivät uskoneet sodan syttymiseen.
Vastuuta ei voi sysätä yksittäisille henkilöille. Se kuuluu hallituksille ja eduskunnalle ajalle 1919-1939.
>Ryti oli Suomen pankinjohtaja<
Ryti oli Suomen pankin johtaja ja Tanner sen johtokunnassa!
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=911594=su=kaikki
-Eduskunnan pankkivaltuusmiehet (pj)
-Suomen Pankin tilintarkastajat