Risto Ryti pelasti Suomen kahdesti. Talvisodassa hän suostui pääministeriksi tehtävänään hankkia rauha ja riittävästi aseita torjuntavoittoa varten. Molemmat tehtävät onnistuivat.
Jatkosodassa Rytille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin mennä Saksan rinnalle puolustussotaan. Saksa ei vastannut huutoonsa, jolloin Ryti joutui henkilökohtaisella uhrauksella pelastamaan Suomen. Saatiin aseita ja tarvikkeita ja itsenäisyys säilyi.
Ryti ansaitsee kaikkien isänmaallisten suomalaisten ikuisen kunnioituksen. Kommunisteista ja muista maanpettureista ei niin väliä olekaan.
14 Vastausta
107 Lukukertaa
No, tulihan
Pitkään pitikin odotella.Ryti oli sutenööri joka paritti Suomi-neidon Hitlerille
Rytissä ei ole mitään isänmaallista eikä ihailemisen aihetta. Täysi saasta koko mies, ja lisäksi vielä pimeiden salaoppien ja satanismin harrastaja, eli ilmeisesti päässä viirasi aika pahasti. Taloudenpidostakaan ei Ryti ymmärtänyt muuta kuin mikä oli suurpääoman etu. Pankkiiri Rytin rahapolitiikka 1930-luvun vaihteessa oli suurin syypää Suomen pula-ajan kurjuuteen. Mutta työläinen ei uskaltanut protestoida, koska lahtarikaartien ja lapualaisten terrorin uhka oli koko ajan päällä.Ryti ja Mannerheim alistivat Suomen Natsi-Saksalle syksyllä 1940 salaa eduskunnalta. Imperialisti Ryti haaveili Suur-Suomesta ja Leningradin tuhosta ja veteli kartoille rajoja Vienanlahdesta Laatokkaan. Niinpä 80 000 suomalaista miestä tapatettiin Rytin ja Manun Karjalan verikentillä. Jos sodan jälkeen olisi kansainvälisen oikeuden mukaan toimittu, hirsipuuhun olisi päättynyt kummankin matka eikä kansakunnan kaapin päälle oikeistoroistojen sankarihahmoiksi.
Ryti teki mitä teki
Ryti teki virheitä kuten kaikki inhimilliset ihmiset tekevätkin. Mutta ei ne virheet kuitenkaan niin kohtalokkaiitta olleet kun katsoo historiaamme. Suomihan säästyi kuitenkin itsenäisenä ja länsimaisena valtiona toisin kuin moni muu maa. Ei tosiaankaan kannata olla murheellinen Rytin puolesta. Ymmärrän kyllä että tuo suomettumisen aika oli aika dramaattinen aikajakso josta tietenkin Rytiäkin on hyvä syyttää."Ryti ja Mannerheim alistivat Suomen Natsi-Saksalle syksyllä 1940 salaa eduskunnalta."
En nyt menisi noinkaan sanomaan. Minun muistini mukaan se oli Molotov, joka yritti Suomen alistaa syksyllä 1940, natsi-Saksan pääkaupungissa Berliinissä vieraillessaan marraskuussa 1940. Tätä Molotovin matkaa sinä ilmeisesti kuitenkin tarkoitit.
Ryti pelasti
Elokuussa -40 NL pakotti Suomen kauttakulkuun Hangon tukikohtaan ja painosti muutenkin lakkaamatta. Myös uutta Talvisotaa valmisteltiin joukkojen keskittämistä myöten. Hitler pani sille topin.Suuntautuminen Saksaan oli ainoa vastapaino tuolla hetkellä. Kauttakulku rauhoitti selvästi NL:n painostusta. Samoin Saksa vapautti viimein Talvisodan aseavun ja myi jonkin verran sotamateriaalia. Myös muuta kauppaa käytiin.
NL:n vaatimuksiin taipuminen olisi vienyt Suomen osaksi NL:n kansanvankilaa. Rytin ja Mannerheimin ansiosta vältimme sen. Hinta oli kallis, mutta itsenäisyys säilyi.
Se on edelleen kova paikka näille Viljasille, jotka aina vain unelmoivat Neuvosto-Suomesta. Onneksi meillä oli Ryti ja Mannerehim ja puoli miljoonaa sotilasta sekä koko kansa heidän takanaan.
Ryti valitsi
muuta vaihtoehtoa ei ollut. Sen NL oli tehnyt mahdottomaksi omalla politiikallaan ja mm. torjumalla pohjoismaisen puolustusliiton.Rytin johtama
nosti Suomen lamasta ennätysajassa. Alkoi talouden kukoistuskausi, josta eniten hyötyi työväki. Suomen elintaso lähestyi länsi-Eurrooppaa.Siinä on näille viljaskommareille yllin kyllin syytä Rytin kiroamiseen. Lisäksi Ryti oli pelastamassa istenäisyyttämme Talvi-ja jatkosodissa. Mikäpä Viljasta enemmän harmittaisi? Kovasti panee valehtelemaan, nsutta turha on työnsä.
äläs nyt toveri Viljanen
Rahapolitiikka ei ole hääviä tänäänkään. Suuresta vapaasta maasta kai haaveili useampikin, kuka ääneen kuka muuten. Maailman politiikan kulkua ei kyllä tuolloin hallinnut mitenkään, pieni maa puun ja kuoren välissä. Taitavasti, vaikkakin hirveillä hinnoilla säilytettiin itsenäisyys, sanoi kuka mitä tahansa.Ryti teki 9.6.1944 Ribbentropin kanssa sopimuksen OMISSA NIMISSÄÄN, että Suomi EI TEE erillisrauhaa NL:N kanssa ja Suomi sai Saksasta tällöin kipeään tarpeeseen materiaaliapua. NL olisi suostunut rauhaan, ehtona ehdoton antautuminen. Siihen ei onneksi suostuttu. Ryti oli valtionmiesainesta, sillä hän erosi 1.8.1944 ja nyt MITÄTÖITYI Ribbentrop sopimus ja rauhaa voitiin neuvotella ERILLISESTI. Nyt Mannerheim suostui valtion johtoon 5.8.1944 ja rauha solmittiin ilman että Saksasta tarvittiin välittää mitään. Rauha saatiin edullisemmilla ehdoilla. Mikä on edullista, mikä ei. Joka tapauksessa Suomea ei miehitetty. Näin voimme näillä palstoilla vapaasti ilman sensuuria ja edesvastuuseen joutumista nälviä esivaltaa ja toisiamme, tosin kasvottomasti.
Risto Ryti oli eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939
Risto Ryti oli eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939 . Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938:Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:
"Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."
"Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."
Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan!
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939Lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985. Kirjassa on luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462.
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 pidettiin ennen NL:n ja Saksan solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta, joka tuli muuttamaan poliittista asennoitumista ja aikana, jolloin kukaan ei voinut tietää sodan syttyvän 1.9.1939
s. 442: "Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen."
Cajander tarkastelee puheensa aluksi itsenäisen Suomen kahden ensimäisen vuosikymmenen taloudellista kehitystä.
Tässä on sen puheen kaikkein eniten polemiikkia herättänyt kohta:
s. 459: "Jos meidän olisi ollut pakko alusta alkaen kiihdyttää varustelujamme, olisimme epäilemättä nyt köyhä kansa. Emme ole vieläkään mikään varakas kansa, kaukana siitä, mutta meidän vaurautemme on nyt, pulavuosistakin huolimatta, kokonaan toisenlainen kuin oli v. 1918. Nyt on kansallisvarallisuutemme sellainen, että olemme jaksaneet ja jaksamme sotatarpeitakin hankkia vallan toisella tavalla kuin silloin, sekä voimme huomattavaksi osaksi niitä valmistaa omassa maassamme, mihin silloin ei ollut mahdollisuuksia olemassa. Ja lisäksi, mitä silloin olisimme hankkineet esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja y.m. olisivat nyt jo suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin. Sitäpaitsi mahdollisuutemme kestää pitkäaikainenkin sota, on toinen kuin silloin, koska talouselämämme on, kuten äsken osoitin, voimakkaasti kehittynyt ja paremmin mobilisoitavissakin.
Meillä on syytä eräässä toisessakin suhteessa olla tyytyväisiä siihen, että meille on ollut suotu hengähdysaikaa. V. 1918 me olimme kahtia jakaantunut, rikkinäinen kansa, jonka vastustuskyky vakavaa ulkonaista vaaraa vastaan olisi ollut verrattain rajoitettu. Nyt olemme suurin piirtein eheä kansa, jonka suunnilleen jokainen jäsen tuntee Suomen yhtäläisesti omaksi isänmaakseen ja on yhtäläisesti sitä valmis puolustamaan. tämän seikan merkitystä ei tosin ole yliarvioitava mutta ei myöskään aliarvioitava. Yksimielinenkään kansa ilman aseita ei pitkälle pysty, mutta hampaisiinkaan aseistettu ei ulkoista painoa kestä, jos siltä puuttuu sisäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto."
Ei yksin Ryti,
vastustivat hakllituksen 1937 asettamassa perushankintaohjelmakomiteassa puolustusrahojen nostoa. Toinen ongelma oli, että vahvat miehet Niukkanen ja Tanner eivät päässeet sopuun. Cajander taas pyrki säilyttämään hallituksen yhtenäisyyden. Hän ei suinkaan ollut yksin syypää heikkoon varustustilanteeseen. Kyllä sotilaiden olisi pitänyt tehdä jatkuvia selvitystöitä. Nyt vasta 1934 oltiin selvillä siitä, että m.Cajander oli tosiasia. Ryti ei ollut keskeisessä asemassa, vaan päätökset teki hallitus ja eduskunta. Ryti ei uskonut sodan syttymiseen ainakaan ennen kuin kesällä 1939.Ainakaan Rytiä ei yksinoman voi syyttää heikosta varustamistilanteesta.
Ai, pelastaja vai ?
Ryti oli mies, jonka toiminta oli epädemokraattista ja lähenteli maanpetosta. Hän päätti demokratian vastaisesti 3,5 milj. suomalaisen puolesta, hyökkäyksestä Nl:on. Hänen suomenulkomaalaisten klikkinsä (Rangnell, Witting, Walden, Mannerheim, Heinrichs) päätti tapattaa lisää kantasuomalaisia, jotta Ruotsi sai vapaasti käydä rautamalmi kauppaansa Natsien kanssa.Siinä TODELLINEN SUOMEN KANSAN YSTÄVÄ ! Kuin veli Stalin konsanaan. RISTO ! RISTO ! RISTO !
Ryti oli pasifisti
Hän piti eduskuntaryhmät koko ajan tietoisina tilanteesta. Suomen kansan valtava enemmistö oli neuvostovastaista ja halusi Karjalan takaisin. Ei ollut muuta vaihtoehtioa kuin tukeutua Saksaan. Sen oli NL:n politiikka saantu aikaan.Ryti valittiin presidentiksi täysin demokraattisesti. Et näy tietävän sitäkään. Sodan aikana ei ole mahdollista noudattaa kaikkia poliittisia kiemuroita jo salaamissyistäkään.
Et ole lainkaan perillä historiassta, mutta jotenkinhan se hurriviha pitää purkaa. Ryti on siinäkin väärä kohde.
Ryti harrasti okkultismia
Ryti harrasti tiettävästi okkultismiä vaimonsa kanssa. Lieppä siis katsonut kristallipalloon suomen kohtaloita päättäessään.Jo miehen kampaus paljastaa todellisen luonteen...
http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/00342_1iso.jpg
Okkultismi oli
harrastus. ei ole osoitettu, että sillä olisi ollut vaikutusta presidentin päätöksiin. Ryti haki viimeistään syksystä -42 keinoja Suomen irroittamiseksi sodasta. Vastassa oli aina NL mahdottomine vaatimuksineen ja Saksa uhkailuineen. Linkomiehen hallitus asetettiin maaliskuussa -43 nimenomaan hankkimaan rauhaa. Kun tilanne vaati, Ryti erosi tehtävästään tehdäkseen rauhan mahdolliseksi.